Seuran tiedotteet

Tilaa syöte syöte Seuran tiedotteet
Me tulemme apuun!
Syötteen kokonainen osoite. 56 min 8 s sitten

Meripelastajien ”kesäleiri”

Ma, 10/15/2018 - 15:09
Lukuisia toisilleen ennestään tuntemattomia meripelastajia lähti syyskuussa viikoksi eri maihin meripelastamaan.

Alkujännitys kesti ehkä puolisen tuntia, jonka jälkeen elimme viikon omassa kuplassamme muodostaen tiiviin ja hyvin yhteen pelaavan pelastusmiehistön. Meidän kaikkien vaihdossa olleiden meripelastusperhe kasvoi usealla uudella jäsenellä. Tulevien lomien matkakohteet on päätetty ja yhteisiä jälleennäkemisiä sovittu.

Kirjoittaja Anni Muukkonen vaihdossa Ruotsissa.

Meripelastajat ovat samanlaisia ympäri maailman. Tässäkään vapaaehtoistyössä ei ole mitään merkitystä mistä tulet, miltä näytät, mitä sukupuolta edustat tai yleensäkään kuka olet. Kun me meripelastajat kokoonnumme yhteen, me olemme yhtä ja samaa perhettä. Meillä on sama tarve saada auttaa ihmisiä ja meillä on sama rakkaus ja kunnioitus merta kohtaan.

Tämä kaikki tuli selväksi International Maritime Rescue Federationin (IMRF) järjestämän kansainvälisen meripelastajavaihtoviikon ensimmäisinä tunteina. Lähes jokainen osallistuva maa ottaa vastaan meripelastajia muista vaihtoon osallistuvista maista eli vaihdon aikana pääsee isäntämaan lisäksi tutustumaan myös monen muun maan toimintatapoihin tai vähintäänkin kuulemaan, miten niissä toimitaan. Jokainen oli valmistellut oman maansa meripelastuksesta esityksen, joita viikon aikana käytiin läpi aina kun sille aikaa muulta toiminnalta oli. Lisäksi lounastauot, kahvitauot ja illalliset täyttyivät nopeasti pulinasta, jonka pääasiallisena aiheena oli mikäpä muu kuin meripelastus: ”millaisia aluksia teillä on?”, ”kuinka monta miehistön jäsentä?”, ”miten rahoitatte toimintaanne?”, ”miten olette järjestäneet päivystyksen?”.

Vaikka jokainen meistä varmasti oppi paljon uusia asioita, tuntui hyvältä huomata, että perusasiat ovat samoja riippumatta missä meripelastusta tehdään. Paikalliset olosuhteet vaikuttavat tietenkin paljon siihen, miten varsinainen tehtävä suoritetaan, kuten esimerkiksi meillä Suomessa tiheä saaristo ja matalat vedet. Muualla mm. vuorovesi, avomereltä puskeva aallokko tai tuore huvivenekulttuuri muokkaavat toimintamalleja tarvittavaan suuntaan. Perusasiat ovat kuitenkin samat joka paikassa: ihmisten pelastaminen on etusijalla kaikkialla ja tästä syystä vedestä pelastaminen ja ensiavun antaminen ovat isossa roolissa harjoituksissa jokaisessa maassa.

Meripelastajavaihtareita Portugalissa.

Täällä Suomessa puhumme paljon meripelastuksen harrastamisesta, vaikka oikea nimitys onkin vapaaehtoistyö. Ennen ajattelin, että meillä Suomessa vapaaehtoinen meripelastaminen tosiaan on enemmän harrastelua verrattuna muihin maihin. Muiden vaihtareiden kanssa jutellessani selvisi, että suuri osa heistä oli lähtiessään ajatellut samaa oman maansa meripelastuksesta ja miettinyt, että miten kukaan voi olla kiinnostunut kyseisen maan tehtävistä ja tavoista toimia. Nyt tiedämme paremmin ja voimme olla valtavan ylpeitä omien maidemme meripelastustoiminnasta ja omasta panoksestamme siihen.

Pyysin muilta vaihtareilta lausetta kuvaamaan omia tunteitaan vaihtoviikosta. Hieman eri tavoin sanottuna, kaikkien viesti oli sama: unohtumaton viikko, unohtumattomien ihmisten kanssa.

Anni Muukkonen

Vapaaehtoinen meripelastaja Espoosta

Kansainvälisen meripelastusjärjestö IMRF:n koordinoima meripelastajavaihto järjestettiin tänä vuonna jo seitsemättä kertaa. Vaihto-ohjelman tavoitteena on meripelastukseen liittyvän tiedon, taidon ja osaamisen jakaminen osallistujien kesken sekä osallistujien välityksellä edelleen heidän edustamiensa organisaatioiden käyttöön.

The post Meripelastajien ”kesäleiri” appeared first on Suomen Meripelastusseura.

Caritas-ensivastetoiminnalle kunniamaininta

To, 10/11/2018 - 09:40
Suomen Punaisen Ristin ja Turun Meripelastusyhdistyksen Caritas-ensivastetoiminta Saaristomerellä on eilen saanut kunniamaininnan Turvallisuusalan vapaaehtoinen -kategoriassa Finnish Security Awards 2018 -kisassa.

– Caritas-ensivastetoiminta on nostanut Turun Meripelastusyhdistyksen toiminnan uudelle tasolle ja lisännyt aktiivisuutta merkittävästi. Caritas on avannut oven suurelle joukolle uusia ja korkeasti motivoituneita toimijoita eri puolilta Suomea. Jatkuvassa päivystysvalmiudessa huippusesongin aikana ollut pelastusalus on hyödyttänyt paikallisia asukkaita ja veneilijöitä sekä kerännyt kiitosta Saaristomeren kulkijoilta laajasti. Positiivisena yllätyksenä saatu tunnustus lämmittää kovasti vapaaehtoisen miehistön mieltä ja kannustaa jatkamaan, Turun Meripelastusyhdistyksen puheenjohtaja Heikki Laurila kiittää.

Onnittelut kaikille Caritas-vapaaehtoisille!

Lue lisää Caritas-toiminnasta

Vapaaehtoiset edistävät turvallisuutta saaristossa

The post Caritas-ensivastetoiminnalle kunniamaininta appeared first on Suomen Meripelastusseura.

Merinaarissa Arktista taloutta ja älyliikennettä

Ke, 10/03/2018 - 10:45

Suomen Meripelastusseuran ensimmäisessä Merinaarissa 2.10.2018 käsiteltiin taajasti Arktisen alueen taloutta, älyliikennettä ja liikenteen lainsäädännön muutoksia. Meripelastusseuran toimitusjohtaja Jari Piirainen avasi varainhankintakampanjan uusien pelastusalusten omarahoitusosuuden rahoittamiseksi. Tilaisuus jatkui Allas Sea Poolilta tutustumisella pelastusristeilijä Jenny Wihurilla.

Merinaarin alkusanat from Suomen Meripelastusseura on Vimeo.

Puheenvuorossaan Protektionismi lämmittää Arktista kuvasi Arktisen talousneuvoston puheenjohtajana ja Arctia Oy:n toimitusjohtajana toimiva Tero Vauraste laajasti alueen 1 000 miljardin euron liiketoimintapotentiaalia. Potentiaalista viidennes on lähialueellamme. Vaikka alueelliset erot ovat suuret, on Suomessa hyvää arktista erityisosaamista. Arktisen alueen haasteena on se, että lisääntyvän protektionismin vaikutukset tuntuvat alueella muuta markkinaa voimakkaammin ja kestävän kehityksen hidastuminen nopeuttaa ilmastonmuutosta.

Tero Vauraste from Suomen Meripelastusseura on Vimeo.

Volvo Car Finlandin toimitusjohtaja Lasse Ahlstedt avasi puheenvuorossaan Miten älyliikenne muuttaa liikkumistamme? kiinnostavasti tulevaisuudennäkymiä autonomisesta liikenteestä. Mahdollisuus muuttua kuljettajista matkustajiksi on lähempänä kuin arvaammekaan. Autonominen liikenne ja jakamistalous saattavat muuttaa kaupunkikuvaamme merkittävästi tulevaisuudessa.

Lasse Ahlstedt – Tulevaisuuden liikenne from Suomen Meripelastusseura on Vimeo.

Trafin merenkulkujohtaja Tuomas Routa kuvasi liikenteen lainsäädännössä valmisteilla olevia muutoksia laajasti. Digitalisaatio ja automaatio tuovat muutoksia myös meriliikenteeseen. Näillä alueilla Suomella on merkittävä rooli kansainvälisen lainsäädännön valmistelussa. Vesiliikennelakiin on tulossa lähinnä päällikön velvollisuuksia koskevia tarkennuksia.

Suomen Meripelastusseuran toimitusjohtaja Jari Piirainen kertoi yrityksille ja yhteisöille suunnatusta Laivanvarustaja-varainhankintakampanjasta, jonka tarkoituksena on löytää rahoittajia seuran uusille PV2-luokan pelastusaluksille. Rakenteilla olevaan Helsingin pelastusalukseen ensimmäiseksi Kommodori-luokan laivanvarustajaksi on lupautunut Reijo Rautauoma. Lisäksi Meripelastajaheimo-joukkorahoituskampanja kerää lahjoituksia uusien apuveneiden hankintaan 50 euron osuuksina.

Jari Tiirainen from Suomen Meripelastusseura on Vimeo.

 

The post Merinaarissa Arktista taloutta ja älyliikennettä appeared first on Suomen Meripelastusseura.

Meripelastusseura etsii rahoittajia uusille pelastusaluksille

Ti, 10/02/2018 - 11:41
Suomen Meripelastusseura on lanseerannut yrityksille ja yhteisöille suunnatun Laivanvarustaja-varainhankintakampanjan, jonka tarkoituksena on löytää rahoittajia seuran uusille PV2-luokan pelastusaluksille. Suurelle yleisölle suunnattu Meripelastajaheimo-joukkorahoituskampanja kerää lahjoituksia uusien apuveneiden hankintaan.

Pelastusveneiden hankinta on Meripelastusseuralle iso taloudellinen ponnistus. Seuran toiminnan päärahoittajan, STEAn veikkausvoittovaroista myöntämä avustus kattaa noin 70 prosenttia alusten hankintakustannuksesta. Jäljelle jäävä omarahoitusosuus on seuran ja sen jäsenyhdistysten hankittava itse.

– Tarjoamme nyt yrityksille mahdollisuuden alkaa yhteiskuntavastuullisiksi laivanvarustajiksi lähtemällä mukaan uusien PV2-luokan pelastusveneiden rahoitukseen, kertoo Meripelastusseuran toimitusjohtaja Jari Piirainen. – Lahjoitustasoja on neljä: Kansimies, Perämies, Päällikkö ja Kommodori. Jo 1000 euron lahjoituksella pääsee mukaan, ja lahjoittaja voi valita, minkä paikkakunnan pelastusalukseen tukensa kohdistaa.

Meripelastusseura on tehnyt sopimuksen Kewatecin kanssa kymmenen uuden PV 2- luokan pelastusveneen hankinnasta. Ensimmäinen, Helsinkiin tuleva vene vastaanotetaan joulukuun puolivälissä. Sen jälkeen lähtevät rakenteille seuraavat veneet, jotka sijoitetaan Kemiönsaarelle, Konnevedelle ja Meri-Lapin Meripelastajien asemalle Tornioon. Veneet valmistuvat vuosina 2019-2020.

– PV2 -luokan uudet pelastusveneet soveltuvat kokonsa ja ominaisuuksiensa puolesta meripelastustehtäviin monenlaisissa toimintaympäristöissä ja olosuhteissa, sekä rannikolla että sisävesillä, Jari Piirainen kertoo. – Alusluokan veneet tulevat jatkossa muodostamaan Meripelastusseuran kaluston tehokkaan rungon.

Ryhdy Laivanvarustajaksi.

Meripelastajaheimoon voi liittyä jokainen

Meripelastajaheimo-joukkorahoituskampanjaan pääsee mukaan jo 50 euron lahjoituksella. Lahjoittaja saa Meripelastajaheimon kunniakirjan, halutessaan nimensä lahjoittajalistaan sekä hyvän mielen.

– Kertyneet varat käytetään uusien apuveneiden hankintaan, Jari Piirainen kertoo. – Pienet ja ketterät apuveneet ovat tärkeä työväline vapaaehtoisille meripelastajille.

Apuvene on usein pelastustehtävien tukitoimissa käytettävä vene, mutta se toimii myös itsenäisesti niissä tehtävissä, joihin se soveltuu kokonsa puolesta. Apuvene palvelee mainiosti myös koulutuskäytössä.

Liity Meripelastajaheimoon.

Vapaaehtoisen meripelastustoiminnan yhteiskunnallinen vaikutus on huomattava. Rannikolla vapaaehtoismiehistöt suorittavat noin neljänneksen kaikista meripelastustehtävistä ja sisävesillä osuus on vielä suurempi. Tänä vuonna vapaaehtoisille on kertynyt jo lähes 1800 eriasteista pelastus- ja avunantotehtävää vesillämme. Miehistöt eivät saa mitään taloudellista korvausta työstään.

The post Meripelastusseura etsii rahoittajia uusille pelastusaluksille appeared first on Suomen Meripelastusseura.

Tappokytkin – tiedätkö miksi?

Ma, 10/01/2018 - 14:42
Oletko joskus ihmetellyt, mikä on tuo perämoottorin mukana tullut kierteinen ”muovinaru”? Jos et ole siihen vielä tutustunut lähemmin, niin nyt kannattaisi. Alla kuvattu tapahtui tuttavalleni viime kesänä ja on vain suunnaton onni, että hän on vielä keskuudessamme kertomassa tapahtuneesta. Otetaan siis opiksi ja varmistetaan, ettei näin pääse käymään enää ikinä – kenellekään.

Tämä veneilevä tuttavani oli siis kesällä pienellä avoveneellä verkkoja laskemassa ja tehtävän hoidettuaan nykäisi perämoottorin käyntiin. Moottorissa oli ollut haasteena, että käynnistyäkseen se vaati melko paljon kaasua. Kun kone viimein lähti käyntiin, vaihde meni samalla päälle ja kaveri lensi perälaudan kautta pää edellä veteen (jälkitesteissä on havaittu, että tuossa moottorissa vaihde menee käynnistäessä usein itsestään päälle vaikkei saisi).

Vene alkoi sitten kovalla vauhdilla kiertää ympyrää ja kaksi kertaa kaverini sai sukellettua alta pois mutta kolmannella kerralla ei enää jaksanut ja vene kolahti päähän. Tajunta ei mennyt, mutta hämmennys oli suuri, kun hän seuraavaksi huomasi tuijottavansa perämoottorin potkuria senttien päässä silmiensä edessä. Potkuri oli kuitenkin pysähtynyt – ylikokoinen T-paita oli helmastaan tarttunut ja kiertynyt potkuriin ja sammuttanut moottorin.

Pää edelleen veden alla kaveri taisteli veneen perälaudasta jaloilla tukien moottorin sen verran ylös, että sai henkeä ja huudettua apua. T-paita kuristi kovaa kaulan ympärillä ja hengittäminen oli hyvin vaikeaa… Onneksi rannalla kuultiin, apu ehti ajoissa paikalle ja tuttavani kiidätettiin pikavauhtia ambulanssilla sairaalaan… Henki säilyi ja uusi elämä alkoi, tuorein ja turvallisin ajatuksin…

Tappokytkin (viralliselta nimeltään hätäkatkaisin tai turvakytkin) on erityisesti avoveneissä tarpeellinen laite. Tässäkin tapauksessa sen käyttäminen olisi sammuttanut moottorin heti kaverin pudottua veteen. Tappokytkimen käytöstä on puhuttu iät ja ajat, huonolla ja hyvällä menestyksellä.

Omassa seurassani on esimerkiksi valmentajilla ehdoton määräys pitää tappokytkin kytkettynä aina kun liikutaan vesillä. Miten sinun lähipiirissäsi? Kannattaa suoda tälle toiminnolle ajatus…

Harri Sane

Kirjoittaja on turvallisuuskouluttaja, SPV:n veneily- ja purjehduskouluttaja, Espoon Meripelastajien hallituksen jäsen ja Espoon Veneilyturvallisuusyhdistyksen puheenjohtaja.

 

 

 

 

The post Tappokytkin – tiedätkö miksi? appeared first on Suomen Meripelastusseura.

Suomen Meripelastusseuran toimitusjohtaja vaihtuu

Ke, 09/26/2018 - 15:24

Suomen Meripelastusseuran toimitusjohtaja Jari Piirainen on irtisanoutunut tehtävästään 12.9.2018 omasta aloitteestaan. ”Eroon ei liity mitään dramatiikkaa, on vain tullut aika antaa viestikapula seuraavalle kuuden vuoden hienon kokemuksen jälkeen. Jatkan irtisanomisajan (6 kk) toimitusjohtajan tehtäviä, joskin irtisanomisajan lopussa pidän kertyneet lomat pois. Näin ollen varsinainen työ jatkuu suunnilleen vuodenvaihteeseen saakka”, sanoo Piirainen.

Meripelastusseuran hallitus aloittaa uuden toimitusjohtajan hakuprosessin välittömästi ja kertoo asiasta aikanaan lisää valintaprosessin tultua julkaisukelpoiseksi.

Jari Piirainen on toiminut Meripelastusseuran toimitusjohtajana kuusi vuotta.

”Haluan kiittää kaikkia tahoja erinomaisesta yhteistyöstä kuluneiden kuuden vuoden aikana. Erityisen paljon olen nauttinut yhteistyöstä Meripelastusseuran kenttäväen kanssa ja toivonkin, että seuraajani jaksaa myös kenttää kiertää. Se on paras tapa pitää tuntuma itsellään kentän toimintaan ja sen haasteisiin”, sanoo Piirainen.

Lisätietoja tarvittaessa toimitusjohtaja Jari Piiraiselta (p. 040-5862006 tai jari.piirainen@meripelastus.fi) ja puheenjohtaja Pekka Mölsältä (p. 050-3389739 tai molsapekka@gmail.com).

The post Suomen Meripelastusseuran toimitusjohtaja vaihtuu appeared first on Suomen Meripelastusseura.

Kansainvälinen miehistövaihtoviikko käyntiin

Ma, 09/24/2018 - 10:35
Kansainvälinen meripelastajavaihtoviikko alkoi lauantaina. Vaihto järjestetään jo seitsemättä kertaa.

Lähes 50 suomalaista meripelastajaa on vuodesta 2012 lähtien saanut mahdollisuuden tutustua meripelastukseen toisessa maassa, oppia uusia toimintatapoja ja solmia koko elämän kestäviä ystävyyksiä. Vaihto-ohjelmaa koordinoi kansainvälinen meripelastusjärjestö IMRF.

Suomesta vaihtoon lähti jälleen seitsemän meripelastajaa eri puolilta maata. Vastaavasti Suomeen saapui vaihtomiehistöä Virosta, Ruotsista, Norjasta, Saksasta, Ranskasta, Hollannista ja Englannista. Ryhmä tutustuu viikon aikana Helsingin meripelastuslohkokeskukseen, Porkkalan merivartioasemaan, Vartiolentolaivueeseen, Etelä-Karjalan pelastuslaitokseen, Merenkulun turvallisuuskoulutuskeskus Meriturvaan, Meripelastusseuran toiminta- ja koulutuskeskukseen, pelastusristeilijä Jenny Wihuriin sekä Espoon, Helsingin ja Lappeenrannan meri- ja järvipelastusyhdistyksiin. Ryhmän isännöintiin Suomessa osallistuu laaja joukko vapaaehtoisia meri- ja järvipelastajia.

Vaihtoviikon tunnelmia kansainvälisesti voi seurata esimerkiksi Facebookin IMRF Exchange -ryhmässä.

Kuvassa meripelastajien vaihtomiehistöä 2018.

The post Kansainvälinen miehistövaihtoviikko käyntiin appeared first on Suomen Meripelastusseura.

Tänään on Legacy Day

To, 09/13/2018 - 08:25

Kansanvälinen testamenttilahjoittamisen päivä 13.9. kannustaa keskustelemaan omaan omaisuuteen kohdistuvista toiveista.

Valtio on edelleen merkittävä perintöjen vastaanottaja. Hyvä testamentti -kampanja muistuttaa, että testamentti antaa tekijälleen päätösvallan, kenelle hänen omaisuutensa jaetaan poismenon jälkeen. Kansainvälinen tutkimuskatsaus osoittaa, että ikä on merkittävin testamenttaamiseen aktivoiva tekijä. Seuraavaksi eniten testamenttaamiseen aktivoi varallisuus ja terveydentila.

”Kansainvälinen testamenttilahjoittamisen päivä, Legacy Day, on muodostunut perinteeksi, ja tuolloin maailmalla järjestetään erilaisia tempauksia. Meillä on syksyllä tarjolla monenlaisia testamenttaamisesta kertovia tilaisuuksia”, kertoo Hyvä testamentti -kampanjan koordinaattori Pia Tornikoski. ”Syitä testamenttaamiseen on monia ja kiinnostus on tasaista. Kampanjasivuillamme vieraillaan tasaiseen tahtiin, ja lakiasiantuntijamme saa jopa parikymmentä yhteydenottoa kuukaudessa.”

Isossa-Britanniassa kolmasosa väestöstä on ilmaissut tehneensä testamentin, Ruotsissa yli 20 prosentilla ja Suomessa noin kymmenellä prosentilla on testamentti. Tutkimuskatsauksen mukaan ikä on merkittävin testamenttaamiseen vaikuttava tekijä. Usein testamentti tehdään keski-iässä. Muutoksia kerran laadittuun testamenttiin tehdään harvoin, vaikka se olisi käytännössä mahdollista.

Yleisimmät syyt tehdä testamentti ovat muutos perhesuhteissa. Seuraavaksi yleisimmät syyt ovat muutos varallisuudessa ja terveydessä. Suurin syy (58 %) testamentin puuttumiseen on, että ihminen ei ole ajatellut asiaa. 20 prosenttia kokee, että he ovat liian nuoria tekemään testamentin. 17 prosenttia puolestaan kokee, että heillä ei ole mitä testamentata. Vuoden 2012 British Social Attitudes Survey -tutkimuksen mukaan 70 % brittiläisistä kokee voivansa helposti puhua kuolemasta, mutta kuitenkin vain 45 % on keskustellut heidän kuoleman jälkeisistä toiveistaan.

Järjestöille osoitettujen testamenttien syynä on usein itselle tärkeän asian tukeminen. Talouden suunnittelu ja verohyöty seuraavat henkilökohtaisia motiiveja. Meripelastusseuralle tehdystä testamenttilahjoituksesta et maksa lahja- tai perintöveroa, sillä olemme yleishyödyllinen järjestö.

Testamenttilahjoittaminen Meripelastusseuralle

Suomen Meripelastusseura on mukana Hyvä testamentti -kampanjassa, joka tarjoaa käytännön tietoa testamenttilahjoittamisesta.

Tervetuloa Hyvän tahdon iltaan kuulemaan, kuinka laatia elämäsi tärkeät asiakirjat. Lainopillisia ohjeita tilaisuudessa antaa asianajaja Piia Jeremejeff. Testamenttilahjoittamisesta hyväntekeväisyyteen kertoo Vastuullinen Lahjoittaminen ry:n pääsihteeri Pia Tornikoski.

Hyvän tahdon illat

24.10. klo 17.30-18.30 Nooa Säästöpankin Tikkurilan toimipiste, Tikkuraitti 11, 01300 Vantaa
14.11. klo 17.30-18.30 Nooa Säästöpankin Tapiolan toimipiste,  Leppävaarankatu 3-9, 02600 Espoo
28.11. klo 17.30-18.30 Nooa Säästöpankin Järvenpään toimipiste, Sibeliuksenkatu 16, 04400 Järvenpää

Meripelastusseuran toimitusjohtaja Jari Piirainen on tavattavissa Espoon tilaisuudessa 14.11.

Ilmoittaudu mukaan sähköpostilla nooa.asiakastilaisuus@saastopankki.fi tai
soita 010 436 6410 / ma-pe klo 8-22 (8,35 snt/puhelu + 16,69 snt/min.)

Hyvä testamentti -kampanjan lakiasiantuntija Piia Jeremejeff vastaa kaikkiin kysymyksiin myös yksityisesti: puhelin 040 350 4100, lakimies@hyvatestamentti.fi.

Tutustu Meripelastusseuran testamenttilahjoittamiseen tästä.

The post Tänään on Legacy Day appeared first on Suomen Meripelastusseura.

Porkkalaan uusi ainutlaatuinen hylkypuisto

To, 09/06/2018 - 23:45
Kirkkonummelle Porkkalanniemen edustalle avautui maanantaina 3.9. vapaaehtoisvoimin rakennettu vanhojen uponneiden alusten hylkypuisto. Kansainvälisestikin ainutlaatuisen puiston alueella on yli 50 vanhaa hylkyä. Porkkalan vapaaehtoiset meripelastajat olivat mukana hylkypuiston toteuttamisessa.

Hylkypuisto on suunnattu niin suomalaisille kuin ulkomaalaisillekin hylkysukelluksen ja meriarkeologian harrastajille. Se on maksuton ja vapaasti sukellettavissa. Samalla, kun arkeologiset tutkimukset ja puiston rakentaminen etenevät pinnan alla, työn etenemistä ja löydöksiä esitellään verkossa kaikille hylyistä ja merenkulun historiasta kiinnostuneille. Hylkypuisto sijaitsee Stor Träskön saaren kupeessa, lyhyen venematkan päässä Porkkalan merikylästä.

Porkkalanniemen eteläpuoleinen alue on kiinnostavuudessaan ja kauneudessaan erityislaatuinen koko maailmassa. Metsähallituksen hallinnoimalle Stor Träskön saarelle on tulossa kallio- ja peräkiinnityspoijuja hylkyjen ja harvinaisen vesikasvillisuuden suojelemiseksi veneiden peräankkureilta. Saarella on Metsähallituksen edustajan mukaan jo rakenteilla muutakin infrastruktuuria, kuten merkitty reitti ja opaskylttejä virkistyskäyttöä varten.

Vaikka Kirkkonummi on merellinen kunta, on veneily alueella vähentynyt ja veneilijöille tarkoitetut palvelut heikentyneet viimeisten vuosikymmenten aikana. Nyt suunta on kääntynyt. Porkkalan Merikylän toiminta on uuden yrittäjän myötä virkistynyt. Vierasvenesatama on ollut kesän ajan täynnä lähes koko ajan, ja meno on ollut kuin pari vuosikymmentä sitten ”Porkkalan kaupan” kulta-aikoina. Kirkkonummen Kantvikin pienvenesatamassa aloitti kaksi vuotta sitten toimintansa uusi kahvila, Cafe-Purje, ja myös siellä vierailijamäärät ovat kasvaneet.

Porkkalan Meripelastajat verkostoituu mielellään muiden paikallisten toimijoiden kanssa, luoden uutta ”kyläyhteisöä”, missä kaikki toimivat toinen toisensa tuntien ja toisiaan auttaen. Uskon, että hylkypuisto kasvattaa alueen positiivista kehitystä!

Aki Kaisla

Porkkalan Meripelastajien puheenjohtaja

Hylkypuiston kotisivut.

 

The post Porkkalaan uusi ainutlaatuinen hylkypuisto appeared first on Suomen Meripelastusseura.

Vapaaehtoisilla meripelastajilla poikkeuksellisen kiireinen kesä

To, 09/06/2018 - 12:06
Vapaaehtoisilla meripelastajilla on ollut poikkeuksellisen kiireinen kesä. Toukokuun alusta elokuun loppuun Meripelastusseuran vapaaehtoiset miehistöt suorittivat vesillämme yhteensä 1582 eriasteista pelastus- ja avunantotehtävää, mikä on yli 100 tehtävää enemmän kuin koko viime vuonna. Syyskuun alkupäivinä on kertynyt jo 22 tehtävää.

Kesän kiireisin meripelastuskuukausi oli heinäkuu, kuten aiempinakin vuosina (579 tehtävää), mutta alku- ja loppukesän lämpimät säät kasvattivat erityisesti touko- ja elokuun tehtävämääriä. Toukokuussa hoidettiin 58 ja elokuussa 74 tehtävää enemmän kuin vuonna 2017 samalla aikajaksolla.

Kiireisin kausi on ollut Päijänteen ja Kokemäenjoen alueen vapaaehtoisilla ja eniten tehtäviä on kertynyt Pirkanmaan yhdistykselle (109). Pelastusveneistä eniten tehtäviä on suorittanut Turun Meripelastusyhdistyksen ABSO (97).

Useimmissa tapauksissa pulassa on ollut huviveneilijä jonkinlaisen teknisen vian tai veneen huollon laiminlyönnin vuoksi (761 tehtävää). Yleisiä ovat tilanteet, joissa polttoaine on loppunut kesken matkan tai veneen akku tyhjentynyt yön aikana mökkisaaren rannassa. Myös monen veneilijän merimiestaidoissa on puutteita. Merimiestaidollinen virhe aiheutti avuntarpeen 195 tapauksessa.

Vapaaehtoiset meripelastajat hoitavat noin neljänneksen kaikista rannikkomme meripelastustehtävistä, ja sisävesillä osuus on vielä suurempi. Pelastusalusten ympärivuorokautinen päivystys avovesikaudella ylläpidetään kokonaan palkatta tehtävällä vapaaehtoistyöllä. Päivystyskausi jatkuu loka-marraskuun vaihteeseen ja paikoin pitempäänkin.

The post Vapaaehtoisilla meripelastajilla poikkeuksellisen kiireinen kesä appeared first on Suomen Meripelastusseura.

Merialueen alle 10-metrisille pelastusveneille verovapaus

Ti, 09/04/2018 - 09:53
Korkein hallinto-oikeus on eilen 3.9.2018 antanut päätöksen, jonka mukaan merialueelle sijoitettavat alle 10-metriset pelastusveneet on vapautettu arvonlisäverosta. – Tämä on historiallinen ja vapaaehtoiselle meripelastustoiminnalle erittäin merkittävä päätös, sanoo Suomen Meripelastusseuran toimitusjohtaja Jari Piirainen.

EU-lainsäädännössä kaikki meripelastustoiminnassa käytettäväksi rakennettavat alukset on vapautettu arvonlisäverosta. Suomessa on tähän mennessä arvonlisäverovapauden piiriin sisällytetty ainoastaan vähintään 10 metriä pitkät alukset.

Suomen Meripelastusseuralle pelastusveneitä toimittava Oy Petor Ab teki 28.6.2017 Keskusverolautakunnan tulkinnasta valituksen Korkeimpaan hallinto-oikeuteen (KHO) yhteistyössä Meripelastusseuran kanssa. KHO katsoo lopullisessa päätöksessään, että Petor on oikeutettu myymään Meripelastusseuralle alle 10-metrisiä pelastusaluksia ilman arvonlisäveroa siinä tapauksessa, että alukset sijoitetaan merialueelle meripelastuskäyttöön. Nyt annettu päätös on lopullinen ja toimii jatkossa ennakkopäätöksenä.

Uusista PV2-luokan veneistä merialueelle sijoitettavat ovat jatkossa arvonlisäverovapaita.

– Meripelastusseuran aluksista valtaosa on alle 10-metrisiä, joten tämä päätös tuo meille huomattavan kustannussäästön uusia aluksia hankittaessa, toimitusjohtaja Jari Piirainen kertoo. – Vuosien 2018 ja 2019 alushankinnoissa puhutaan noin 200-300 tuhannen euron säästöstä.

KHO:n nyt antama päätös koskee ainoastaan merialueelle sijoitettavia meripelastusaluksia. Sisävesillä säilyvät ennallaan aiemmat määräykset, joiden mukaan vain yli 10 metriä pitkät pelastusveneet on vapautettu arvonlisäverosta.

– Puolet vapaaehtoista meripelastustyötä tekevistä yhdistyksistämme sijaitsee sisävesillä, Jari Piirainen jatkaa. – Seuraava askel, jonka eteen tulemme ponnistelemaan, on että verovapaus voitaisiin tavalla tai toisella laajentaa koskemaan myös sisävesiä.

Linkki KHO:n päätökseen.

The post Merialueen alle 10-metrisille pelastusveneille verovapaus appeared first on Suomen Meripelastusseura.

Illat pimenevät – kulkuvalot kuntoon!

Pe, 08/31/2018 - 16:27
Kesä on vaihtumassa syksyksi ja illat pimenevät. Monilla veneilykausi kuitenkin jatkuu pitkälle syksyyn. Hämärässä, pimeässä tai huonon näkyvyyden vallitessa on tärkeää, että vesilläliikkujat näkevät toisensa ja pystyvät tunnistamaan, mihin suuntaan toinen on matkalla. Ilman kulkuvaloja se on lähes mahdotonta.

Kulkuvalot, vihreä ja punainen sivuvalo, mastovalot ja perävalo, antavat kulkusuunnan ohella vinkkiä myös toisen aluksen koosta. Erilaiset lisävalot kertovat muun muassa aluksen kyvystä väistää esimerkiksi syväyksen, hinauksen, kalastuksen tai jonkin muun syyn vuoksi.

– Pienveneilläkin on velvollisuus käyttää kulkuvaloja, muistuttaa vapaaehtoinen meripelastaja ja pelastusalus Rautauoman päällikkö Markku Tamminen Helsingin Meripelastusyhdistyksestä. – Yksinkertaisimmillaan pienen ja hitaan moottorialuksen kulkuvalo on valkoinen ”ympäri näköpiirin” näkyvä valo. Tuo pieni maston nokassa oleva valo on tärkeä veneen havaittavuuden kannalta.

Helsingin Meripelastusyhdistyksen pelastusalusten miehistöt ovat tämän vuoden ensimmäisillä pimeillä havainneet useita ongelmia kulkuvalojen käytössä.

– Kesällä valoisaan aikaan valoja ei ole tarvittu. Ne on testattu mahdollisen katsastuksen yhteydessä, tai niitä on käytetty edellisen pimeäajon yhteydessä noin vuosi sitten. Siksi iltojen pimetessä onkin tärkeää tarkistaa kulkuvalojen toiminta jo ennen vesille lähtöä, Markku Tamminen jatkaa. – Ne kannattaa kytkeä päälle ja kiertää vene katsoen, että kaikki valot syttyvät.

Valottomat alukset riski omalle ja muiden turvallisuudelle

Aluksen kaikkien valojen pitää toimia. Loppukesän aikaan vapaaehtoiset meripelastajat ovat havainneet vesillä jopa täysin pimeitä aluksia.

– Osa niistä on vesiskoottereita, joissa ei välttämättä ole valoa ollenkaan. Sellaisilla ei pitäisi pimeällä ajaa lainkaan, Markku Tamminen sanoo.

Ainoana kulkuvalona käytettävä ”ympäri näköpiirin” näkyvä valkoinen valo tai samanlainen valo, jota käytetään sivuvalojen lisäksi yhdistettynä masto- ja perävalona, on haasteellinen, jos veneen masto on kovin matala.

– Joitain sellaisia aluksia on tullut pimeällä vastaan, joissa valo jää veneessä seisovan kuljettajan selän taakse eikä näy ollenkaan eteenpäin, Tamminen kertoo. – Pahimmassa tapauksessa tilanne on vastaava kuin veneessä ei olisi valoa ollenkaan.

Purjeveneen valot

Purjeveneessä on erityisen tärkeää tietää, miten kytketään oikeat, käyttötarkoituksenmukaiset valot. Purjeveneessä voi käyttää purjehtiessa maston huipussa olevaa yhdistettyä lyhtyä, trikoloria, jossa on kaikki kolme valoa samassa lyhdyssä, punainen sivuvalo, vihreä sivuvalo ja perävalo. Tuota valoa ei kuitenkaan voi käyttää silloin, kun purjevene kulkee koneella, koska purjevene ei ole enää purjevene, vaan moottorilla kulkeva alus. Silloin veneessä pitää olla sivuvalot, mastovalo ja perävalo.

– Vesillä näkee pimeän aikaan koneella liikkuvia purjeveneitä, jotka ajavat käyttäen trikoloria ja niitä, joilla on sivuvalot, mastovalo, perävalo ja samanaikaisesti trikolori, Markku Tamminen kertoo. – Onpa sellaisiakin aluksia havaittu, joilla on erillisen mastovalon ja perävalon lisäksi ollut ankkurivalo samaan aikaan päällä.

Tähystä!

Oikein käytettynä tutka on paras väline toisten alusten havaitsemiseen erityisesti silloin, kun näkyvyys on huonontunut. Tutkan käyttö ei kuitenkaan saa viedä huomiota navigoinnista ja tähystämisestä.

Pimeässä liikuttaessa tulee erityisesti panostaa tähystämiseen. Kulkuvalojen havaitseminen ei ole niin helppoa kuin veneen näkeminen päivänvalossa. Veneessä on myös syytä välttää kaiken tarpeettoman näkyvyyttä heikentävän valon käyttöä.

– Samalla kun tarkistaa kulkuvalot on hyvä katsoa, miten esimerkiksi karttaplotteri ja muut navigointilaitteet himmennetään ja mitkä veneen sisävaloista voi himmentää tai sammuttaa kokonaan, Markku Tamminen neuvoo. – Ikkunoiden puhtaana pitäminen sekä lasinpyyhkijöiden ja ikkunapuhaltimien toiminnan tarkistaminen on myös hyödyksi.

Pidetään valot kunnossa, oikeat valot kytkettynä, ja käytetään navigointilaitteita oikein ja tehokkaasti, niin yhteentörmäyksen riski pienenee!

Kaikki valot ja merkkikuviot määritellään kansainvälisissä säännöissä, ns. meriteiden säännöissä.

The post Illat pimenevät – kulkuvalot kuntoon! appeared first on Suomen Meripelastusseura.

Lämmin veneilykesä täytti Uivan laiturit

Ma, 08/20/2018 - 12:00

Helsingin Uivassa venenäyttelyssä Lauttasaaren HSK:lla 16.-19.8. vieraili 12 623 veneilystä kiinnostunutta kävijää. Kasvua edellisvuoteen verrattuna oli 12 %. Loppuunmyydyllä alueella esittäytyi 150 näytteilleasettajaa ja 260 venettä.

Suomen Meripelastusseuralta Uivassa oli esillä Helsingin Meripelastusyhdistyksen PV5-luokan pelastusalus Rautauoma sekä Espoon Meripelastajien PV4-luokan alus Emmi ja PV1-luokan Westhouse. Esittelijöinä toimivat pääkaupunkiseudun vapaaehtoiset miehistönjäsenet.

Paikalla olleet pääkaupunkiseudun meripelastusyhdistykset kuuluvat Meripelastusseuran eniten pelastus- ja avunantotehtäviä vuosittain suorittaviin paikallisyhdistyksiin. Pääkaupunkiseudulla tehtäviä on kertynyt tähän mennessä yhteensä 168 ja niissä 443 henkilöä on saanut avun. Koko maassa Meripelastusseuran vapaaehtoiset ovat kuluvalla kaudella hoitaneet 58 yhdistyksessä yhteensä 1492 tehtävää, joissa eriasteista apua on saanut 3053 ihmistä.

Lauantai-iltapäivällä Meripelastusseuran laituri oli Uivassa osan aikaa tyhjillään, sillä PV Rautauoma joutui hoitamaan viisi pelastus- ja avustustehtävää oman Uiva-esittelyvuoronsa aikana. Vastaavasti PV Emmi lähti lauantaina kerran Uiva-vuoronsa aikana avustustehtävään. Vapaaehtoiset meripelastajat tekevät meripelastustyötä pyyteettömästi ilman mitään taloudellista korvausta.

Vesijettien rekisteröinnit kasvoivat lähes 50 prosenttia ja moottoriveneiden kasvussa pieni pudotus

Finnboatin mukaan vesijettien suosion huima nousu on vienyt kotimaan venemarkkinat seitsemän prosentin kasvuun alkuvuonna. Vesijettejä rekisteröitiin Suomeen heinäkuun loppuun mennessä yli 900 kappaletta, joka oli lähes 300 jettiä edellisvuotta enemmän.

Rekisteröintitilastojen suosikki on yhä viisimetrinen ja 30-60 hevosvoiman perämoottorilla varustettu pulpettivene. Alumiiniveneiden osuus rekisteröidyistä perämoottoriveneistä on huomattava. Moottoriveneitä rekisteröitiin alkuvuoden aikana reilut 2200 kappaletta ja määrä jäi 4 % edellisvuotta pienemmäksi. Vastaavana aikana on rekisteröity 12 purjevenettä ja moottoripurjehtijaa.

Meripelastajien tilastojen mukaan tänä vuonna on autettu 1186 kertaa huvivenettä ja 16 vesijettiä. Vesijettien kasvu ei näy erityisenä piikkinä meripelastajien pelastustilastoissa.

Trossi-palvelunumero auttaa

Veneilijöiden kiireettömien avunpyyntöjen välittämiseen perustettu Trossi-palvelunumero 0800 302230 palvelee ympärivuorokautisesti 30.10.2018 saakka.

Vaaratilanteissa sisävesillä tulee soittaa hätänumeroon 112 ja merialueella meripelastuskeskuksen hälytysnumeroon 0294 1000.

Turvallista veneilysyksyä!

The post Lämmin veneilykesä täytti Uivan laiturit appeared first on Suomen Meripelastusseura.

Lämmin kesä on pitänyt vapaaehtoiset meripelastajat kiireisinä

Ke, 08/08/2018 - 12:17
Meripelastusseuran vapaaehtoiset ovat auttaneet vesillämme elokuun alkuun mennessä 2728 henkilöä. Kaikkiaan vapaaehtoismiehistöt ovat suorittaneet 1327 eriasteista pelastus- ja avunantotehtävää.

Meripelastusseuran vilkkaimmat toiminta-alueet ovat tähän mennessä olleet Päijänteen ja Kokemäenjoen vesistöt, missä on suoritettu 26 % koko maan tehtävistä. Suomenlahdella on hoidettu 24 % ja Saimaalla 23 % tehtävistä. Saaristomerelle tehtäviä on kertynyt 18 % kokonaismäärästä. Pohjanlahden osuus on ollut 8 %.

Kiireellisiin meripelastustehtäviin vapaaehtoiset on hälytetty 177 kertaa: näissä on pelastettu 38 alusta ja 32 henkeä todennäköiseltä menehtymiseltä. Meripelastustehtävät sisälsivät etsintöjä, sairaankuljetus- ja ensivastetehtäviä, sammutuksia sekä vaativuudeltaan eriasteisista avunanto- ja vahingontorjuntatehtäviä.

Trossi-jäsenpalvelutehtäviä kertyi edellisvuotta enemmän. Trossi-palvelunumero soi touko-heinäkuussa 879 kertaa – kasvua edellisvuoteen verrattuna oli 56 %.

Avuntarpeessa vesillä on useimmiten alle 15-metrinen moottorivoimalla kulkeva huvivene. Useimmissa tapauksissa veneilijä on joutunut pulaan teknisen vian, aluksen huollon laiminlyönnin taikka merimiestaidollisen virheen vuoksi.

Meripelastusseuran yksiköt hoitavat yhteistyössä viranomaisten kanssa noin neljänneksen kaikista rannikkomme meripelastustehtävistä, ja sisävesillä osuus on vieläkin suurempi. Pelastusalusten ympärivuorokautinen päivystys avovesikaudella ylläpidetään kokonaan palkatta tehtävällä vapaaehtoistyöllä.

Lisäksi meripelastusyhdistysten vapaaehtoisia meripelastajia kohtaa erilaisissa turvavene-, valistus- ja esittelytehtävissä kesätapahtumissa.

Trossi-palvelunumero auttaa

Veneilijöiden kiireettömien avunpyyntöjen välittämiseen perustettu Trossi-palvelunumero 0800 302230 palvelee ympärivuorokautisesti 30.10.2018 saakka.

Vaaratilanteissa sisävesillä tulee soittaa hätänumeroon 112 ja merialueella meripelastuskeskuksen hälytysnumeroon 0294 1000.

The post Lämmin kesä on pitänyt vapaaehtoiset meripelastajat kiireisinä appeared first on Suomen Meripelastusseura.

Vapaaehtoiset meripelastajat esittäytyvät Helsingin Uivassa

Ti, 08/07/2018 - 15:09
Meripelastusseura esittelee vapaaehtoista meripelastustoimintaa Helsingin Uivassa venenäyttelyssä Lauttasaaren HSK:lla 16.-19. elokuuta.
Aluksemme löydät viranomaislaiturista C.

Uivassa vuorottelevat Helsingin Meripelastusyhdistyksen PV5-luokan pelastusalus Rautauoma sekä Espoon Meripelastajien PV4-luokan alus Emmi ja PV1-luokan Westhouse. Aluksemme esittäytyvät viranomaislaiturissa C, ja niiden esittelijöinä toimivat vapaaehtoiset miehistönjäsenet.

Pääkaupunkiseudun meripelastusyhdistykset kuuluvat Meripelastusseuran eniten pelastus- ja avunantotehtäviä vuosittain suorittaviin yhdistyksiin. Tänä vuonna tehtäviä on kertynyt tähän mennessä yhteensä 135. Koko maassa Seuran vapaaehtoiset ovat kuluvalla kaudella hoitaneet 1300 tehtävää, joissa apua on saanut 2500 ihmistä. Vapaaehtoiset meripelastajat tekevät työtään ilman mitään taloudellista korvausta.

Uiva on avoinna to-pe klo 12-20 ja la-su klo 10-18 osoitteessa Vattuniemen puistotie 1. Huomioithan, että kaikki pelastusalukset ovat myös näyttelyn aikana hälytysvalmiudessa. Jos vene ei ole paikalla käyntisi aikaan, on se joutunut lähtemään hälytystehtävään.

Tervetuloa tapaamaan vesien vapaaehtoisia sekä kuulemaan lisää meripelastusharrastuksesta ja Meripelastusseuran Trossi-jäsenpalvelusta!

Lisätietoja antaa markkinointipäällikkö Sari Leppävuori, puh. 050 572 4881 tai sari.leppavuori@meripelastus.fi.

The post Vapaaehtoiset meripelastajat esittäytyvät Helsingin Uivassa appeared first on Suomen Meripelastusseura.

Uistelumaraton Miekojärvellä 17.-22.7.

Ti, 07/17/2018 - 13:28

Miekojärven Veneseuran Trolling team järjestää 17.-21.7. sadan ja yhden tunnin uistelumaraton viikon. Tapahtumaan osallistuu 7-8 vetouisteluvenekuntaa vaihtuvine miehistöineen. Koko tapahtuma-ajan on venekunta vesillä. Tapahtumalla pyritään tuomaan tunnetuksi Miekojärven Euroopan pohjoisinta kuhakantaa. Saaliskaloina saa varmasti myös ahventa ja haukea. Venekunnat vaihtavat uisteluvuoroja Sirkkakosken venesatamassa päivittäin klo 7, 14 ja 21.

Sirkkakosken kalasatamassa on tuoreen kalan kalamarkkinat joka päivä klo 15-18. Tarjolla on kahvipuffetin lisäksi kaupallisten kalastajien jalostamaa vetouistelijoiden tuomaa päivän kalasaalista.

Uistelumaratonin saalistilastoa voi seurata Miekojärven veneseuran kotisivuilta http://www.miekojarvi.fi

Tapahtumaviikon päättävät sunnuntain kalamarkkinat klo 15-18 ja kaikille avoin ikärajaton rantaongintakisa Sirkkakosken satamassa klo 15-17.

Tapahtumaviikon tempaisevat talkoilla vetouisteluvenekunnat sekä ammattikalastajat apujoukkoineen. Kalamarkkinoiden tuotto menee järvipelastustyöhön ja pelastusalus Tiirapaasin ylläpitämiseen.

Tervetuloa mukaan tekemään hyvää!

Lisätietoja:
Jukka Sirkkala, Miekojärven Veneseuran kommodori, puh. 0400 228 590

Kuva: Vesa Joensuu / SAR Raahe

The post Uistelumaraton Miekojärvellä 17.-22.7. appeared first on Suomen Meripelastusseura.

Meripelastustaitokilpailujen voitto Helsinkiin – Nuorten voitto Porkkalaan

La, 07/14/2018 - 18:28
Raahessa tänään pidetyt Meripelastusseuran 33. valtakunnalliset meripelastustaitokilpailut voitti Helsingin Meripelastusyhdistystä edustanut Team 42, jonka muodostivat Pasi Raatikainen, Fredrik Stenius ja Maria Hyttinen. Toiseksi kilpailuissa sijoittui Merikadetit kilpailijoina Aleksi Alho, Janne Hissa ja Eetu Viljakainen, sekä kolmanneksi Keski-Suomen Maastopelastus kilpailijoina Joonas Kiili, Tero Mansikkaviita ja Pekka Vartiainen.

Kilpailuradan muodostivat lähtö, kuusi tehtävärastia ja maali. Rastien teemat olivat merenkulku (navigointi), vesipelastus, viestiliikenne, ajankohtainen meripelastustehtävä (koneoppi), ensiapu sekä merimiestaito. Kisoissa testattiin myös joukkueiden fyysistä ja psyykkistä suorituskykyä.

Team 42: Pasi Raatikainen, Fredrik Stenius ja Maria Hyttinen.

Kisoihin osallistui yhteensä 23 kolmihenkistä joukkuetta, joista 17 edusti vapaaehtoisia meripelastusyhdistyksiä ja 6 viranomaisia ja muita alan toimijoita.

Nuorten voitto Porkkalaan

Aikuisten kilpailujen yhteydessä pidettiin myös Meripelastusseuran nuorisotoiminnassa mukana oleville 13-16-vuotiaille nuorille omat meripelastustaitokisat, jotka voitti Porkkalan joukkue kilpailijoina Miki Laasio, Aapo Saranpää ja Daniel Ruotsi. Toiseksi sijoittui Raahen junnut (Miro Välijärvi, Venla Puru ja Julius Orava) ja kolmanneksi Parainen (Miro-Aaron Komppa, Lauri Mattila, Valtteri Pinnioja).

Porkkalan joukkue: Miki Laasio, Aapo Saranpää ja Daniel Ruotsi.

Molemmat kilpailut pidettiin aivan Raahen keskustassa ja niiden järjestämisestä vastasi Raahen Meripelastajat, joka vietti kilpailujen yhteydessä myös 50-vuotisjuhlaansa. Jo vuodesta 1986 lähtien järjestetyt meripelastustaitokilpailut on meripelastusalan merkittävin vuotuinen tapahtuma.

Kilpailujen tulosluettelo löytyy kisasivuilta.

The post Meripelastustaitokilpailujen voitto Helsinkiin – Nuorten voitto Porkkalaan appeared first on Suomen Meripelastusseura.

Meripelastajat testaavat taitojaan Raahessa

Ti, 07/10/2018 - 18:36
Meripelastajat eri puolilta maata kokoontuvat viikonloppuna Raaheen Meripelastusseuran 33. valtakunnallisiin meripelastustaitokilpailuihin. Kisat käydään kaupungin keskustassa lauantaina klo 7-16. Tapahtuma juhlistaa myös Raahen Meripelastusyhdistyksen 50-vuotista historiaa.

Meripelastustaitokilpailuissa arvioidaan tietoja ja taitoja, jotka ovat keskeisiä, kun vesillä pelastetaan ihmisiä. Tarkoituksena on myös kehittää miehistöjen pelastustaitoja, lisätä oppimishalua ja motivaatiota sekä verrata alan eri toimijoiden tasoa keskenään. Kilpailujen tehtävärastien aiheina ovat ensiapu, merenkulku, vedenvarasta nosto, viestiliikenne, merimiestaito ja ajankohtainen meripelastustehtävä. Kilpailujoukkueet koostuvat joukkueen johtajasta ja kahdesta jäsenestä.

Aikuisten kilpailujen yhteydessä järjestetään Meripelastusseuran nuorisotoiminnassa mukana oleville 13-16-vuotiaille omat kisat. Junnujen kilpailurastien aiheet omat samat kuin aikuistenkin, mutta tehtävät ovat hieman kevennettyjä.

Raaheen kilpailemaan on tulossa 22 joukkuetta, joista 16 edustaa vapaaehtoisia meripelastusyhdistyksiä ja 6 viranomaisia ja muita alan toimijoita. Nuorten sarjaan on ilmoittautunut 5 joukkuetta.


Meripelastustaitokisojen rata.

Ensimmäiset joukkueet lähtevät liikkeelle klo 7 Ammattikorkeakoulun kampukselta, ja viimeistä joukkuetta odotetaan maaliin Museonrantaan noin klo 16. Tulokset julkistetaan klo 18 mennessä. Kilpailun nettisivujen osoite on www.raahenmeripelastus.fi/mptk2018. Kuvia ja kuulumisia kisapäivästä julkaistaan myös sosiaalisessa mediassa, mm. www.facebook.com/RaahenMeripelastusyhdistys ja www.facebook.com/meripelastus.

Näyttävä yleisötapahtuma

Meripelastustaitokisojen kilpailurata sijoittuu kaupungin keskustaan, ja yleisö on tervetullutta seuraamaan ja kannustamaan joukkueita. Vapaaehtoiset meripelastajat esittäytyvät lauantaina muutenkin Raahen meripäivillä. Meripelastusseuran esittelyteltta pystytetään Merimuseon viereen. Seuran lippulaiva Jenny Wihurin johdolla Museonrantaan kiinnittyy yhteensä kahdeksan meripelastusalusta. Teltta on avoinna yleisölle klo 10-16 ja alukset klo 10-15.

Jo vuodesta 1986 lähtien järjestetyt meripelastustaitokilpailut on meripelastusalan merkittävin vuotuinen tapahtuma. Kilpailut pidetään vuorovuosin rannikolla ja sisävesillä. Tämän vuoden kisojen järjestämisestä vastaa Raahen Meripelastusyhdistys, joka viettää myös 50-vuotisjuhliaan.

The post Meripelastajat testaavat taitojaan Raahessa appeared first on Suomen Meripelastusseura.

Pelastusristeilijä Jenny Wihuri koulutuspurjehdukselle Pohjanlahdelle

To, 07/05/2018 - 11:07
Meripelastusseuran koululaiva, pelastusristeilijä Jenny Wihuri tekee koulutuspurjehduksen Pohjanlahdelle 6.-22.7. Purjehdus huipentuu Raaheen, missä pidetään valtakunnalliset meripelastustaitokilpailut 14.7. Meno- ja paluumatkalla alus vierailee meripelastusasemilla sekä Suomen että Ruotsin puolella.

Jenny Wihurin koulutuspurjehduksen päätavoitteena on eri puolilta maata tulevien miehistönjäsenten kouluttaminen meripelastustehtävissä sekä ison aluksen navigoinnissa ja käsittelyssä omasta toimintaympäristöstä poikkeavalla vesialueella. Lisäksi harjoitellaan kansainvälistä yhteistoimintaa ruotsalaisten asemien kanssa. Neljään legiin jaettuun koulutuspurjehdukseen osallistuu aluksen runkomiehistön lisäksi yli 20 vapaaehtoista kurssilaista.

Pelastusristeilijän pysähdyspaikat ovat menomatkalla Maarianhamina, Molpe ja Tankar Suomessa sekä Öregrund, Huddiksvall ja Härnösand Ruotsissa. Raahessa alus viipyy 13.-15.7. Paluumatkalla pysähdytään Tankarissa ja Vaasassa sekä Örnsköldsvikissä, Sundsvallissa ja Gävlessä Ruotsin puolella, ja vielä toisen kerran Maarianhaminassa. Takaisin Helsinkiin alus saapuu sunnuntaina 22.7.

Avoinna yleisölle

Jenny Wihuri on avoinna yleisölle Molpessa uuden meripelastusaseman avajaisissa keskiviikkona 11.7. klo 18-20 sekä Raahen meripelastustaitokisojen yhteydessä Raahen kauppatorin rannassa lauantaina 14.7. klo 10-15. Muista mahdollisista yleisöesittelyistä tiedotetaan erikseen paikkakuntakohtaisesti.

Koulutuspurjehduksen tapahtumia voi seurata koululaivan omalla Facebook-sivulla www.facebook.com/jennywihuri, ja uutisia julkaistaan säännöllisesti myös Meripelastusseuran sivulla www.facebook.com/meripelastus.

The post Pelastusristeilijä Jenny Wihuri koulutuspurjehdukselle Pohjanlahdelle appeared first on Suomen Meripelastusseura.

Tekninen toteutus: W3 Group