Seuran tiedotteet

Tilaa syöte syöte Seuran tiedotteet
Me tulemme apuun!
Syötteen kokonainen osoite. 2 tuntia 49 min sitten

Uusia verkkokursseja veneilijöille

To, 02/18/2021 - 12:06
Meripelastusseuran Veneilytaito.fi-verkkokoulutusohjelmaan on lisätty neljä uutta kurssia. Kaikille avoin, erityisesti huviveneilijöille suunnattu palvelu käsittää nyt yhteensä 15 kurssia.

Vuosi sitten Helsingin venemessuilla julkaistu Veneilytaito.fi on jaettu kolmeen kokonaisuuteen, jotka ovat Päällikön vastuu, Veneile turvallisesti ja Toiminta hätätilanteessa. Uudet kurssit kuuluvat kaikki Veneile Turvallisesti -teemaan, ja ne ovat Veneen keväthuolto ja vesillelasku, Veneen syyshuolto ja telakointi, Yleiset ongelmatilanteet sekä Onnettomuuksista opittua.

Veneilytaito.fi-verkkokoulutusohjelmalla on jo lähes 13 400 käyttäjää, joista 71 prosenttia on miehiä ja 29 prosenttia naisia. Käyttäjien ikäjakauma on tasainen 25 ja 65 vuoden välillä. Suosituimpia teemoja ovat veneen päällikön vastuut ja tehtävät, muistilista vesille lähtöön sekä pelastusliivien käyttö ja huolto.

Veneilytaito.fi keskittyy hyvään merimiestapaan kuuluviin turvallisiin toimintatapoihin. Koulutus sopii niin veneilyä aloittaville kuin kokeneemmillekin kippareille. Navigointikursseja ei kokonaisuuteen kuulu, vaan ne suosittelemme hankkimaan esimerkiksi Navigaatioliiton järjestämillä kursseilla.

Meripelastusseuran tehtäviin kuuluu vesillä hätään joutuneiden auttamisen lisäksi onnettomuuksien ennaltaehkäisy ja hyvän merimiestavan edistäminen. Tavoitteenamme on tehdä vesillä liikkumisesta kaikille turvallisempaa ja mukavampaa.

Aloita koulutus.

(Kuva Jukka Leikkonen)

The post Uusia verkkokursseja veneilijöille appeared first on Suomen Meripelastusseura.

Köpi myynnissä venemessujen ajan

Pe, 02/12/2021 - 01:05
Meripelastusseuran maskotti, Meripelastuskoira Köpi on virtuaalisten venemessujen ajan 12.-21.2.2021 tilattavissa toimistoltamme.

Köpin hinta on messutarjouksena 32 euroa. Postikulu 7 euroa lisätään hintaan.

Tilaukset sähköpostilla: smps.toimisto@meripelastus.fi. Kerro viestissä nimesi, osoitteesi ja puhelinnumerosi sekä kuinka monta ”koiraa” tilaat.  Saat paluuviestissä laskun, jonka maksettuasi (kun maksu näkyy tilillämme) laitamme Köpi-paketin postiin.

Normaalisti Köpejä ei voi tilata mistään, vaan niitä myydään vain yleisötapahtumissa.

Tuotto vapaaehtoisen meripelastustoiminnan tukemiseen. Tilaa nyt oma Köpi!

Tule tutustumaan myös messusaittiimme!

The post Köpi myynnissä venemessujen ajan appeared first on Suomen Meripelastusseura.

Uusi kausityöntekijä

Ma, 01/18/2021 - 10:59
Meripelastusseuran kausityöntekijänä on aloittanut restonomi Sara Calderon, joka vahvistaa jäsenpalveluamme elokuun loppuun saakka.

Saran tehtäviin kuuluvat jäsenpalvelu, jäsenrekisterin ylläpito ja jäsenmaksulaskujen käsittely sekä taloushallinnon tehtäviä. Häneltä voi myös tilata esitteitä ja muita seuran materiaaleja. Saran tavoittaa s-postilla smps.toimisto@meripelastus.fi ja numerosta 044 5533 000.

Sara kertoo itsestään näin:

Olen koulutukseltani restonomi ja viimeiset viisi vuotta olen viettänyt pääosin ulkomailla, työskennellen matkailun eri tehtävissä. Olen vuosien kuluessa työskennellyt muun muassa hostelleissa Uudessa Seelannissa, Australian matkatoimistoissa, Perussa Vapaaehtoistyön Koordinaattorina sekä Kanadassa Kalliovuorilla hotellin vastaanotossa. Olen myös koulutukseltani sukelluskouluttaja, ja niistä hommista kotiuduin Suomeen Indonesiasta viime keväänä koronan vuoksi.

Ensimmäinen talvi Suomessa viiteen vuoteen on toistaiseksi mennyt odotettua paremmin, mutta pakko myöntää, että kovasti odottelen jo kesää ja lämpimiä kelejä!

Matkustelun ja sukelluksen lisäksi eläimet ovat todella lähellä sydäntä ja ulkomailla tein paljon vapaaehtoistyötä katukoirien- ja kissojen kanssa. Kotona vietän aikaa 15-vuotiaan kissan kanssa ja toiveena olisi Suomessakin tehdä vapaaehtoistöitä eläinten kanssa mahdollisuuksien mukaan.

Innolla odotan tulevaa kautta Meripelastusseuralla ja mahtavaa, että olen päässyt tähän loistavaan tiimiin mukaan!

The post Uusi kausityöntekijä appeared first on Suomen Meripelastusseura.

Koronakesä nosti vapaaehtoisten meripelastajien tehtävämäärän yli kahdentuhannen

Ti, 01/12/2021 - 22:33
Meripelastusseuran vapaaehtoiset miehistöt suorittivat viime vuonna yhteensä 2168 pelastus- ja avustustehtävää vesillämme. 2000:den tehtävän raja ylittyi ensimmäistä kertaa Meripelastusseuran historiassa.

Vapaaehtoisten meripelastajien tehtävämäärä kasvoi yli 20 prosenttia edellisestä vuodesta. Vaikka suurin osa tehtävistä oli eriasteisia avustustehtäviä, lisääntyi myös vakavien vaara- ja hätätilanteiden määrä selvästi. Vapaaehtoismiehistöt lähtivät kiireelliseen pelastustehtävään 675 kertaa ja pelastivat todennäköiseltä menehtymiseltä 41 ihmistä. Yhteensä apua sai 4285 ihmistä ja 1847 alusta.

Meripelastusseuran Trossi-jäsenpalveluun kuuluvia tehtäviä suoritettiin yli 200 enemmän kuin vuonna 2019, yhteensä 656. Meripelastusseuran ylläpitämän, veneilijöiden kiireettömiin avunpyyntöihin tarkoitetun Trossi-palvelunumeron puhelumäärä kasvoi viidenneksen. Trossi-järjestelmän avulla voidaan ehkäistä joka vuosi kymmenissä, jopa sadoissa tapauksissa kiireettömän ongelmatilanteen kehittyminen hätätilanteeksi.

Poikkeuksellisen vilkas veneilykesä näkyi erityisesti Suomenlahdella, missä hoidettiin lähes kolmannes kaikista tehtävistä. Kiirettä piti myös Päijänteen ja Kokemäenjoen vesistöissä (25 prosenttia tehtävistä). Vuoksen vesistön osuus oli 21, Saaristomeren 17 ja Pohjanlahden ja Pohjois-Suomen alueen yhteenlaskettu osuus noin 6 prosenttia. Eniten tehtäviä suorittanut yhdistys oli Helsingin Meripelastusyhdistys 186 tehtävällä ja eniten tehtäviä urakoinut pelastusvene Helsingin Aisko 164 tehtävällä. Kannoilla seurasi Turun Meripelastusyhdistys 161 tehtävällä ja yhdistyksen pelastusvene ABSO 107 tehtävällä.

Avun tarpeessa vesillä on useimmiten alle 15-metrinen moottorivoimalla kulkeva huvivene. Näin myös viime vuonna. Useimmissa tapauksissa veneilijä joutui pulaan teknisen vian tai aluksen huollon laiminlyönnin vuoksi (1091 tehtävää). Myös merimiestaitojen puute näkyy edelleen tilastoissa (282 tehtävää).

Meripelastusseuran yksiköt hoitavat noin neljänneksen kaikista rannikon ja lähes kolmanneksen sisävesien meripelastustehtävistä. Pelastusalusten ympärivuorokautinen päivystys avovesikaudella ylläpidetään kokonaan palkatta tehtävällä vapaaehtoistyöllä. Päivystyskausi 2021 alkaa toukokuun alussa.

Tutustu Meripelastusseuran vuoden 2020 tarkistettuihin tehtävätilastoihin.

Kuva Ari Uusinukari

The post Koronakesä nosti vapaaehtoisten meripelastajien tehtävämäärän yli kahdentuhannen appeared first on Suomen Meripelastusseura.

Lahjoittaja Magnus Bargum: Merellä pienikin ongelma voi johtaa hengenvaaraan

Ti, 12/15/2020 - 14:44
Meripelastusseuran toimintaa jo vuosia monin tavoin tukeneen Magnus Bargumin uusin lahjoituskohde on Englannista hankittu Atlantic 75 -meripelastusvene. – Se on tehokas ja monikäyttöinen vene, joka sopii niin saaristoon kuin sisävesillekin, Bargum perustelee valintaansa.

Meripelastusseuran tekninen päällikkö Taneli Mauno on samaa mieltä. Meripelastusseura on ostanut viime vuosina Iso-Britannian meripelastusseuralta (RNLI) jo 16 käytettyä Atlantic 75 -venettä.
– Tällaisen veneen runko on lähes ikuinen. Suomessa siihen asennetaan uudet moottorit ja navigointilaitteet ja se varustellaan PV1-luokan veneen meripelastusvarusteilla.

Vene, jonka omarahoitusosuuden Magnus Bargum lahjoitti, on rakennettu vuonna 2001 ja se on toiminut Englannissa RNLI:n Mablethorpen meripelastusasemalla.

Magnus Bargum pitää käytettyjen veneiden hankintaa ja kunnostusta erittäin hyvänä vaihtoehtona täydentää Meripelastusseuran kalustoa.
– Näin saadaan kustannustehokkaasti käyttökelpoisia työkaluja vapaaehtoisille meripelastajille.

Nyt hankittu vene sijoitetaan Bågaskärin toimintakeskukseen, jossa se tulee toimimaan koulutus- ja meripelastuskäytössä. Lisäksi vene on valmiina siirrettäväksi nopeasti toiselle asemalle pois valmiudesta joutuneen veneen tilalle.

Esimerkkinä muille

Magnus Bargum on veneillyt saaristossa pian 60 vuotta, lapsena isän kanssa purjehtien ja 1970-luvulta erilaisilla moottoriveneillä. Vapaaehtoinen meripelastustoiminta on aina ollut sydäntä lähellä.
– Konkreettinen yhteys syntyi, kun toimitusjohtaja Kyösti Vesterinen vuonna 2004 pyysi minut mukaan liike-elämän ja hallinnon vaikuttajista koottavaan Meripelastusseuran neuvottelukuntaan, hän kertoo. – Toimin ensin neuvottelukunnan varapuheenjohtajana ja sittemmin puheenjohtajana, kunnes luovutin nuijan tai ehkä paremminkin viestikapulan seuraavalle.

Kauppaneuvos, kauppatieteen kunniatohtori Magnus Bargumin perheyhtiö Algol oli myös mukana tukemassa Bågaskärin toimintakeskuksen rakentamista. Bågaskärissä on sekä yhtiön että Bargumin nimikkohuoneet ja -laituripaikka merkkeinä useista huomattavista lahjoituksista.

Magnus Bargum haluaa omalla esimerkillään innostaa niin yrityksiä kuin yksityishenkilöitäkin.
– Merellä pienikin ongelma voi johtaa hengenvaaraan. Tukemalla vapaaehtoista meripelastustoimintaa voit auttaa ihan konkreettisesti pelastamaan ihmishenkiä, Bargum kannustaa.

The post Lahjoittaja Magnus Bargum: Merellä pienikin ongelma voi johtaa hengenvaaraan appeared first on Suomen Meripelastusseura.

Kausityöntekijä Meripelastusseuran toimistoon 11.1. alkaen

Pe, 12/04/2020 - 11:22
Etsimme toimistollemme Helsinkiin jäsenpalvelun kausityöntekijää tammikuun alusta elokuun loppuun.

Kausityöntekijänä tärkeimpiä tehtäviäsi ovat jäsen- ja asiakaspalvelu puhelimitse ja sähköpostitse, jäsenmaksulaskujen käsittely, jäsenrekisterin ylläpito sekä eritellyt taloushallinnon tehtävät. Lisäksi työhösi kuuluu muita toimiston yleisiä tehtäviä. Valmiuksiesi mukaan työ voi sisältää myös muun muassa jäsenhankinnan ja koulutuksen tukitehtäviä sekä erilaisia pienempiä ja suurempia projekteja.

Edellytämme kykyä itsenäiseen työhön, palveluhenkisyyttä, huolellisuutta ja vastuuntuntoisuutta, sekä MS-Office -ohjelmien, erityisesti Outlookin, Wordin ja Excelin osaamista. Lisäetuja ovat kokemus vastaavista tehtävistä, vapaaehtoisen meripelastus- tai järjestötoiminnan ja oman Messi-toiminnanohjausjärjestelmämme tuntemus sekä ruotsin kielen taito.

Tarjoamme vaihtelevan ja mielenkiintoisen työn viihtyisässä työympäristössä Kaivopuistossa lähellä Helsingin ydinkeskustaa. Työkavereinasi ovat kymmenen eri alan asiantuntijaa, ja työparinasi on jäsenpalvelun ja taloushallinnon asiantuntija. Työssä on osittainen etätyömahdollisuus ja lounasetu. Työ on kokopäiväinen aikavälillä 11.1.-31.8.2021.

Kiinnostuitko? Lähetä ansioluettelosi sekä vapaamuotoinen hakemus palkkatoiveineen mahdollisimman pian, viimeistään 14.12.2020 mennessä sähköpostitse osoitteeseen sanelma.makela@meripelastus.fi.

Lisätietoja tehtävästä antaa jäsenpalvelun ja taloushallinnon asiantuntija Sanelma Mäkelä (040 584 5222) 7.12.2020 klo 15–17 ja 10.12.2020 klo 11–13. Haastattelut on tarkoitus toteuttaa 16.–18.12.2020. Valinnoista ilmoitetaan hakijoille 22.12.2020 mennessä.

Suomen Meripelastusseura on vuonna 1897 perustettu meri- ja järvipelastusyhdistysten keskusjärjestö, jonka toiminta perustuu vapaaehtoisten meripelastajien auttamishaluun ja pyyteettömään työhön. Arvomme ovat vapaaehtoisuus, yhteisöllisyys, turvallisuus ja pätevyys. Päätehtävämme on auttaa merihätään joutuneita rannikolla ja sisävesillä. Lisäksi toimimme veneilyturvallisuuden parantamiseksi jakamalla veneily- ja turvallisuustietoa sekä edistämällä hyvää merimiestapaa. Tarjoamme noin 60 jäsenyhdistyksemme yli 26 000 jäsenille jäsenpalvelua, ylläpidämme keskitettyä jäsenrekisteriä sekä hoidamme jäsenmaksulaskutuksen.

(Kuva Marjut Jokinen)

The post Kausityöntekijä Meripelastusseuran toimistoon 11.1. alkaen appeared first on Suomen Meripelastusseura.

INTROSERV-projekti vuoden veneilyturvallisuustekijä

To, 12/03/2020 - 21:45
Suomen Purjehdus ja Veneilyn perinteiset Vuoden valinnat on tehty. Vuoden veneilyturvallisuustekijäksi on valittu Suomen Meripelastusseuran INTROSERV-projekti.

Meripelastusseuran ja Viron vapaaehtoisen meripelastusorganisaation, Päästeliiton yhteisen Development of Integrated Trossi Service in Baltic Region (INTROSERV) -hankkeen tavoitteena on parantaa veneilijöiden ja pienvenesatamien turvallisuutta luomalla Itämeren alueelle yhtenäinen kiireettömän avun järjestelmä.

Lue lisää INTROSERV-hankkeesta.

Lue lisää SPV:n valinnoista.

The post INTROSERV-projekti vuoden veneilyturvallisuustekijä appeared first on Suomen Meripelastusseura.

Meripelastusseura kehittää ohjaamotyöskentelyään

To, 11/26/2020 - 16:56
Vapaaehtoiset meripelastajat toimivat vaativassa turvallisuuskriittisessä toimintaympäristössä. Meripelastusseura on julkaissut päivitetyn ohjaamotyöskentelymenetelmän vapaaehtoismiehistöjen käyttöön.

Pelastustehtäviin lähdetään kaikkina vuorokauden aikoina, haastavissa olosuhteissa ja vaihtelevilla miehistöillä. Käytössä olevien pelastusveneiden nopeudet ovat nousseet pysyvästi sellaiselle tasolle, jossa miehistön työkuorma on suuri ja päätöksentekoon liittyvät kognitiiviset prosessit vaikeutuvat.

Inhimillisessä työssä organisaatioiden kaikilla tasoilla tapahtuu virheitä, joilla voi olla pahimmillaan katastrofaaliset seuraukset. Merenkulun organisaatioiden vastuulla on kehittää ja kouluttaa miehistöilleen työmenetelmiä, joilla virheet voidaan havaita ajoissa ja niiden haitalliset seuraukset voidaan estää tai vähentää niitä siedettävälle tasolle.

Merenkulku nopeakulkuisilla veneillä ei ole turvallista ilman ennalta sovittuja työtapoja, hyvää kommunikaatiota, tehokasta ryhmätyötä, teknisen laiteympäristön optimaalista käyttöä ja toimivia virheenhallinnan mekanismeja. Merenkulun perinteiset työtavat ovat edelleen tärkeitä nopeakulkuisissa veneissä, mutta yksin niillä ei voida varmistaa ohjaamotyöskentelyn onnistumista.

Meripelastusseura on 26.11.2020 julkaissut päivitetyn ohjaamotyöskentelymenetelmän vapaaehtoismiehistöjen käyttöön. Menetelmän tavoitteena on inhimillisen työn, teknisen laiteympäristön ja saatavilla olevan tiedon optimaalinen yhdistäminen. Menetelmä koostuu eri osa-alueista, joita ovat virheenhallinta, kommunikaatio, reittisuunnittelu, ohjailuryhmän tehtävät ja työnjako, tietolähteiden ristiinvarmistaminen, yhteisen tilannetietoisuuden varmistaminen ja vakiomuotoiset ajotavat. Näistä osa-alueista on pyritty löytämään parhaat mahdolliset käytännöt.

Menetelmän kirjoittamisessa on hyödynnetty monien eri organisaatioiden toimintaohjeita, tieteellistä teoria-aineistoa, kansainvälisiä ja kotimaisia säädöksiä sekä koeteltua käytännön kokemusta. Teksti pohjautuu osaltaan myös Suomen Meripelastusseuran aiempaan ohjaamotyöskentelyohjeeseen vuodelta 2013. Menetelmän kuvaus on ladattavissa Meripelastusseuran verkkosivuilta osoitteessa meripelastus.fi/ohjaamotyoskentely/.

Julkaisu ja kuvat: Lehtimäki Mikko. 2020. Suomen Meripelastusseuran ohjaamotyöskentely. Suomen Meripelastusseuran julkaisuja 1.

The post Meripelastusseura kehittää ohjaamotyöskentelyään appeared first on Suomen Meripelastusseura.

Meripelastusseuran hallitus 2021 – uudeksi jäseneksi Kristian Rehnström

Ke, 11/18/2020 - 11:55
Meripelastusseuran valtuusto valitsi syyskokouksessaan seuran hallituksen jäsenet erovuoroisten tilalle kaudelle 2021-2023. Hallitukseen nousee uutena jäsenenä Fortum eNextin aluejohtaja, DI Kristian Rehnström (52).

Jatkokaudelle hallitukseen valittiin Pertti Helaniemi ja Kimmo Kivisilta. Hallituksen varapuheenjohtajana jatkaa Helaniemi.

Kristian Rehnström.

Kristian Rehnström ei ole uusi kasvo Meripelastusseuran luottamusjohdossa. Hän toimi seuran valtuustossa vuosina 2001–2009, mistä varapuheenjohtajana vuodesta 2004 lähtien. Hän on toiminut myös useiden yritysten ja järjestöjen hallituksissa. Yhteiskunnallisista asioista kiinnostunut Rehnström on ollut ehdokkaana sekä kunnallis- että eduskuntavaaleissa. Tällä hetkellä hän toimii Vantaan kaupunginvaltuustossa ryhmän ensimmäisenä varajäsenenä sekä opetuslautakunnan jäsenenä.

Kristian Rehnström on vankka järjestöosaaja, jossa yhdistyy yritysmaailman talousajattelu, sidosryhmätyöskentelyn ulospäinsuuntautuneisuus sekä pitkä, yli kolmekymmenvuotinen meripelastuskokemus. Hän toimii edelleen pelastusveneen päällikkönä Helsingin Meripelastusyhdistyksessä.

Meripelastusseuran hallitus 2021

Valtteri Simola, puheenjohtaja
Pertti Helaniemi, varapuheenjohtaja

Petri Haapasalo
Markku Hentilä
Kimmo Kivisilta
Pekka Mölsä
Kristian Rehnström
Antti Tiitola
Tiina Tuurnala.

The post Meripelastusseuran hallitus 2021 – uudeksi jäseneksi Kristian Rehnström appeared first on Suomen Meripelastusseura.

Trossi-maksuilla ylläpidetään pelastusvalmiutta

Ma, 11/16/2020 - 20:50
Kaudella 2020 vapaaehtoiset meripelastajat hoitivat yhteensä 624 Trossi-avustustehtävää vesillämme. Se on lähes 200 tehtävää enemmän kuin viime vuonna. Trossi-palvelunumeroon tulleiden puheluiden määrä lisääntyi 21 prosentilla.

Kasvavasta tehtävä- ja puhelumäärästä väistämättä seuraavaa Trossi-kustannusten nousua kattamaan Meripelastusseuran valtuusto päätti hallituksen esityksestä vuoden 2021 Trossi-jäsenmaksuksi 88 euroa. Edellisen kerran Trossi-maksua on tarkastettu kolme vuotta sitten.

Meripelastusseuran Trossi-järjestelmän avulla voidaan ehkäistä joka vuosi useissa kymmenissä tapauksissa kiireettömän ongelmatilanteen kehittyminen vaara- tai hätätilanteeksi. Trossi-maksut muodostavat myös huomattavan osan vapaaehtoisen meripelastustoiminnan rahoituksesta. Jokainen Trossi-jäsen auttaa omalta osaltaan pitämään meripelastajat vesillä valmiina auttamaan hätään joutuneita.

Trossi

The post Trossi-maksuilla ylläpidetään pelastusvalmiutta appeared first on Suomen Meripelastusseura.

Trossi-päivystyskausi päättyy 31.10.

Ke, 10/28/2020 - 16:03
Meripelastusseuran Trossi-jäsenpalvelun toimintakausi ja palvelunumeron päivystys päättyy 31.10. Vesillä saa edelleen apua hätänumerosta 112 ja meripelastuksen hälytysnumerosta 0294 1000.

Kaudella 2020 vapaaehtoiset meripelastajat hoitivat yhteensä 648 Trossi-avustustehtävää vesillämme. Meripelastusseuran Trossi-järjestelmän avulla voidaan ehkäistä joka vuosi useissa kymmenissä tapauksissa kiireettömän ongelmatilanteen kehittyminen vaara- tai hätätilanteeksi.

Trossi-palvelunumero on tarkoitettu veneilijöiden kiireettömien avunpyyntöjen välittämiseen Meripelastusseuran vapaaehtoisille yksiköille. Palvelunumero 0800 30 22 30 päivystää ympäri vuorokauden 1.5.-31.10., ja siihen soittaminen on maksutonta.

Myös vapaaehtoisten pelastusalusten päivystys päättyy asteittain marraskuun aikana paikallisyhdistyksestä riippuen. Meripelastusseuran miehistöt ovat tänä vuonna suorittaneet yhteensä 2020 pelastus- ja avunantotehtävää. Lopulliset tarkistetut tilastot julkaistaan ensi vuoden alussa.

[Kuva Jari Miettinen]

The post Trossi-päivystyskausi päättyy 31.10. appeared first on Suomen Meripelastusseura.

Tallink lahjoitti Suomen Meripelastusseuralle Tallink Gala lippujen tuotot

Ti, 10/27/2020 - 11:45
Tallink-konserni lahjoitti Meripelastusseuralle lipputuotot, joita kerättiin alkuvuoden 2020 Tallink Gala Awards -juhlasta.

Tallink on järjestänyt joka vuosi koko konsernin työntekijöilleen perinteisen gaalajuhlan, jonka lipputuotot lahjoitetaan vuorotellen eri maiden meripelastuksen eteen tehtävän vapaaehtoistyön hyväksi. Tällä kertaa saajaksi valittiin Suomen Meripelastusseura. Lahjoitettava summa oli yhteensä 5470 euroa.

– Tänä vuonna vapaaehtoiset miehistömme ovat auttaneet jo yli 4000 ihmistä vesillä. Olemme erittäin kiitollisia Tallink-konsernin lahjoituksesta. Vaikka vapaaehtoiset meripelastajat tekevät työtä korvauksetta, tarvitsemme jatkuvaa rahoitusta pelastusalusten ja -varusteiden hankintaan ja ylläpitoon sekä miehistöjen koulutukseen. Tallink-konsernin kaltaisten yhteisöjen tuki on toimintamme jatkumisen edellytys, kertoo Suomen Meripelastusseuran toimitusjohtaja Jori Nordström.

– On hienoa, että tämän vuoden lipputuotot päätettiin lahjoittaa juuri Suomen Meripelastusseuralle. Meripelastustehtävissä tärkeintä on ihmishenkien pelastaminen ja me kaikki merenkulun parissa työskentelevät teemmekin tiivistä yhteistyötä asian tiimoilta, sanoo Tallink Silja Oy:n Fleet Operational Manager Jan Valtonen.

Tallink on lahjoittanut nyt yhteensä 15 000 euroa meripelastuksen hyväksi operoimissaan maissa; vuoden 2018 lipputuotot lahjoitettiin Latvian ja vuoden 2019 Ruotsin Meripelastusseuralle. Vuonna 2021 Tallink Gala Awards -juhlaa ei poikkeustilanteesta johtuen järjestetä, mutta tilanteen normalisoitua traditiota on tarkoitus jatkaa. Tällöin lahjoituksen kohteena on Viron meripelastus. Lisäksi Tallink tekee yhteistyötä Viron Meripelastusseuran kanssa vuosina 2019-2021.

The post Tallink lahjoitti Suomen Meripelastusseuralle Tallink Gala lippujen tuotot appeared first on Suomen Meripelastusseura.

Pyhäinpäivän alusparaati 31.10.

Ti, 10/13/2020 - 13:29
Vapaaehtoisten meripelastajien perinteinen alusparaati jälleen pyhäinpäivänä 31. lokakuuta Helsingissä.

Pelastusalukset lähtevät ohimarssille pelastusristeilijä Jenny Wihurin johdolla Hernesaaren kärjestä kello 12 ja tekevät merenkulkijoiden muistomerkin kohdalla Eiranrannassa lipputervehdyksen. Samanaikaisesti merenkulkujärjestöjen edustajat laskevat seppeleen muistomerkille Ursinin kalliolla. Alusparaati kunnioittaa merellä menehtyneiden merenkulkijoiden muistoa.

Paraatin jälkeen aluksilla on avoimet kannet Eteläsatamassa Kolera-altaassa kello 13.00-14.30. Tervetuloa!

The post Pyhäinpäivän alusparaati 31.10. appeared first on Suomen Meripelastusseura.

Markkinointipäällikkö Sari Leppävuori siirtyy uusiin haasteisiin

Ma, 10/12/2020 - 15:19
Suomen Meripelastusseuran markkinointipäällikkö Sari Leppävuori lähtee uusien haasteiden pariin. Hänen työsuhteensa Meripelastusseurassa päättyy 16.10.2020.

Markkinointiviestintään liittyvissä asioissa voi jatkossa olla yhteydessä tiedotuspäällikkö Sadri Wirzeniukseen tai toimitusjohtaja Jori Nordströmiin. Yhteystiedot löytyvät täältä.

Meripelastusseura kiittää Sari Leppävuorta hänen arvokkaasta työpanoksestaan vapaaehtoisen meripelastustoiminnan hyväksi.

The post Markkinointipäällikkö Sari Leppävuori siirtyy uusiin haasteisiin appeared first on Suomen Meripelastusseura.

Muistilista syyshuoltoon

To, 10/08/2020 - 10:47
Lämmin syksy on jatkanut veneilykautta pitkään. Syksyn merkkejä alkaa olla ilmassa ja moni pohtii veneen nostoa. Jos päädyt nauttimaan syysveneilystä, on hyvä tiedostaa muuttuneet olosuhteet.

– Kylmyys, pimeys ja aallokko tekevät liikkumiseen vesillä omat vaikeuskertoimensa. Kaikki liikkeelle lähtöä edeltävät toimenpiteet ja tarkastukset kannattaa tehdä korostetun huolellisesti sekä varustautua kylmenevään keliin vesillä. Reittisuunnittelun tärkeys korostuu pimeän ja aallokon vuoksi. Varsinkin etelärannikolla kannattaa reittisuunnittelussa huomioida, että vesi saattaa olla normaalia matalammalla.  Kun muistetaan kunnioittaa syksyisiä olosuhteita, voi vesillä nauttia turvallisin mielin vielä hyvän tovin. Kulkuvalojen toimivuus kannattaa tarkastaa viimeistään nyt, sillä ilman kulkuvaloja on varhain pimenevissä illoissa mahdotonta arvioida veneiden suuntaa ja nopeutta, Meripelastusseuran tekninen päällikkö Taneli Mauno muistuttaa.

Meripelastajien vinkkejä syysveneilyyn voit lukea lisää tästä.

Muistilista veneen syyshuoltoon – näin valmistelet veneesi telakointikuntoon

Veneilykauden päätteeksi vene huolletaan talviteloille. Hyvä syyshuolto suojaa veneen järjestelmät talven pakkasia vastaan ja auttaa torjumaan niin homeen kuin varkaatkin.

– Syyshuolto on todella tärkeä veneen järjestelmien toimivuuden ja luotettavuuden kannalta. Mutkia ei kannata suoristaa, vaikka tekemistä riittää. Huolellisella syyshuollolla nauttii talvesta tietäen, että telakalla talvehtiva vene ja sen järjestelmät ovat kunnolla suojattu pakkasta ja kosteutta vastaan. Kevään uuden veneilykauden pääsee aloittamaan jouhevasti, kun syyshuollon toimenpiteet on tehty huolellisesti, toteaa Mauno.

Valmistele vene telakointiin jo vedessä

Tee vedessä suoritettavat huoltotoimenpiteet hyvissä ajoin ennen veneen nostoa, jotta itse nostotapahtuma etenee joutuisasti. Veneen ja järjestelmien tyhjennys sekä moottorin huoltotoimenpiteiden tekeminen käy helpommin, kun vene on vielä laiturissa. Suurikokoisten patjojen, painavien purjeiden tai varusteiden siirtäminen on laiturissa helpompaa kuin pukin päällä olevasta veneestä telakka-alueella.

1. Torju pakkanen – tyhjennä vesi- ja septijärjestelmät
Tyhjennä veneen makeavesijärjestelmä huolellisesti ja tarkista, ettei vesitankkeihin, lämminvesivaraajaan, letkuihin tai pumppuihin jää vettä talveksi. Jäätyessään vesi rikkoo helposti putkia ja pumppuja, joten sen kanssa kannattaa olla tarkkana. Tyhjennä septitankki rannassa imutyhjennyslaitteella.

2. Estä home – tyhjennä vene tavaroista ja puhdista hyvin
Älä säilö veneessä tavaroita talven yli, sillä kosteus tekee helposti tuhojaan sisätiloissa. Vie pois homehtumiselle altis irtain sekä kaikki patjat ja tekstiilit. Puhdista vene sisältä huolellisesti ja poista lika- ja rasvatahrat. Pese ja kuivaa myös veneen pilssi. Huolehdi, ettei veneen lokeroihin jää talveksi ruokatarvikkeita. Irrota kuomut sekä puomipeitteet, ja vie ne varastoon talveksi.

3. Turvaa moottori – vaihda öljyt ja suodattimet sekä tarkasta moottorin yleiskunto
Moottorin huoltokohteet valitaan aina moottorityyppikohtaisesti ja ne on hyvä suorittaa valmistajan ohjeistuksen mukaan. Näin vältytään jopa tuhansien eurojen remonteilta. Moottoriöljy on tärkeä vaihtaa kesäkauden päätteeksi. Näin saadaan talveksi paras suoja polttoaineen ”palotapahtumassa” muodostuneita happoja vastaan. Käytä moottoria vaihdon jälkeen, jotta tuore öljykerros pääsee kiertämään moottorissa. Öljy on parasta vaihtaa veneen ollessa vedessä, jotta moottori saadaan ajettua lämpimäksi ja näin vanhan, juoksevan öljyn poistaminen moottorista on helpompaa. Vaihda öljynvaihdon yhteydessä aina öljynsuodatin uuteen.

Mikäli epäilet moottorin kuntoa, ota öljynvaihdon yhteydessä öljynäyte ja toimita se öljyanalyysejä tekevään yrityksen. Moottoriöljyanalyysi kertoo paljon moottorisi kunnosta ja mahdollisista tulevista korjaustarpeista.
Mikäli öljyt ovat harmaat, on se merkki veden pääsemisestä öljyn joukkoon. Tämän kaltaisessa tapauksessa on ensiarvoisen tärkeää, että ongelman aiheuttaja selvitetään ennen moottorin käyttöä.
Vaihda myös venetyypistä riippuen perä-, vetolaite- ja vaihteistoöljyt. Tarkasta sinkkien kunto ja voitele kaikki voitelua kaipaavat kohteet. Vaihda tarvittaessa kuluneet moottorin sinkit uusiin ja suojaa moottorin sähköliitokset suojasprayllä.

Merkitse kaikki tekemäsi huoltoimenpiteet veneen huoltokirjaan. Näin veneen huoltohistoria pysyy kunnossa ja syksyllä tekemäsi huoltotoimenpiteet ovat helposti huoltokirjasta keväällä tarkastettavissa. Jos sinulla ei vielä ole veneen huoltokirjaa käytössä, aloita nyt. Huoltokirja maksaa itsensä takaisin viimeistään siinä vaiheessa, kun olet myymässä venettä.

4. Välty moottorin käyntihäiriöiltä – pistä tankki täyteen
Ennen veneen nostoa muista tankata polttoainetankki mahdollisimman täyteen. Näin varmistut, ettei polttoainetankkiin muodostu talven aikana kondenssivettä, joka voi aiheuttaa moottorin käyntihäiriöitä. Lisää tankkauksen yhteydessä tankkiin polttoaineen säilöntäainetta, joka lisää polttoaineen varastointikestävyyttä. Polttoainesuodattimen vaihdon voit jättää kevääseen, mutta tyhjennä vedenerotin, mikäli se järjestelmässäsi on.

Muista nämä veneen nostovaiheessa

5. Huolehdi tasapainosta – aseta telakointipukki oikein
Huolehdi, että telakointipukki on oikeassa asennossa ennen veneen nostoa, sillä veneen ollessa pukilla, ei säätöjä juuri voi tehdä. Tarkista, että alusta on tukeva ja pukki on asemoitu siten, että vene asettuu pukille perä hivenen keulaa alemmaksi. Näin varmistetaan, että pressun alle tuiskuava lumi valuu sulaessaan vuotoaukoista pois.
Kun vene asetellaan pukille huolehdi, että paino jakautuu tasaisesti jokaiselle tassulle. Mikäli veneen tuenta ei kohdistu tasaisesti veneen runkoon, voi kovemmalla kuormalla oleva tassu tehdä veneen runkoon painauman. Huolehdi myös, että telakointipukissa on riittävän suuret, runkoa vasten tulevat tukilevyt. Mikäli telakointikenttä on pehmeä, lisää telakointipukin alle kulmiin lankut poikittain, jotta pukki ei painu maahan.

6. Torju levä – pese veneen pohja ja kansi
Veneen pohja kannattaa pestä heti noston jälkeen, sillä levä ja merirokko irtoavat helpoiten märkänä. Vesirajan keltaisen, pinttyneen raidan saa puhdistettua parhaiten oksaalihappoliuoksella, jota voit hankkia venetarvikeliikkeistä tai apteekeista. Pese veneen kansi ja poista puiden lehdet sekä muut irtoroskat. Jos aikaa ja intoa riittää, levitä veneen kylkiin kerros suojavahaa, vahakerroksen kiillottamisen voit jättää kevääksi. Näin saadaan vahakerros talven ajaksi kylkiä suojaamaan.

7. Suojaa jäähdytys- ja sähköjärjestelmät
Mikäli veneesi nostetaan merivedestä ja siinä on merivesijäähdytteinen jäähdytysjärjestelmä, tulee moottorin merivesijärjestelmä huuhdella makealla vedellä ennen pakkasnesteiden ajoa moottoriin. Näin estetään suolavesikertymien jääminen moottorin putkistoihin. Kun ajat pakkasnesteet moottoriin huolehdi, etteivät glykolit päädy maahan. Ne voidaan kerätä talteen esim. pakoputken päähän kiinnitetyllä ämpärillä. Kun olet ajanut pakkasnesteet moottoriin, poista vesipumpun siipipyörä ja säilö se glykolilla täytettyyn purkkiin talveksi. Suojaa sähköliitokset ja -komponentit suoja-aineella sekä voitele akun navat akkunaparasvalla.

8. Suojaa vene varkailta – vie pois kalliit osat ja muista lukot
Kalliit varusteet houkuttavat varkaita. Mikäli mahdollista, vie veneessäsi olevat arvokkaat varusteet parempaan suojaan. Arvokas karttaplotteri tai potkuri ovat varkaita kiinnostavia kohteita, joten ennaltaehkäise varkaus ja vie varuste parempaan talteen. Hanki perämoottorille vakuutusyhtiöiden hyväksymä pulttilukko. Muutaman kympin sijoitus tekee perämoottorin varastamisesta huomattavasti vaikeampaa ja saatat näin välttyä pitkäkyntisen tempaukselta.

9. Varmista ilmanvaihto – avaa luukut
Tarkista lopuksi, että veneen sisällä on kaikki luukut auki ja ilma pääsee kiertämään tilassa mahdollisimman hyvin. Sisälle kannattaa laittaa muutama kosteudenkerääjä talveksi. Mikäli aikaa riittää, voit pyyhkiä veneen pinnat etikkaliuoksella. Näin sisäilma pysyy raikkaampana ja estää happamuutensa ansiosta homekasvuston syntyä. Veneen sisäilma pysyy raikkaampana, kun laitat laakeaan alustaan etikkaa talven ajaksi hajuja syömään.

Peittele vene lopuksi pressun alle

10. Pidä lumi loitolla – asenna pressu ja pressukatos oikein
Varmista, että veneen päälle asetettava pressu ja pressuteline ovat tarpeeksi vahvat, jotta ne kestävät myrskyn ja lumen kuorman. Aseta pressu veneen päälle siten, että pressukatokseen tulee mahdollisimman jyrkkä harja. Näin lumi ei kerry kinoksiksi pressun päälle. Tarkasta, että pressukatos on asennettu ilmavasti, jotta ilma pääsee kiertämään pressun alla ja ettei pressu hankaa veneen kylkiä naarmuille. Lepuuttajien sijoittaminen veneen kylkien ja pressun väliin auttaa asiassa.

Talven aikana kannattaa veneelle tehdä säännöllisesti tarkastuskäyntejä ja veneen akkua on myös hyvä ladata pari kertaa talvikauden aikana.
– Etenkin myrskyjen jälkeen kannattaa käydä tarkastamassa, että pressut ovat paikallaan ja kaikki kunnossa, Mauno muistuttaa.

Pääkuva: Marjut Jokinen

The post Muistilista syyshuoltoon appeared first on Suomen Meripelastusseura.

Meripelastajan vinkit turvalliseen syysveneilyyn

Su, 10/04/2020 - 23:50
Suuressa osassa maata on saatu nauttia lämpimästä syyssäästä pitkään. Illat pimenevät kuitenkin nopeasti ja sään muuttuminen voi yllättää vesillä. Myös vedet ovat jo kylmiä. Syysveneilystä voi kuitenkin nauttia turvallisesti, kun varautuu oikeilla varusteilla ja asenteella.

Kesäkuun alussa voimaan tulleen uuden vesiliikennelain mukaan myös huviveneellä on oltava päällikkö, joka vastaa aluksen kulusta ja koko venekunnan turvallisuudesta. Merenkulku- ja turvallisuusvarusteiden on oltava kunnossa. Lähtötarkastukset kannattaa syysaikaan tehdä erityisen huolellisesti.

Kaikkien veneessä olijoiden on myös tiedettävä, mistä pelastusvälineet löytyvät ja miten toimitaan hätätilanteessa. Pelastusliivit kannattaa pitää päällä aina vesillä oltaessa.

Matkapuhelin on myös yksi turvallisuusvaruste, jonka toimivuudesta pitää huolehtia; varmistaa, että akussa on latausta sekä pitää laite kuivana ja mielellään myös lämpimässä. Yllättävän moni kännykkä hyytyy kylmässä.

Uusi laki edellyttää reittisuunnitelman tekemistä, jos suuntaa yhtään kotivesiä pitemmälle. Suunnitelma ja aikataulu pitää kertoa kotiväelle ja myös ilmoittaa, jos siihen tulee muutoksia.

Navigointitaitojen merkitys korostuu syksyllä. Pimeä tulee aikaisin ja sää voi muuttua hyvin nopeasti. Veneessä pitää aina olla ajantasainen merikartta. Paperinen sellainen. Sähköiset navigointilaitteet ovat vain apuvälineitä.

Pimeällä liikuttaessa on veneessä syytä olla myös tutka, jonka käyttöön kannattaa totuttautua jo ennen syksyn tuloa. Tähystämistä ei saa kuitenkaan koskaan unohtaa.

Kulkuvalot ja niiden oikea käyttö ovat olennaisen tärkeitä syyspimeällä. Lue blogista valojen käytöstä.

Syyssäillä vesille lähtiessä kannattaa suosia kerrospukeutumista, jonka päällimmäinen kerros on sekä veden- että tuulenpitävä. Myös varavaatteet on hyvä olla mukana.

Jos joudut ongelmiin vesillä, pyydä apua mieluummin liian aikaisin kuin liian myöhään. Pienikin ongelma voi syksyn olosuhteissa kehittyä nopeasti vaara- tai hätätilanteeksi. Älä siis kursaile avun pyytämisessä.

Syksyn tulo kannattaa huomioida myös veneen kiinnityksessä. Köysien tulee olla kunnossa. Jos mahdollista, kannattaa kiinnittää vene keula venesataman sisääntuloaukkoon päin. Silloin aallokko ei lyö niin helposti veneeseen. Syksyllä veneen tilanne on hyvä käydä tarkistamassa päivittäin.

Jutun asiantuntijana on Kotkan Meripelastusyhdistyksen puheenjohtaja ja pelastusvene Kotkan päällikkö Tapani Tiitinen. Kuvat Tatu Mikkola ja Petteri Myllynen.

The post Meripelastajan vinkit turvalliseen syysveneilyyn appeared first on Suomen Meripelastusseura.

Joakim Saari tekniseksi asiantuntijaksi

Pe, 10/02/2020 - 13:29
Meripelastusseuran teknisenä asiantuntijana on 1.10.2020 aloittanut Joakim Saari.

Joakim Saarella on pitkä ja laaja työkokemus venealalta muun muassa Nautorilta, Balticilta, Rolls Roycelta ja Kongsberg Marinelta. Erityisen vahva osaaminen Joakimilla on vesisuihkupropulsioista ja ohjausjärjestelmistä.

Meripelastusseuran teknisen asiantuntijan päätehtävät ovat uudisalus- ja päivityskorjausprojektien rakennuttaminen, varuste- ja laitehankinnat, teknisen sektorin koulutustoiminta sekä aluskaluston katsastus.

Joakim on toiminut vapaaehtoisena meripelastajana Pietarsaaren Meripelastajissa yli 20 vuotta, joten Meripelastusseuran toiminta sekä vapaaehtoisen meripelastuksen kenttä ovat jo ennestään hyvin tuttuja.

Joakim Saaren tavoittaa numerosta 0440 773 602 ja sähköpostilla joakim.saari@meripelastus.fi.

The post Joakim Saari tekniseksi asiantuntijaksi appeared first on Suomen Meripelastusseura.

Palvelua yli odotusten

To, 10/01/2020 - 22:00
Maria ja Valtteri ovat tuttu näky Kotkan edustan vesillä. Nainen ja viisimetrinen, rakkaudella hoidettu mahonkivene. Kesäkuun alussa parivaljakko tarvitsi vapaaehtoisten meripelastajien apua.

Maria oli viettänyt kesäpäivän suvun saarimökillä 80-vuotiaan äitinsä kanssa. Kun koitti kotiinlähdön aika, Valtterin moottori ei surahtanutkaan käyntiin. Maria on tottunut selvittämään monet koneongelmat itse, mutta nyt ei taidoista ollut apua.

– Päättelin, että kyseessä on sähkövika, jonka korjaamiseen tarvitaan ammattilaista.

Maria on ollut Meripelastusseuran Trossi-jäsen vuodesta 2018, ja nyt tuli Trossille käyttöä.

– Jotenkin tuntui, etten haluaisi vaivata, kun ei ollut sen suuremmasta ongelmasta kyse, mutta saaresta oli pakko päästä pois, koska tuuli oli seuraavana päivänä yltymässä, jolloin Valtterilla ei edes voisi lähteä merelle, Maria kertoo.

Maria sai Trossi-palvelunumeron kautta yhteyden Kotkan Meripelastusyhdistykseen ja PV Lassi lähti apuun.

Pelastusveneen miehistö sai Valtterin koneen käyntiin antamalla apuvirtaa, mutta se ei pysynyt käynnissä. Todettiin, että Valtteri tosiaan kaipaa ammattiapua. Niinpä mahonkikaunotar otettiin hinaukseen ja parin tunnin rauhallinen matka Kotkaan alkoi.

– Olin todella ilahtunut siitä, kuinka varovasti miehistö kohteli Valtteria. Puuveneeseen tulee niin helposti kolhuja. Muutenkin kaikki sujui todella hyvin, Maria kiittää.

– Erityisen hienoa oli, että äitini pääsi pelastusveneeseen matkan ajaksi, Maria jatkaa. – Ei sitä joka päivä meripelastajien kyytiin pääse. Palvelua yli odotusten!

Valtterin konevika saatiin korjattua ja moottori on pelannut sen jälkeen loistavasti.

Älä epäröi pyytää apua

Moni vesillä pienempiin ongelmiin joutunut empii Marian tavoin, kehtaako pyytää apua meripelastajilta. Kyllä kehtaa. Juuri sellaisia tilanteita varten Trossi-järjestelmä on olemassa. Pieni ongelma aiheuttaa helposti suurempia, ja kiireetön tilanne voi muuttua hätätilanteeksi, jollei apua saa ajoissa.

Hätätilanteessa soita 112 tai 0294 1000

Kiireettömät avunpyynnöt 0800 30 22 30.

Lue lisää Mariasta ja Valtterista seuraavasta, viikolla 47 ilmestyvästä TROSSI-jäsenlehdestä!

The post Palvelua yli odotusten appeared first on Suomen Meripelastusseura.

Emme ole supersankareita, mutta kunnon välinein saamme ihmeitä aikaan

Ma, 09/14/2020 - 12:16
Vapaaehtoiset meripelastajat ovat rientäneet tänä vuonna vesillämme apuun jo lähes kaksituhatta kertaa. Yhdeksän ihmistä on pelastettu todennäköiseltä menehtymiseltä ja kaikkiaan apua on saanut yli neljätuhatta. Kaikki tämä tehdään vapaaehtoisvoimin, mutta se ei ole mahdollista ilman kunnollisia työvälineitä.

Voidakseen pelastaa ja auttaa vesillä hätään joutuneita, vapaaehtoiset meripelastajat tarvitsevat tehokkaat ja toimivat pelastusalukset, joissa on asianmukaiset pelastusvarusteet. Miehistöjen jäsenet tarvitsevat myös laadukkaat turvallisuusvarusteet, jotta pelastajasta ei tule pelastettavaa. Suomen Meripelastusseuran tehtävä on hankkia pelastusalukset ja varusteet miehistöilleen.

Vapaaehtoisen meripelastustoiminnan tuottama arvo yhteiskunnalle on pelastuneina ihmishenkinä ja avovesikauden jatkuvana pelastusvalmiutena yli 35 miljoonaa euroa vuosittain. Valtion Meripelastusseuran toimintaan ohjaama tuki on kuitenkin pienentynyt tasaisesti jo monta vuotta, mikä tekee vapaaehtoisen meripelastustoiminnan jatkuvuuden turvaamisesta haastavaa.

Uudet pelastusalukset ensi kesäksi Tammisaareen ja Tornioon

Meripelastusseura on tilannut Kewatec Aluboatilta kaksi uutta pelastusalusta, jotka sijoitetaan Tammisaareen sekä Meri-Lapin Meripelastajien Tornion pelastusasemalle. Veneet aloittavat päivystyksen vesilläliikkujien turvana kesän 2021 alussa.

– Kymmenmetrisissä alumiinirunkoisissa veneissä on meripelastusvarustus, joka sisältää kevyen palonsammutus- ja tyhjennyskaluston sekä ensiaputehtäviin tarvittavat varusteet. Tornion vene varustetaan perämoottorilla ja Tammisaaren vene vesisuihkupropulsiolla. Tornion veneen huippunopeus on 42 solmua ja Tammisaaren 35 solmua, kertoo Meripelastusseuran tekninen päällikkö Taneli Mauno.

– Erikoisuutena veneissä on hydraulisesti avattava keulaportti, joka muun muassa parantaa mahdollisuuksia rantautua luonnonsatamiin ja helpottaa potilaan siirtoa veneeseen.

Jokaisen pelastusaluksen hankinta on Meripelastusseuralle suuri taloudellinen ponnistus.

– STEA:n veikkausvoittovaroista uusien pelastusalusten hankintaan myöntämä tuki kattaa 70 prosenttia hankintahinnasta. Loput 30 prosenttia Meripelastusseura ja paikallinen meripelastusyhdistys rahoittavat itse, kertoo Taneli Mauno.

Päivityskorjaamalla entistä ehompaa

Aina ei hyvin palvellutta pelastusalusta tarvitse korvata uudella.

– Jos aluksen runko on kunnossa ja sille on mahdollista saada esimerkiksi tekniikkaa uusimalla vähintään kymmenen vuotta lisää käyttöikää, alus voidaan päivityskorjata, Taneli Mauno sanoo.

Päivityskorjauksen tavoitteena on nimensä mukaisesti päivittää pelastusalus vastaamaan nykypäivän vaatimuksiin. Useimmiten sillä haetaan lisää nopeutta ja parempia käyttöominaisuuksia.

– Esimerkiksi viime talvena päivityskorjatun, Etelä-Saimaalla toimivan PV Willimiehen moottori vaihdettiin uuteen ja vesisuihkuvetolaite kokoluokkaa suuremmaksi, Mauno kertoo. – Tänä talvena on korjausvuorossa saman alustyypin PV Degerby Loviisasta.

Laivanvarustajia pelastusaluksille

Meripelastusseura etsii tukijoita pelastusalusten rahoittamiseen pari vuotta sitten käynnistetyllä Laivanvarustaja-ohjelmalla. Merkitsemällä osuuden jommastakummasta rakenteilla olevasta aluksesta voi kohdistaa tukensa vilkkaasti liikennöidylle Suomenlahdelle tai haastavien olosuhteiden Perämerelle. Yhteiskuntavastuullisten laivanvarustajien joukkoon pääsee jo 1 000 euron lahjoituksella. Tuki on mahdollista kohdistaa myös päivityskorjattavaan Loviisan alukseen.

Tue vapaaehtoisten pelastustyötä, ryhdy laivanvarustajaksi ja auta meitä auttamaan!

Kuva: Jukka Leikkonen

 

The post Emme ole supersankareita, mutta kunnon välinein saamme ihmeitä aikaan appeared first on Suomen Meripelastusseura.

Hyvää kansainvälistä testamenttilahjoittamisen päivää!

Su, 09/13/2020 - 00:00
Korona-aika on saanut yhä useamman suomalaisen varautumaan tulevaan tekemällä testamentin.
Tänään 13. syyskuuta vietettävä kansainvälinen testamenttilahjoittamisen päivä Legacy Day muistuttaa testamenttaamisen mahdollisuuksista.

Koronaepidemia on saanut monet suomalaiset miettimään elämäänsä ja myös varautumaan sen päättymiseen. Tämä näkyy muun muassa siinä, että elämän tärkeät asiakirjat, kuten testamentti ja edunvalvontavaltakirja, halutaan hoitaa kuntoon.

– Kiinnostus testamentin tekemiseen on kasvanut. Tilastotietoja testamenttien määrästä ei kuitenkaan ole, sillä niitä ei tarvitse rekisteröidä, kertoo Hyvä testamentti -kampanjan lakiasiantuntija, varatuomari Piia Jeremejeff Nooa Säästöpankista.

Yleistymässä ovat myös testamenttilahjoitukset eli testamentin tekeminen jonkin yleishyödyllisen järjestön hyväksi. Järjestöjen edustajien mukaan testamenttilahjoitusten kantava ajatus on se, että pienikin lahjoitus tai testamentti on järjestölle arvokas.

– Korona-aikana halu auttaa on nostanut päätään. Myös erilaiset elämäntilanteiden muutokset – esimerkiksi sairastumiset tai lasten tai lastenlasten syntymä – muuttavat omaa arvomaailmaa. Eräs asiakkaani oli ollut pienestä asti mukana tietyn järjestön toiminnassa ja hänelle oli luontevaa tehdä testamenttilahjoitus samalle järjestölle, Jeremejeff kertoo.

Miksi lahjoittaa testamentilla? Katso video!

Asiantuntija apuun

Suomessa perinnönjako menee perintökaaren mukaisesti. Testamentilla ei voida ohittaa rintaperillisten lakiosaoikeuksia ja lesken oikeuksia, mutta sillä voidaan vaikuttaa omaisuuden jakautumiseen ja perintöverotukseen sekä välttää perintöriitoja.

Testamentti on muotosidonnainen asiakirja, jonka on täytettävä lain mukaiset edellytykset. Se on kirjallinen asiakirja, johon kirjataan testamentin tekijän viimeinen tahto, aika ja paikka sekä testamentin tekijän allekirjoitus. Lisäksi tarvitaan kahden esteettömän todistajan allekirjoitukset.

– Todistajien pitää olla yhtä aikaa läsnä, kun testamentti allekirjoitetaan. Heidän tehtävänsä on todistaa, että kukaan ei ole painostanut testamentin tekijää, että tämä on ymmärtänyt testamentin merkityksen ja että tämä on itse allekirjoittanut testamentin. Todistajien pitää olla esteettömiä eli esimerkiksi lapset, lastenlapset, puoliso, sisarukset tai sisarustenlapset eivät voi toimia todistajina, Jeremejeff muistuttaa.

Jotta testamentti varmasti täyttää lain vaatimukset, se on hyvä tehdä yhteistyössä asiantuntijan kanssa.

– Ei kannata käyttää esimerkiksi naapurin pohjaa tai etsiä pohjaa netistä, sillä siinä voi mennä väärille teille ja testamentin sisältö ei olekaan sitä, mitä on haluttu. Esimerkiksi käsitteet menevät helposti sekaisin ja puhutaan vaikkapa hallintaoikeudesta omistusoikeuden sijaan. Jos testamentin välttämättä haluaa laatia itse, se kannattaa vähintään tarkastuttaa asiantuntijalla ennen allekirjoittamista, Jeremejeff sanoo.

Mitä huomioida testamentin laadinnassa?

Kuuntele varatuomari Piia Jeremejeffin ohjeet testamenttilahjoittamiseen sekä Suomen Meripelastusseuran toimistusjohtajan Jori Nordströmin mietteet, miksi lahjoitukset ovat meripelastustoiminnalle elintärkeitä ja mihin testamenttilahjoitukset käytännössä suunnataan.

Lue lisää testamenttilahjoittamisesta vapaaehtoisten meripelastajien työn tukemiseen

The post Hyvää kansainvälistä testamenttilahjoittamisen päivää! appeared first on Suomen Meripelastusseura.

Sivut

Tekninen toteutus: W3 Group