Seuran tiedotteet

Tilaa syöte syöte Seuran tiedotteet
Me tulemme apuun!
Syötteen kokonainen osoite. 41 min 44 s sitten

Vapaaehtoiset turvanasi vesillä juhannuksena

Ke, 06/20/2018 - 11:28
Suomalaiset suuntaavat juhannuksena vesille sankoin joukoin. Vesilläliikkujien turvana päivystää 130 pelastusalusta ja lähes 1400 vapaaehtoista meripelastajaa ympäri maata. Operaatio Meritähti kestää torstai-illasta sunnuntai-iltaan.

Juhannus on kesän kiireisintä aikaa meripelastajille. Viime vuonna Meripelastusseuran miehistöt hoitivat juhannusviikonloppuna yhteensä 112 eriasteista pelastus- ja avunantotehtävää. Vapaaehtoisten apua sai 250 vesillä hätään joutunutta ihmistä.

Meripelastusseuran valmiuspäällikkö Jori Nordström neuvoo, kuinka parhaiten voi välttää meripelastajien tilastoihin päätymisen.

– Tärkeintä on pitää pelastusliivi päällä aina vesillä liikkuessa, Jori Nordström sanoo. – Hätätilanteessa sitä ei todennäköisesti enää ehdi pukea. Veden varaan joutuneelle pelastusliivi on todellinen hengenpelastaja.

Korkki kiinni vesillä

Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliiton tilastojen mukaan alkoholilla on osuutta valtaosassa juhannuksen tapaturmaisista hukkumisista. Myös vapaaehtoiset meripelastajat suosittelevat juhlajuomien korkkaamista vasta, kun köydet on kiinni laiturissa.

– Alkoholi ja vesillä liikkuminen eivät kuulu yhteen, sanoo Nordström. – Jo melko pienikin määrä alkoholia heikentää arviointi- ja toimintakykyä eri tilanteissa vesillä.

Vene ja varusteet kuntoon

Yli puolet vapaaehtoisten meripelastajien apua tarvitsevista veneilijöistä on joutunut pulaan teknisen vian vuoksi. Monet niistä olisi ollut vältettävissä.

– Veneen syys- ja keväthuoltoja ei kannata laiminlyödä, Jori Nordström muistuttaa. – Ennen lähtöä on hyvä vielä tarkistaa veneen varusteet ja testata laitteiden toimivuus. Polttoaineen määrä kannattaa arvioida mieluummin ylä- kuin alakanttiin.

Lisäturvaa Trossi-apista

Sääennuste pitää aina ottaa huomioon matkan reittiä suunnitellessa ja seurata sitä säännöllisesti matkan aikana. Reittisuunnitelma on tärkeää kertoa myös kotiin jääville. Jos kyseessä on kesän ensimmäinen venematka, on hyvä kerrata vesiteiden säännöt ja merimerkit. Hälytysnumerojen tulee olla helposti saatavilla.

– Meripelastusseuran Trossi-turvallisuussovelluksesta löytyy työkalut kaikkeen edellä mainittuun sekä lisäksi paikkatietoon perustuen lähin meripelastusalus ja turvasatama, kertoo Jori Nordström. – Maksuton Trossi-appi toimii IOS- ja Android alustoilla älypuhelimessa. Suosittelen!

Avunpyynnöt vesillä

Vaara- tai hätätilanteessa vesillä soitetaan meripelastuksen hälytysnumeroon 0294 1000 (merialueella) tai hätänumeroon 112 (sisävesillä).

Meripelastusseuran Trossi-palvelunumerosta 0800 30 22 30 saa apua vesillä niissä ongelmatilanteissa, joissa kyseessä ei ole vaaratilanne eikä avun saamisella ole kiire. Trossi-palvelunumero päivystää vuorokauden ympäri.

Jos olet epävarma, onko kyseessä kiireetön avustus vai vaaratilanne, soita aina meripelastuksen hälytysnumeroon tai hätänumeroon.

Vapaaehtoiset meripelastajat toivottavat hyvää ja turvallista juhannusta!

The post Vapaaehtoiset turvanasi vesillä juhannuksena appeared first on Suomen Meripelastusseura.

Vapaaehtoiset edistävät turvallisuutta saaristossa

Ti, 06/19/2018 - 14:47
Meripelastusseuran ja Suomen Punaisen Ristin yhdessä toteuttama Caritas-ensivastetoiminta aloittaa juhannuksesta elokuun alkuun jatkuvan keskeytyksettömän ensivastepäivystyksen torstaina.

Päivystys toteutetaan järjestöjen yhteistyönä Turun meripelastusyhdistyksen uudella ABSO pelastusveneellä Saaristomerellä. Aluksella on välitön lähtövalmius saaritukikohdassaan Airistolla tai muualla Saaristomerellä ympäri vuorokauden yli kuuden viikon ajan 5.8. asti, ja tarpeen mukaan viikonloppuisin vielä myöhemminkin elo-syyskuussa.

Caritas-ensivaste toimii Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin ensihoitokeskuksen ensivasteyksikkönä yhteistyössä Länsi-Suomen Merivartioston, Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen, paikallisten terveyskeskusten ja ensihoitoyksiköiden sekä Lounais-Suomen poliisin kanssa. Varsinais-Suomen Hätäkeskus ja ensihoidon kenttäjohtaja sekä Meripelastuskeskus Turku tietävät aluksen sijainnin jatkuvasti. Alus toimii hätäkeskuksen tai meripelastuskeskuksen hälyttämänä.

– Pelastusvene ABSOn henkilökunta koostuu koulutetuista vapaaehtoisista, jotka päivystävät aluksella ilman korvausta. Miehistöön kuuluu kaksi Punaisen Ristin ensiauttajaa, joista osa on terveydenhuollon ammattilaisia (esimerkiksi ensihoitajia tai sairaanhoitajia) ja kaksi Turun meripelastusyhdistyksen meripelastajaa. Vapaaehtoiset antavat ensiapua osana ensihoitopalvelua sairaus- tai onnettomuustilanteissa. Caritas-toiminnan palvelut ovat aina autetulle ilmaisia. Caritas-ensivaste on hyvä esimerkki sekä järjestöjen välisestä, että kolmannen sektorin ja viranomaisten välisestä yhteistyöstä turvallisuuden edistämiseksi, kertovat SPR Varsinais-Suomen piirin valmiuspäällikkö Tommi Virtanen ja Meripelastusseuran valmiuspäällikkö Jori Nordström.

Suomen Punainen Risti on vuodesta 1989 toteuttanut ensivaste-, ensiapu- ja terveyden edistämistoimintaa Saaristomerellä ja Turunmaan saaristossa. Kesään 2013 asti toiminta toteutettiin Punaisen Ristin omalla Caritas-palveluveneellä, ja kesästä 2014 alkaen yhteistyössä Suomen Meripelastusseuran kanssa Turun Meripelastusyhdistyksen pelastusveneellä. Kesällä 2017 Caritas-ensivaste hälytettiin 26 kiireelliseen ensivastetehtävään. Samaan aikaan meripelastustehtäviä oli saman verran. Yhteensä päivystyskauden aikana yli 100 henkilöä sai apua vapaaehtoisilta.

The post Vapaaehtoiset edistävät turvallisuutta saaristossa appeared first on Suomen Meripelastusseura.

Uusia apuveneitä vapaaehtoisille meripelastajille

Ti, 06/19/2018 - 13:54
Meripelastusseura on tilannut kolme uutta apuveneluokan venettä, jotka sijoitetaan Naantaliin, Lappeenrantaan ja Kouvolaan. Veneet valmistuvat syksyllä.

Viisimetrinen Polytor Pro 16 –tyyppinen apuvene edustaa Seuran pienintä alusluokkaa, ja se on rakennettu kokonaan polyeteenistä. Veneet ovat yksinkertaisia, edullisia ja helppokäyttöisiä. Niissä on mahdollisuus perä- ja kylkihinaukseen. Elektroniikkaa edustavat karttaplotteri ja käsi VHF-puhelin. Tutkaa ei ole.

Vene on täysin suljetturunkoinen, joten sen rakenteiden sisään ei voi päästä vettä, ellei vene rikkoudu. Alus täyttää myös ammattiveneohjesäännön vaatimukset sisältäen yhden osaston uppoamattomuusvaatimuksen. Vaikka mikä tahansa sen kolmesta osastosta täyttyisi vedellä, vene pysyy pinnalla.

Nyt tilatut veneet kuuluvat keväällä 2016 käynnistyneeseen apuveneiden sarjaan, jonka ensimmäinen vene vastaanotettiin heinäkuussa 2016. Sarjaveneitä on valmistunut tähän mennessä yhteensä kuusi. Yhden apuveneen kokonaishankintahinta on noin 60 000 €.

Veneet valmistaa Pohjanmaalla Larsmossa toimiva Ab Petor Oy.

Apuveneen tekniset tiedot:
  • Veneen pituus: 5,03m
  • Veneen leveys: 2,05 m
  • Kokonaispaino varusteilla: n. 700 kg
  • Moottori: perämoottori 60-70 hv
  • Huippunopeus: > 27 kn
  • Rakennusmateriaali: kokonaan polyeteenistä valmistettu runko ja kansirakenteet
  • CE-hyväksyntä: C-luokka
  • Ammattiveneohjeiston hyväksyntä: C-luokka
  • Max. henkilömäärä: 5
  • Muuta huomioitavaa: kannen kiskokiinnitysjärjestelmä varustelaatikoiden ja veneen istuimien kiinnittämistä varten.

The post Uusia apuveneitä vapaaehtoisille meripelastajille appeared first on Suomen Meripelastusseura.

Pelastusliivipäivä lauantaina: Pelastusliivi on oman hengen pelastaja

To, 06/07/2018 - 17:38
Vesiturvallisuutta edistävää ja pelastusliivien merkitystä korostavaa Pelastusliivipäivää vietetään lauantaina 9.6. Tapahtuma näkyy ja kuuluu ympäri Suomen, mutta päätapahtuma järjestetään Helsingissä Lyypekinlaiturissa klo 10-12. Mukana myös vapaaehtoiset meripelastajat ja pelastusristeilijä Jenny Wihuri.

Oikein päälle puettujen pelastusliivien merkitys vesiturvallisuudessa on kiistatonta. Tutkimusten mukaan jopa kahdeksan kymmenestä vesiliikenteessä hukkuneesta olisi pelastunut, jos pelastusliivit olisi puettu oikein päälle ja tilanteen nähneet olisivat osanneet auttaa. Jos pelastusliivejä ei pueta päälle tarpeeksi napakasti tai remmejä jätetään auki, veteen joutuessa on riski, että liivit nousevat kasvojen päälle, tajuton henkilö ei käänny selälleen, tajuttoman henkilön kasvot jäävät veteen tai liivit sujahtavat jopa kokonaan pois päältä.

– Pelastusliivien pitäminen mukana, mutta ei päällä tai vain osaksi kiinnitettynä päällä, on sama kuin pyöräillessä pitäisi kypärää roikkumassa tangolla ja päättäisi laittaa sen päähänsä vasta, kun on hätätilanne tai kypärä olisi päässä, mutta leuan alta remmi ei olisi kiinni, vertaa Viisaasti Vesillä -vesiturvallisuuskampanjan projektikoordinaattori Laura Sulkava.

Vapaaehtoiset meripelastajat käyttävät pelastusliivejä aina vesillä ollessaan.

Pelastusliivipäivän päätapahtuma Helsingissä

Iloinen ja rauhallinen Pelastusliivimarssi lähtee klo 9 Helsingin Rautatieaseman vierestä, ravintola Vltavan edestä. Reitti kulkee Esplanadille, missä on noin klo 9.25 pelastusliivien pukemishaaste Runebergin patsaan luona; maallikot vastaan Martina ja Hengenpelastajat -sarjasta tuttu hengenpelastuskouluttaja ja SUH:n hengenpelastuksen koulutussuunnittelija Anne Hiltunen. Noin klo 9.50 marssijat kuvataan Tuomikirkon portailla.

Eteläsatamassa Lyypekinlaiturilla pidetään kokoperheen vesiturvallisuustapahtuma klo 10-12. Ohjelmassa mm. vesiturvallisuustaitoja kehittävä rastikierros. Meripelastusseuran lippulaiva, pelastusristeilijä Jenny Wihuri on avoinna yleisölle, ja paikalla ovat myös (hälytysvarauksella) venepoliisi ja Rajavartiolaitoksen venekalustoa. Myös ratsupoliiseja saapuu tapahtumaan.

Osallistu kilpailuun!

Viisaasti vesillä järjestää Instagramissa ja Twitterissä 3.5.-9.6. kuvakisan, jonka palkintona arvomme kaikkien osallistuneiden kesken viidet pelastusliivit.

Ota itsestäsi kuva pelastusliivit päällä ja jaa kuva Instagramissa tai Twitterissä merkinnällä #pelastusliivipäivä, niin olet mukana arvonnassa!

Lue lisää Pelastusliivipäivästä!

Vapaaehtoisilla meripelastajilla kiireinen alkukesä

Ke, 06/06/2018 - 11:10
Lämmin ja aurinkoinen alkukesä on pitänyt vapaaehtoiset meripelastajat kiireisinä. Meripelastusseuran miehistöt hoitivat toukokuun aikana 176 pelastus- ja avustustehtävää vesillä.

Viime vuoden toukokuuhun verrattuna tehtäviä on ollut kolmannes enemmän. Kiireisin toukokuu on ollut Suomenlahden ja Päijänteen ja Kokemäenjoen alueen vapaaehtoisilla. Pelastusveneistä eniten tehtäviä on suorittanut Helsingin Meripelastusyhdistyksen Mikrolog III.

PV Mikrolog III (kuva Markku Tamminen).

Useimmissa tapauksissa pulassa on ollut huviveneilijä jonkinlaisen teknisen vian tai veneen huollon laiminlyönnin vuoksi. Yleisiä ovat myös tilanteet, joissa polttoaine on loppunut kesken matkan tai veneen akku tyhjentynyt yön aikana mökkisaaren rannassa.

Monen veneilijän merimiestaidoissa on puutteita. Meripelastajat muistuttavatkin, että vähintään vesiteiden säännöt ja merimerkit kannattaa kerrata keväällä ennen ensimmäistä venematkaa. Veneessä tulee myös aina olla ajan tasalla olevat paperikartat sähköisten navigointilaitteiden lisäksi. Hyvään merimiestapaan kuuluu muiden vesilläliikkujien ja rannan asukkaiden huomioiminen.

Vapaaehtoiset meripelastajat toivottavat turvallista alkavaa veneilykesää 2018!

Meripelastusseura ja GDPR

Pe, 05/25/2018 - 09:49
EU:n tietosuojauudistuksen (General Data Protection Regulation, GDPR) soveltaminen alkaa tänään 25.5.2018. Olemme päivittäneet tietosuojakäytäntömme vastaamaan uusia säädöksiä.

Suomen Meripelastusseura ylläpitää jäsenrekisteriä ja markkinointirekisteriä. Jäsenrekisterissä henkilötietojen käsittelyn perusteena on yhdistyksen yhdistyslain mukainen velvoite pitää yllä jäsenluetteloa, sopimukset ja oikeutettu etu jäsensuhteen tai muun asiallisen yhteyden perusteella huolehtia jäsenpalvelusta ja jäsenviestinnästä sekä vapaaehtoisiksi ilmoittautuneiden palveluista ja viestinnästä.

Markkinointirekisterissä henkilötietojen käsittelyn tarkoitus on asiakassuhteen ylläpito, Meripelastusseuran uutiskirjeen toimittaminen tilaajille, lyhytkestoisten kampanjatietojen säilyttäminen sekä markkinointiviestien lähettäminen markkinointiluvan antaneille. Kaikilla rekisteröidyillä on suostumukseen pohjautuva asiallinen yhteys Meripelastusseuran toimintaan.

Otamme jäsen- ja markkinointirekisteriimme kuuluvien tietosuojan hyvin vakavasti. Henkilötiedot säilytetään luottamuksellisina ja niiden käsittelyssä noudatetaan erityistä huolellisuutta. Rekisterit on suojattu salasanoilla, ja laitteet ja verkot, joilla rekisterit sijaitsevat, on suojattu palomuurilla ja muilla tarvittavilla toimenpiteillä. Noudatamme EU:n tietosuoja-asetusta ja soveltuvaa kansallista lainsäädäntöä sekä hyviä hallinto- ja markkinointitapoja.

Meripelastusseuran lisäksi Meripelastusseuran paikalliset jäsenyhdistykset ovat rekisterinpitäjiä omien jäsentensä suhteen. Yhdistykset ja Meripelastusseura ylläpitävät jäsenrekisteriä koko valtakunnan kattavassa yhteisrekisterissä.

Tutustu rekisteri- ja tietosuojaselosteisiimme. 

 

Meripelastajan vinkit turvalliseen veneilyyn

Ti, 05/22/2018 - 21:59

Innokkaimpien veneilijöiden kausi on jo korkattu, ja kesäiset säät houkuttelevat varmasti useimmat muutkin laskemaan veneensä vesille lähiaikoina. Sitä ennen kannattaa kuitenkin tarkistaa rauhassa, että paatti on kunnossa ja omat taidot ajan tasalla. Lue vapaaehtoisen meripelastajan kymmenen vinkkiä veneen huoltoon ja turvalliseen veneilyyn.

Pitkään veneilyn ja vapaaehtoisen meripelastuksen parissa toiminut Jasmo Hiltula tunnistaa yleisimmät veneilijöiden sudenkuopat. Hän kehottaa kiinnittämään huomiota niin veneen varusteisiin kuin hinausapuunkin.

1. Huolla vene

Ennen vesille lähtöä vene tulee aina huoltaa. Vene kannattaa ainakin pestä ja tarkastella silmämääräisesti, ettei jokin putki ole esimerkiksi päässyt jäätymään.

– Jos vene on laitettu talviteloille kunnolla, ei töitä ole niin paljoa. Moottoriveneissä öljyt tulisi vaihtaa jo syksyllä. Keväällä olisi hyvä tarkistaa polttoainesuodatin, jolle pitkään paikoillaan ollut polttoaine ei välttämättä ole tehnyt hyvää, Hiltula kertoo.

2. Tarkista polttoainemittari

Polttoainemittarin lukemaan kannattaa Hiltulan mukaan suhtautua keväisin pienellä varauksella, sillä mittari voi jämähtää kylmän talven aikana. Ensimmäisessä tankkauksessa kannattaa varmistaa mittarin toimivuus.

– Ensimmäistä tankillista ei kannata ajaa tyhjäksi asti. Haemme joka kevät järveltä veneitä, joista on loppunut polttoaine, vaikka mittari näyttää vielä puolta tankkia, Hiltula muistuttaa.

3. Huolehdi pelastusliivit kuntoon

Ennen vesille lähtöä pitää tarkistaa, että pelastusliivejä on tarpeeksi ja että ne toimivat. Tärkeää on myös katsoa, että liivit ovat sopivalla mitoituksella veneilyporukkaa ajatellen.

– Paukkuliivit täytyy puhaltaa täyteen ja antaa olla täytenä 24 tuntia. Sinä aikana ne eivät saisi tyhjentyä, Hiltula kertoo.

4. Varmista sammuttimen toimivuus

Sammutin on pakollinen veneessä, jossa mahdollisuus palon syttymiseen on olemassa. Sammuttimeen on tarralla kiinnitetty seuraava huoltopäivämäärä, ja vanhentuneet sammuttimet tulee viedä huoltoon.

– Tulipalo veneessä on pelottava tapahtuma ja johtaa usein aluksen jättämiseen, mikäli tulta ei saada aisoihin välittömästi. Siksi sammuttimen huoltoa ei kannata laiminlyödä, Hiltula kertoo.

5. Tarkista hätämerkinantovälineiden päiväys

Hätämerkinantovälineiden tulisi kuulua jokaisen veneilijän perusvarustukseen. Jotta välineet toimivat hädän hetkellä, täytyy niiden voimassaoloajasta huolehtia. Hätäraketteja ei missään tapauksessa saa hävittää ampumalla.

– Ilman syytä hätäraketin ampuminen on rangaistava teko, sillä hätäraketti laukaisee aina laajan etsintäoperaation. Vanhentuneita hätäraketteja voi palauttaa sinne, mistä uusiakin ostetaan, Hiltula muistuttaa.

6. Tee vesillelasku turvallisesti

Varmista, että veneeseen ei tule vettä ja että moottori lähtee käyntiin jo ennen kuin päästät trailerista irti. Ota mukaan myös mela ja köyttä.

– Joka kevät haetaan turvaan veneilijöitä, jotka innokkaasti irrottautuvat trailerista huomatakseen, että moottori ei käynnisty tai sammuu heti käynnistyttyään eikä melaa ole mukana, Hiltula kertoo.

7. Ota veneelle vakuutus

Veneen vakuuttaminen pelastaa monelta sydämentykytykseltä vahingon sattuessa. Vene on monelle suuri investointi, ja siksi pahan päivän varalle kannattaa ottaa kattava venevakuutus. Paras vakuutus turvaa sekä karilleajon että rikosvahingon ja on voimassa myös talvisäilytyksen aikana.

8. Liity Trossi-jäsenpalveluun

Kun kesken matkan loppuu polttoaine tai sähkövika yllättää, voi veneen hinaamisesta aiheutua satojen eurojen kustannukset. Ihmiset pelastetaan aina korvauksetta, mutta veneen kiireettömästä siirrosta peritään pelastusaluksen käyttökustannus. Meripelastusseuran Trossi-jäsenenä saat myös veneellesi maksuttoman avun.

– Trossi-jäsenpalvelu tarjoaa veneilijälle taloudellista turvaa yleisiä ja ikäviä vikatilanteita varten 80 euron vuosimaksulla. Samalla tuet Meripelastusseuran vapaaehtoista meripelastustyötä, Hiltula kertoo.

9. Kertaa merimerkit ja hätänumerot

Veneilijän on tärkeää palauttaa mieleen merimerkit, jotta tunnistaa vesillä liikkumisen säännöt ja vaaranpaikat. Merimerkit ja muuta turvallisuustietoa löydät kätevästi ilmaisesta Trossi-sovelluksesta.

Hätänumerot on hyvä tallentaa puhelimeen. Hätä- ja vaaratilanteessa merellä tulee aina soittaa meripelastuksen hälytysnumeroon 0294 1000, ja sisävesillä hätänumeroon 112. Meripelastusseuran Trossi-palvelunumerosta 0800 30 22 30 saa apua kiireettömissä ongelmatilanteissa vesillä.

10. Muista hyvät merimiestavat

Hyvä veneilijä on vastuuntuntoinen ja huomioi toiset vesillä liikkujat ja rantojen asukkaat. Kun noudatat hyviä tapoja ja huolehdit paatin perusasiat kuntoon, on veneily kesän paras aktiviteetti!

Uusi markkinointipäällikkö ruoriin!

Ma, 05/07/2018 - 18:19
Meripelastusseuran uusi markkinointipäällikkö, KTM Sari Leppävuori aloitti työt seuran toimistolla toukokuun alussa.

Sarin tärkeimpiä tehtäviä ovat Trossin brändin ja markkinoinnin kehittäminen sekä seuran varainhankinta. Sari kehittää yrityskumppanuksia, sponsorointia ja uusia tukimuotoja.

Sarilla on vankka kokemus markkinoinnista. Viimeiset 12 vuotta hän toimi Ilmarisen markkinointipäällikkönä, ja on aiemmin työskennellyt mm. Ilmatieteen laitoksella vastaavissa tehtävissä. Veneily kuuluu Sarin perheen kesäharrastuksiin.

Sarin tavoittaa spostilla sari.leppavuori@meripelastus.fi ja puhelimitse numerosta 050 572 4881.

Lue lisää Sarista seuraavasta Meripelastaja-lehdestä!

Vapaaehtoisten meripelastajien päivystyskausi alkaa – Trossi-numero vastaa jälleen 1.5.

Ma, 04/30/2018 - 10:51
Vapaaehtoiset meripelastajat päivystävät jälleen valmiina auttamaan suuressa osassa maata. Lopuissakin yhdistyksissä pelastusalukset lasketaan vesille toukokuun aikana. Trossi-palvelunumero vastaa veneilijöiden kiireettömiin avunpyyntöihin 1.5. lähtien.

Pelastusalukset päivystävät noin puolen tunnin hälytysvalmiudessa 24 tuntia vuorokaudessa koko avovesikauden ajan. Viikonloppuisin ja loma-aikoina ollaan yleensä liikkeellä tai välittömässä lähtövalmiudessa.

Alkavan avovesikauden ensimmäinen tehtävä suoritettiin 21.4. Porvoossa, missä PV Securitas hinasi keskellä Porvoonjokea kelluvan, osittain uponneen jollan rantaan. Viime vuonna Meripelastusseuran miehistöt lähtivät hälytystehtävään yhteensä 1474 kertaa. Apua sai 3021 ihmistä ja 1251 alusta.

Porkkalan meripelastajien PV Aktia vesillelaskun jälkeen (kuva Aki Kaisla).

Veneen varusteet ja veneilijän taidot kuntoon ennen vesille lähtöä

Vapaaehtoisille meripelastajille tulevista avunpyynnöistä valtaosa tulee huviveneilijöiltä ja johtuu veneen teknisestä viasta, huollon laiminlyömisestä tai kuljettajan merimiestaidollisesta virheestä. Usein ongelmilta olisi vältytty veneen asianmukaisella huollolla ja varusteiden tarkistamisella.

Ennen vesille lähtöä on hyvä muistaa:

  • tarkista veneesi turvavarusteet, kuten pelastusliivit, sammuttimet ja hätämerkinantolaitteet.
  • tarkista myös viestintävälineiden toiminta.
  • varmista, että veneessäsi on riittävästi polttoainetta.
  • tee reittisuunnitelma ja muista kertoa se myös kotiin jääville.
  • tutustu säätiedotuksiin ja muista seurata niitä myös matkan aikana.
  • hanki Trossi-jäsenpalvelu veneesi turvaksi.
  • pelastusliivit kannattaa pitää päällä aina vesillä oltaessa.
  • säännöllisin väliajoin on hyvä kerrata merimiestaitojen perusasiat ja vesiliikenteen säännöt, kuten väistämissäännöt.

Lue lisää aiheesta Trossi-blogista!

Mistä pyydän apua?

Hätä- tai vaaratilanteessa vesillä tulee soittaa merialueella meripelastuksen hälytysnumeroon 0294 1000 ja sisävesillä hätänumeroon 112. Aina jos olet epävarma, onko kyseessä vaaratilanne, soita em. numeroihin.

Meripelastusseuran Trossi-palvelunumero 0800 30 22 30 on tarkoitettu Seuran Trossi-jäsenten ja muiden veneilijöiden kiireettömiin avunpyyntöihin, jotka keskus välittää edelleen vapaaehtoisille pelastusaluksille. Numero palvelee 1.5.-31.10.

Lataa myös puhelimeesi Meripelastusseuran Trossi-appi turvallisuussovellus!

Meripelastusseura hankkii kymmenen uutta meripelastusvenettä

La, 03/24/2018 - 13:01
Suomen Meripelastusseura on päättänyt hankkia kymmenen uutta meripelastusvenettä Kokkolassa toimivalta Kewatec AluBoatilta. Hankinnan kokonaisarvo on noin 5 M€.

Hankittavien veneiden runkomateriaali on alumiini, ja ne ovat n. 9 metriä pitkiä, n. 2,8 metriä leveitä ja syväykseltään alle metrin propulsioratkaisusta riippuen. Veneisiin on valittavissa kaksi eri propulsioratkaisua; vesisuihku tai perämoottori. Veneiden huippunopeus on vähintään 42 solmua perämoottoriratkaisulla ja vähintään 37 solmua dieseljet-propulsiolla.

– Tämän kokoluokan veneet ovat tulevaisuudessa aluskalustomme keskeisin työväline, sanoo Meripelastusseuran tekninen päällikkö Lasse Kämäräinen. – Veneessä on välttämätön varustus, mutta se pyritään kuitenkin pitämään mahdollisimman yksinkertaisena ja kevyenä, jotta käyttöönotto, ylläpito ja miehistön koulutus olisi helppoa.

Keskihytillisiin veneisiin tulee hydraulisesti avattava keulaportti, meripelastusvarustus, joka sisältää myös kevyen palonsammutus- ja tyhjennyskaluston, sekä ensiaputehtäviin tarvittavat varusteet. Ohjaamo varustellaan nykyaikaisilla navigointi- ja kommunikointilaitteilla.

– Veneiden sähköjärjestelmät toteutetaan EmpirBus-väyläratkaisuna, joka mahdollistaa modernit ohjaus- ja valvontaratkaisut sekä joustavamman elinkaaren muutostilanteissa, kertoo Lasse Kämäräinen.

Veneet valmistuvat vuosina 2018-2022, ja sarjan ensimmäinen vene sijoitetaan keväällä 2019 Helsinkiin. Lisäksi hankintaan sisältyy vähintään neljän lisäveneen optio. Hankintasopimus allekirjoitetaan hankintalainsäädännön edellyttämän kolmen viikon odotusajan umpeuduttua.

Kewatec AluBoat Oy Ab on erikoistunut ammattikäyttöön tarkoitettujen alumiiniveneiden rakentamiseen ja kuuluu niiden johtaviin valmistajiin Pohjoismaissa. Telakka on kymmenien vuosien aikana toimittanut satakunta viranomaisvenettä mm. puolustusvoimille, pelastuslaitoksille, luotsauslaitoksille ja poliisille. Kokkolassa toimiva yritys työllistää noin 50 henkilöä.

Suuntaa-antava havainnekuva uudesta meripelastusveneestä.

Vuoden meripelastajaksi 2017 pelastusvene Fagerön miehistö Inkoosta

Pe, 03/23/2018 - 10:25
Meripelastusseura on nimittänyt Vuoden meripelastajaksi 2017 pelastusvene Fagerön miehistön Inkoon Meripelastusyhdistyksestä. Miehistö hoiti juhannusviikonloppuna 11 hälytystehtävää, mikä oli 10 prosenttia Seuran kaikkien yksiköiden juhannuksen ajan tehtävistä.

PV Fagerön 11 tehtävästä 2 suoritettiin torstai-iltana, 4 perjantaina juhannusaattona, 1 juhannuspäivänä ja 4 sunnuntain paluuliikenteessä. Vaativimmat tehtävät olivat jalkansa katkaisseen henkilön siirto saaresta hoitoon sekä sydäninfarktipotilaan ensiaputehtävä. Lisäksi suoritettiin yhdeksän eriasteista avunantotehtävää. Useimmissa tehtävissä avuntarpeen syynä oli aluksen tekninen vika.

– Inkoon Meripelastajien kiireinen juhannus johtui aktiivisesta partioinnista ja osin sattumastakin. Olimme oikeassa paikassa oikeaan aikaan, kertoo Fagerön päällikkö Juha-Matti Kahila. – Pyrimme aina suunnittelemaan partiointimme vastaamaan parhaiten vesialueemme tarpeita.

Fagerön juhannusviikonlopun miehistöön kuuluivat Juha-Matti Kahila (päällikkö), Hannu Saarelma, Matti Eräluoto, Tommi Grönholm, Wiktor Mangström, Fanny Mangström ja Tony Saarelma.

Miehistö palkitaan 23. maaliskuuta Meripelastusseuran koulutuspäivillä Viking Linen lahjoittamalla meripelastajan maljalla ja Seuran ansiomerkeillä. Seura on jo vuodesta 1992 lähtien palkinnut vuosittain ansioituneen vapaaehtoisen meripelastajan tai miehistön Vuoden meripelastaja -nimityksellä.

Kaikki Meripelastusseuran alusten miehistöissä toimivat ovat vapaaehtoisia, jotka eivät saa mitään taloudellista korvausta työstään. Viime vuonna vapaaehtoiset meripelastajat suorittivat vesillämme yhteensä 1474 eriasteista pelastus- ja avunantotehtävää, joissa apua sai 3021 ihmistä ja 1251 alusta.

Matias Pekkanen vuoden alusvastaava 2017

Pe, 03/23/2018 - 10:09
Meripelastusseura on nimittänyt Vuoden 2017 alusvastaavaksi Matias Pekkasen Etelä-Saimaan yhdistyksestä Lappeenrannasta. Pekkanen on ylläpitänyt ja huoltanut yhdistyksensä aluskalustoa huolellisesti ja määrätietoisesti vuosien ajan. Lisäksi hän on tehnyt uraa-uurtavaa kehitystyötä pelastus- ja koulutusalusten parissa.

Matias Pekkanen tuli mukaan vapaaehtoiseen meripelastustoimintaan Lappeenrannan yhdistykseen vuonna 1999. Yhdistyksen pelastusaluksen, PV Willimiehen alusvastaava hän on ollut kymmenisen vuotta. Lisäksi Pekkanen toimii Meripelastusseuran vapaaehtoisena aluskatsastajana.

Matias Pekkasen kehittämiä teknisiä ratkaisuja on hyödynnetty yhdistyksen omien alusten lisäksi myös muissa Meripelastusseuran Rankki-luokan veneissä. Merkittävin Pekkasen kehitysprojekti on kuitenkin harjoitusalus Jopi, jonka Pekkanen on suunnitellut, ja jonka rakentamista hän johti.

– Jopi on eittämättä Meripelastusseuran historian hienoin ja monipuolisin harjoitusalus tulipalosimulaattoreineen ja vuotoluukkuineen, sanoo Seuran alustarkastaja Taneli Mauno.

Vuonna 2016 valmistunut harjoitusalus Jopi on rakennettu Etelä-Saimaan yhdistyksen miehistökoulutukseen kohdealukseksi. Jopi on seitsemän metriä pitkä teräsrunkoinen alus, joka on toiminut alun perin hinaajana.

– Aluksen runko on erittäin vankka, ja se sopii siten hyvin harjoitusmaaliksi. Keulaosa on osastoitu vesitiiviillä ovella ja osastossa on kaksi erilaista vuotoluukkua, jotka toimivat paineilmalla. Keulassa on kelluke, joka kannattelee alusta, vaikka vuodot jätettäisiin auki, kertoo Matias Pekkanen. – Aluksen sisälle on mahdollista laittaa savukone, jolla voidaan simuloida tulipaloa, ja keulakannella on myös nestekaasukäyttöinen paloallas, johon voidaan sytyttää oikea tulipalo. Simulaattoria voidaan ohjata langattomasti tietokoneella jopa 50 metrin päästä.

Aluksista huolehtimisen ja niiden kehittämisen lisäksi Pekkanen on aktiivinen meripelastaja ja PV Willimiehen päällikkö.

Vuoden alusvastaava palkitaan nyt toista kertaa.

– Haluamme huomioida myös niitä aktiivisia vapaaehtoisia, jotka toimivat ulospäin näkyvän meripelastustoiminnan taustalla, ja joiden työpanosta ilman ei koko toiminta olisi mahdollista, sanoo Meripelastusseuran toimitusjohtaja Jari Piirainen.

Huomionosoitus jaetaan Meripelastusseuran koulutuspäivillä 23.3.

 

Tekninen toteutus: W3 Group