Seuran tiedotteet

Tilaa syöte syöte Seuran tiedotteet
Me tulemme apuun!
Syötteen kokonainen osoite. 2 tuntia 43 min sitten

Meripelastajat venemessuilla

5 tuntia 9 min sitten
Meripelastusseura esittäytyy Vene 20 Båt –näyttelyssä Helsingin messukeskuksessa 7.-16. helmikuuta.

Messuille tuomme tuliterän PV3-luokan pelastusaluksen, joka on sarjan ensimmäinen perämoottorilla varustettu vene. Konnevedelle kesän alussa sijoitettava alus on näytteillä moottorivenehallin paraatipaikalla, Mercury Marinen osastolla 6b48.

Messuilta voit myös helposti hankkia Trossi-jäsenpalvelun veneesi turvaksi tai vaikka aloittaa elämäsi parhaan harrastuksen vapaaehtoisena meripelastajana.

Aukioloajat:
pe 7.2. klo 11–19
la 8.2. ja su 9.2 klo 10–18
ma 10.2. – pe 14.2. klo 11–19
la 15.2. ja su 16.2. klo 10-18

Tervetuloa tapaamaan meitä!

Tutustu messujen tarjontaan.

The post Meripelastajat venemessuilla appeared first on Suomen Meripelastusseura.

Tule harjoittelemaan hätämerkinantoa!

Ti, 01/21/2020 - 15:10
Vapaaehtoiset meripelastajat järjestävät kevättalvella hätämerkinantoharjoituksia eri puolilla maata. Tilaisuuksissa veneilijät voivat harjoitella turvallisesti hätämerkinantovälineiden käyttöä.

Harjoituksissa käytettävät välineet ovat punaiset laskuvarjoraketit, käsisoihdut sekä oranssit merkkisavut. Jokainen ampuja käyttää omia hätämerkinantovälineitään. Kaikkien päiväysleiman tulee olla vuodelta 2013 tai sitä uudempi. Ennen harjoitusta välineet tarkistetaan ja ampujille annetaan käyttökoulutus.

Hätämerkinantoharjoitukset 2020:

23.2. Haukilahti, Mellstenin ranta, Espoo
Järjestäjä: Espoon Meripelastajat
Välineet: laskuvarjoraketit, käsisoihdut, merkinantosavut ja valopistoolit
Ikäraja: 18 vuotta
Muuta: paikalle voi jättää vanhoja hätämerkinantovälineitä hävitettäväksi
Osallistumismaksu: Meripelastusseuran jäsenyhdistysten jäsenille ilmainen
Ilmoittautuminen: www.espoo.meripelastus.fi
Lisätiedot: espoonmeripelastajat@gmail.com.

7.3. klo 13-15 Joensuu
Järjestäjä: SMPS Pohjois-Karjala ry
Välineet: laskuvarjoraketit, käsisoihdut ja merkinantosavut
Ikäraja: 18 vuotta
Muuta: paikalle voi jättää vanhoja hätämerkinantovälineitä hävitettäväksi
Ilmoittautuminen ja lisätiedot: koulutus.joensuu@messi.meripelastus.fi.

4.4. Lahti, Lahden Purjehdusseura
Järjestäjä: Lahden Järvipelastajat ja Lahden Purjehdusseura
Välineet: laskuvarjoraketit, käsisoihdut ja merkinantosavut
Ikäraja: 18 vuotta
Muuta: paikalle voi jättää vanhoja hätämerkinantovälineitä hävitettäväksi
Ilmoittautuminen ja lisätiedot: www.meripelastus.fi/lahti/

Seuraa paikallista ilmoittelua.

The post Tule harjoittelemaan hätämerkinantoa! appeared first on Suomen Meripelastusseura.

Mitä saamme aikaan kuukausilahjoittajiemme tuella?

Ma, 01/13/2020 - 10:34
Kuukausilahjoittajien avulla hankimme pelastusaluksiimme varusteita, joilla pelastetaan henkiä. Kun varustamme veneitä ja miehistöä, pidämme mielessä kaksi näkökulmaa: Vapaaehtoisemme tarvitsevat sellaisia varusteita, joilla he pystyvät auttamaan vesilläliikkujia. Lisäksi veneet on varusteltava niin, että miehistöjen on turvallista toimia.

Meripelastusseuran vastuulla on pitää vapaaehtoiset meripelastajat terveinä ja turvassa, jotta he voivat tehdä mittaamattoman arvokasta työtään. Tässä sinä voit auttaa, sillä ryhtymällä kuukausilahjoittajaksi tuet vapaaehtoisia. Saamamme tuki käytetään suoraan pelastustyöhön.

Toimitamme pelastustarvikkeita 60 pelastusasemalle eri puolille Suomea. Keskitymme ensin turvallisuuden ja toimintakyvyn kannalta tärkeimpiin asioihin.

– Pelastuspuvut ja -liivit ovat kuluvia varusteita, joten niihin tarvitaan jatkuvasti rahoitusta. Jokaisella miehistön jäsenellä on oltava asiallinen vaatetus, jotta heidän on turvallista työskennellä. Auttajista ei saa tulla autettavia, sanoo Meripelastusseuran tekninen päällikkö Lasse Kämäräinen.

Viime vuonna vesilläliikkujat saivat vapaaehtoisilta järvi- ja meripelastajilta apua 1 776 kertaa. Hieman yli puolet avunpyynnöistä tuli merialueilta, loput sisävesiltä. Vuoden aikana vapaaehtoiset auttoivat kaikkiaan 3 757:ää ihmistä, joista 15 olisi muuten menehtynyt. Lisäksi 24 alusta säästyi tuhoutumiselta.

Moderni tekniikka parantaa kaikkien turvallisuutta

Sydäniskuri eli defibrillaattori, jolla voidaan auttaa sydänkohtauksen saanutta ihmistä, tarvittaisiin jokaiseen pelastusalukseemme. Toistaiseksi se ei ole ollut mahdollista.

Lasse Kämäräinen toivoo, että miehistöjen käyttöön saataisiin myös Intercom-järjestelmä, jota käytetään pelastusyksikön sisäiseen viestintään ja johon voidaan integroida viranomaisten Virve-puhelimet.

– Intercom-järjestelmät pitäisi saada aluksiin nopealla aikataululla. Se on olennaisen tärkeä varuste, joka parantaisi sekä pelastusoperaation onnistumista että miehistön omaa turvallisuutta, Kämäräinen kertoo.

Lisäksi kaikkiin merialueilla liikkuviin meripelastusveneisiin tulee saada AIS-järjestelmä (Automatic Identification System). AIS on satelliittipaikannukseen perustuva laite, jonka avulla laivat ja veneet voivat seurata toistensa liikkeitä ja välttää törmäyksiä. Pelastustehtävissä on hyvä, että paikalla olevat yksiköt näkevät toisensa ja parhaassa tapauksessa myös avustettavan veneen.

– Tekniikan elinkaari lyhenee eivätkä uudet laitteet kestä niin kauaa kuin vanhat. Siksi tarvitsemme jatkuvasti myös navigointilaitteiden päivityksiä, toteaa Kämäräinen.

Lahjoitukset suoraan pelastajien työn tukemiseen

Varustehankinnoissa ei ole alueellisia eroja, vaan varustamme 135 pelastusalusta ja 1 500 meripelastajaa eri puolilla Suomea.
Lahjoittajia saattaa mietityttää, onko heidän tuestaan hyötyä vai katoavatko avustukset järjestöjen hallinnollisiin kuluihin. Lasse Kämäräinen korostaa, että Meripelastusseurassa jokaisen lahjoittajan tuella on todellinen vaikutus.

– Teemme hankintoja sitä mukaa, kun saamme uusia lahjoituksia. Pystymme hoitamaan seuran hallinnon nykyisillä resursseilla, joten voimme käyttää lahjoitukset vapaaehtoisten järvi- ja meripelastajien tukemiseen ympäri Suomea.

Mitä varusteet maksavat?

– miehistön lämpimänä pitävä asukokonaisuus, jossa väli- ja kuoriasu 580 euroa
– pelastuspuku 1 200 euroa
– pelastusliivit 150 euroa
– sydäniskuri 1 800 euroa
– turvallisuusvaruste AIS 1 000–5 000 euroa veneluokasta riippuen

Anna hyvän tahtosi näkyä, auta vapaaehtoisia auttamaan ja ryhdy kuukausilahjoittajaksi meripelastus.fi/lahjoita

The post Mitä saamme aikaan kuukausilahjoittajiemme tuella? appeared first on Suomen Meripelastusseura.

Lähes 4 000 sai vesillä apua viime vuonna

Ke, 01/08/2020 - 14:44
Meripelastusseuran vapaaehtoiset miehistöt suorittivat viime vuonna yhteensä 1 769 pelastus- ja avustustehtävää vesillämme. Kiireelliseen pelastustehtävään lähdettiin 548 kertaa ja 15 ihmistä pelastettiin todennäköiseltä menehtymiseltä.

Suurin osa vapaaehtoisten meripelastajien tehtävistä oli eriasteisia avunantotehtäviä, joita suoritettiin 1 130. Näistä Trossi-jäsenpalveluun kuului 428. Yhteensä apua sai 3 778 ihmistä ja 1 447 alusta. Lisäksi meri- ja järvipelastusyhdistykset panostivat veneilyturvallisuuden parantamiseen hoitaen 482 turvavene-, valistus- ja esittelytehtävää ympäri maata.

Kokonaistehtävämäärä jäi hieman edellistä, pitkän hellekesän vuotta pienemmäksi, mutta Suomenlahdella tehtiin uusi ennätys, 549 tehtävää. Kaikista tehtävistä kolmannes osui siis Suomenlahdelle, kun taas Päijänteen ja Kokemäenjoen, Vuoksen vesistön ja Saaristomeren osuudet olivat kaikki 20 prosentin tuntumassa. Pohjanlahden ja Pohjois-Suomen osuus oli yhteensä noin 8 prosenttia.

Avun tarpeessa vesillä on useimmiten alle 15-metrinen moottorivoimalla kulkeva huvivene. Näin myös viime vuonna. Useimmissa tapauksissa veneilijä joutui pulaan teknisen vian tai aluksen huollon laiminlyönnin vuoksi (826 tapahtumaa).

Meripelastusseuran yksiköt hoitavat noin kolmanneksen kaikista rannikon ja sisävesien meripelastustehtävistä.  Pelastusalusten ympärivuorokautinen päivystys avovesikaudella ylläpidetään kokonaan palkatta tehtävällä vapaaehtoistyöllä. Päivystyskausi 2020 alkaa toukokuun alussa.

Haluaisitko auttaa meitä auttamaan?

 

The post Lähes 4 000 sai vesillä apua viime vuonna appeared first on Suomen Meripelastusseura.

Vapaaehtoisia meripelastajia voit nyt tukea kuukausittain

Ma, 12/16/2019 - 14:04
Muistaisiko vapaaehtoisia meripelastajia tänä jouluna?

Avasimme uuden kuukausilahjoittamisen palvelun osoitteessa meripelastus.fi/lahjoita
Vapaaehtoisille meripelastajille voit tehdä kuukausilahjoituksen Visa-, Mastercard- ja Maesto -luottokorteilla. Tukesi meille välittää Nets.

Alkuvuonna kuukausilahjoittamisen välineistö kasvaa Mobile Payn toistuvaismaksulla. Tavoitteena on tuoda myös e-lasku tukimuodoksi lähiaikoina.

Kuukausilahjoittamisen lisäksi uuden palvelun kautta voit tehdä kertalahjoituksen luotto- ja pankkikorteilla sekä Mobile Payllä.

Tutustu uuteen lahjoituspalveluun ja anna hyvän tahtosi näkyä! Lahjan vapaaehtoisille voit antaa tästä

Mihin tukesi käytetään?

Tuellasi hankimme vapaaehtoisille meripelastajille pelastustarvikkeita, polttoainetta ja kunnostamme pelastusaluksia. Uutta pelastuskalustoakin hankimme; paraikaa rakennamme pelastusalusta Saaristomeren vilkkaille vesille Kemiönsaaren pelastusasemalle. Lue lisää tästä

Kiitos, kun autat meitä auttamaan!

Vapaaehtoisilla meripelastajilla on ollut vauhdikas vuosi: tähän mennessä apua on saanut 3 757 vesilläliikkujaa, 15 henkeä on pelastettu todennäköiseltä menehtymiseltä ja 24 venettä pelastettu tuhoutumiselta. Kaikkiaan vapaaehtoiset ovat lähteneet eriasteisille tehtäville 1 776 kertaa, joista kiireettömiä Trossi-tehtäviä oli neljännes.

The post Vapaaehtoisia meripelastajia voit nyt tukea kuukausittain appeared first on Suomen Meripelastusseura.

Kemiönsaari odottaa uutta pelastusalusta malttamattomana

Ma, 12/16/2019 - 13:37
Meripelastusseuran uuden PV3-pelastusalussarjan toinen, Konnevedelle sijoitettava vene on juuri otettu vastaan ja kolmas, Kemiönsaaren meripelastajien käyttöön tuleva alus valmistuu keväällä.

Sarjan ensimmäinen pelastusalus aloitti päivystyksen Helsingissä kesäkuun alussa ja suoritti juuri päättyneellä kaudella 75 pelastus- ja avustustehtävää. Aiskoksi nimetty vene vaikutti varmasti myös siihen, että Helsingin Meripelastusyhdistys oli vuonna 2019 Meripelastusseuran eniten tehtäviä hoitanut paikallisyhdistys. Yhdistyksen vastavalitun puheenjohtajan Melinda Palomaan mukaan miehistöt ovatkin todella tyytyväisiä uuteen työvälineeseen.

Kemiönsaaren vapaaehtoiset meripelastajat ovat odottaneet uutta pelastusalusta jo pitkään. Ensi keväänä odotus palkitaan.
– Saamme luotettavan ja nykyistä tehokkaamman ja järeämmän työvälineen, kertoo yhdistyksen puheenjohtaja Carl-Johan Storm tyytyväisenä. – Hytillinen vene on myös miehistölle mukavampi.

Kymmenmetrisessä, alumiinirunkoisessa pelastusaluksessa on meripelastusvarustus, joka sisältää kevyen palonsammutus- ja tyhjennyskaluston sekä ensiapuvarusteet. Alus on varustettu hydraulisesti avattavalla keulaportilla, joka parantaa sen operatiivisia ominaisuuksia ja lisää toimintakykyä. Kokkolassa toimivan Kewatec AluBoatin rakentamassa veneessä on dieseljet-propulsio ja sen huippunopeus on 35 solmua.

Kemiönsaari on Salon eteläpuolella sijaitseva, 3 000 saaresta koostuva saaristokunta. Saarista vain noin 25 on asuttuja ympäri vuoden, mutta kesäkaudella saaristo täyttyy matkaveneilijöistä ja muista vierailijoista. Nopealle ja tehokkaalle pelastusalukselle on varmasti kysyntää.

Kemiönsaaren Meripelastajat hoitivat tänä vuonna alueellaan 27 pelastus- ja avustustehtävää. Carl-Johan Storm ei uskalla ennustaa, kuinka paljon uusi pelastusalus tulee kasvattamaan tehtävämäärää.
– Kyllä sillä varmasti vaikutusta on, koska uudella aluksella pystymme suorittamaan monia sellaisia tehtäviä, joihin aiempi, pienehkö avovene ei ole pystynyt.

Kemiönsaaren miehistöjen teoriakoulutus uuden aluksen käyttöön on tarkoitus aloittaa jo hyvissä ajoin keväällä, ja varsinainen käyttäjäkoulutus pidetään Meripelastusseuran toimintakeskuksessa Bågaskärissä toukokuussa.

Suomen Meripelastusseuran laivastoon kuuluu yhteensä 135 alusta; pienistä apuveneistä 24-metriseen pelastusristeilijään. Vanhentuvaa kalustoa on tarve uusia noin 3-5 aluksen vuosivauhtia. Kemiönsaareen sijoitettavan PV3-luokan aluksen hinta on noin 430 000 euroa.

Haluatko antaa vapaaehtoisille meripelastajille joululahjan tai tukea meripelastustoimintaa kuukausilahjoittajana?

Tuellasi varustamme uusia pelastusaluksia, kunnostamme vanhempia sekä hankimme pelastustarvikkeita vapaaehtoisille. Tutustu uuteen lahjoituspalveluun ja anna hyvän tahtosi näkyä – siirry lahjoittamaan tästä

Tukesi meille välittää Nets ja Mobile Pay.

The post Kemiönsaari odottaa uutta pelastusalusta malttamattomana appeared first on Suomen Meripelastusseura.

Avoimuutta ja vuorovaikutusta

Ke, 12/04/2019 - 23:55

Pääkaupunkiseudun molempia meripelastusyhdistyksiä luotsaa ensi vuoden alusta nainen. Senni Jokinen ja Melinda Palomaa haluavat johtaa avoimesti ja muita kuunnellen ja arvostaen. – Niin, että kaikilla olisi kiva olla tämän todella mahtavan harrastuksen parissa, kiteyttää Melinda.

Melinda tuli mukaan vapaaehtoiseen meripelastustoimintaan vuonna 1998 ja Senni 10 vuotta myöhemmin.
– Venemessuilla joku ystävällinen herra Helsingin Meripelastusyhdistyksestä pyysi mukaan, Melinda muistelee. – Hän oli kovin ilahtunut, kun sai nuoren rekrytoitua miehistöön ja valitteli miehistön ikääntymistä.

Nykyisin Espoossa toimiva Senni aloitti myös Helsingistä.
– Itse asiassa samaan aikaan kuin Meripelastusseuran nykyinen koulutuspäällikkö Jaakko Heikkilä, hän naurahtaa.
– Olin juuri lopettanut opiskelut Turussa ja muuttanut Helsinkiin, Senni jatkaa. – Halusin harrastuksen, jossa voin tehdä jotain muiden hyväksi. Työkaveri vinkkasi vapaaehtoisesta meripelastustoiminnasta.

Molemmat uudet puheenjohtajat ehtivät edelleen myös merelle. Melinda on koulutustasoltaan aliperämies ja Senni on kansimies Espoon molemmilla aluksilla.

Sennille tuleva kausi on jo toinen Espoon Meripelastajien puheenjohtajana. Mitä kaikkea meripelastusyhdistyksen puheenjohtajan velvollisuuksiin kuuluu?
– Hallitus kokoontuu kerran kuussa. Sihteerin ja muiden vastuuhenkilöiden kanssa valmistelemme kokouksiin asialistat ja päätösesitykset. Olen pyrkinyt tuomaan yhdistyksen hallintoon lisää läpinäkyvyyttä ja järjestelmällisyyttä, Senni kertoo. – Lisäksi puheenjohtaja edustaa yhdistystä ulospäin virallisesti erilaisissa tilaisuuksissa ja muuten mitä erilaisimmissa tilanteissa.

Myös diplomatiaa tarvitaan välillä.
– Suurin osa porukasta suhtautuu meripelastusharrastukseen intohimoisesti, ja kun on paljon tunteen paloa, tunteet myös välillä kuohahtavat. Silloin puheenjohtaja toimii usein sovittelijana.

Sennin ensimmäisen puheenjohtajavuoden yksi suurimmista haasteista on ollut Espoon Meripelastajien asemaprojekti.
– Yhdistyksen tukikohdan vanha asemarakennus on niin huonossa kunnossa, ettei sitä kannata enää korjata, hän kertoo. – Yhteistyössä kaupungin kanssa olemme ideoineet uutta asemaa ja lupaprosessi on parhaillaan käynnissä. Rahoittajia hankkeelle etsimme myös.

Melinda Palomaa odottaa puheenjohtajan pestiltä sekä haasteita että hienoja mahdollisuuksia.
– Paljon puhutaan vapaaehtoisjärjestöjen kasvavasta roolista yhteiskunnassa, mutta vähemmän siitä, kuinka järjestöt pystyvät ylläpitämään toimintaansa ja tuottamaan jatkossakin arvoa yhteiskunnalle. Toimintaa pitää vaalia ja vapaaehtoisista pitää huolta.

Myös Melinda painottaa avoimuuden ja vuoropuhelun merkitystä.
– Aktiivisille toimijoille pitää antaa vaikuttamismahdollisuuksia. Eikä saa unohtaa, että vaikka ei aina oltaisi yhtä mieltä asioista, meillä kaikilla on kuitenkin yhteinen tavoite ja missio. Sen kirkastaminen kuuluu myös puheenjohtajan tehtäviin.

Kumpikaan naisista ei ole koskaan kokenut meripelastustoiminnan piirissä syrjintää tai epäasiallista käytöstä sukupuolensa vuoksi. Molemmat kannustavat naisia tulemaan rohkeasti mukaan.
– Jokaisella on omat vahvuutensa ja jokaisen vahvuuksille on käyttöä. Tärkeintä on reipas ja positiivinen asenne.

The post Avoimuutta ja vuorovaikutusta appeared first on Suomen Meripelastusseura.

Anna sydämesi puhua – lahjoita sydäniskuriin Tekojen Tiistaina

Ti, 12/03/2019 - 07:57
Tukesi sydäniskuriin voi tehdä sinusta hengenpelastajan Sydäniskuri = 1 800 € | Ihmishenki = Korvaamaton

Kun sydän pysähtyy, alkaa kilpajuoksu aikaa vastaan. Jokainen minuutti on tärkeä. Sydänpysähdyksessä sydän alkaa yleensä väristä, koska sydämen sähköiset signaalit häiriintyvät. Sydän ei enää pysty pumppaamaan verta ja happea muualle elimistöön. Sydäniskurin antama sähköimpulssi auttaa palauttamaan sydämen sykkeen.

Tavoitteenamme on tänään Tekojen Tiistaina hankkia yksi sydäniskuri lisää vapaaehtoisten meripelastajien käyttöön.

Tee lahjoitus keräystilillemme FI35 1572 30000 27011 tai anna hyväntahtosi näkyä Facebookin #TekojenTiistai -varainkeruukampanjasivuillamme bit.ly/sydaniskuri.

Kaikilla Suomen Meripelastusseuran 60 pelastusasemalla ja 135 meripelastusaluksella ylläpidetään ensiapuvalmiutta. Tämä tarkoittaa vapaaehtoisten miehistöjen jatkuvaa kouluttamista, alusten riittävää ensiapuvarustusta ja ensiapuvalmiuksien varmistamista säännöllisillä harjoituksilla.

Pelastusaluksilla on Suomen Meripelastusseuran katsastusjärjestelmän mukainen ensiapuvälineistö, joista yhtenä olennaisena ensiapuvarusteena on defibrillaattori. Kaikissa Meripelastusseuran aluksissa ei vielä ole sydäniskuria.

Viime vuonna pelastimme 46 henkeä todennäköiseltä menehtymiseltä
Lähdimme pelastustehtäviin kaikkiaan 1 948 kertaa ja autoimme 3 776 vesilläliikkujaa. Veteen äkillisesti pudonnut henkilö saa usein kylmäshokin. Tämä voi johtaa kammiovärinään. Sydäniskuria tarvitaan pelastusaluksilla säännöllisesti.

Tuellasi voimme pelastaa henkiä! Auta meitä auttamaan. Koska ihmishenki on korvaamaton.

Rahankeräyslupa nro RA/2019/609. Lupa on voimassa 15.9.2019-14.9.2021 koko maassa Ahvenanmaata lukuun ottamatta.

Kansainvälinen #GivingTuesday ja sen suomalainen vastine #TekojenTiistai on kampanja, joka muistuttaa ihmisiä antamisen ja yhteisön voimasta. #TekojenTiistaihin voivat kaikki tulla mukaan omalla tavallaan, pienin tai suurin teoin. #GivingTuesday ajoittuu marras-joulukuun vaihteeseen, jolloin Amerikassa juhlitaan kiitospäivää. #TekojenTiistai on heti Black Fridayn ja Cyber Mondayn jälkeen muistuttamassa ihmisiä tekojen ja antamisen tärkeydestä vastapainona kulutukselle. Vuoden 2019 Tekojen Tiistai on tänään 3. joulukuuta. 

The post Anna sydämesi puhua – lahjoita sydäniskuriin Tekojen Tiistaina appeared first on Suomen Meripelastusseura.

Päivityskorjattu Willimies pelastaa vielä 15 vuotta

Ma, 11/18/2019 - 15:33
Jo yli 1 500 vesilläliikkujaa avustanut Willimies on päivityskorjauksella elinkaarensa puolivälissä. Talven aikana tehtävin korjauksin Willimies pelastaa Etelä-Saimaalla vielä vuoteen 2035.

Parikymppinen Willimies on urakoinut yli 650 pelastus- ja avustustehtävää, avustanut yli 1500 vesilläliikkujaa ja auttanut puolentuhatta venettä pulasta. Todennäköiseltä menehtymiseltä alus on pelastanut 17 henkeä ja 13 alusta tuhoutumiselta.

Willimiehen elinkaarta jatketaan tulevana talvena uudistamalla sen tekniikkaa. Moottori vaihtuu uuteen Scaniaan ja vesijetti-vetolaite vaihdetaan kokoluokkaa suuremmaksi. Lisätehon tavoitteena on saada alus liukumaan paremmin, jolloin nopeutta saadaan lisää ja polttoaineenkulutus mailia kohden laskemaan. Ennen kaikkea päivityskorjauksella tavoitellaan aluksen elinkaaren jatkamista ainakin vuoteen 2035.

PV Willimies ajetaan marraskuun lopulla Lappeenrannasta Porvooseen telakalle korjattavaksi. Tavoitteena on, että alus pääsee takaisin Lappeenrannan Rapasaareen operatiiviseen valmiuteen heti jäiden lähdettyä ja pelastustöihin uuden veneilykauden alkuun.

Willimies – voimakas työjuhta

PV410 Willimies edustaa Rankki-sarjan pelastusalustyyppiä. Rankit suunniteltiin ja rakennettiin 1990-luvulla varta vasten Meripelastusseuran tarpeisiin. SMPS Etelä-Saimaa sai Willimiehen käyttöönsä 1999 uutena, ja se nimettiin Lappeenrannan kaupungin vaakunasymbolin mukaan. Kaupunki osallistui aluksen hankintaan merkittävällä osuudella.

Uusi, nopeampi alus muutti monessa mielessä yhdistyksen toimintaa. Willimiehellä ehdittiin kiireellisiin tehtäviin ja nopeudesta oli paljon etua myös kiireettömien tehtävien hoidossa.

Willimiehestä on moneksi

Willimies on kokoisekseen tilava, ja säilytystilaa on yllättävän paljon. Aluksesta löytyy kolme petipaikkaa, WC ja pieni pentteri jääkaappeineen, mikä tekee aluksesta asuttavan partioitaessa viikonloppua järvellä.

Willimiehen paras ominaisuus onkin sen monikäyttöisyys: erittäin harvoin tulee hälytyksiä, joiden suorittamiseen aluksen ominaisuudet eivät riittäisi.

Rakkaudesta lajiin: huolenpito pitkän elinkaaren salaisuutena

Willimies on vuosien saatossa ollut huolellisen huolenpidon kohteena. Se onkin todennäköisesti yksi parhaimmassa kunnossa oleva, kyseisen alussarjan aluksista. Ison työn aluksen kunnossapitämiseksi on tehnyt Matias Pekkanen, joka valittiin Meripelastusseuran vuoden 2017 alusvastaavaksi.

– Emme kuitenkaan ole mikään veneremonttiyhdistys, vaikka jakoavain monen vapaaehtoisen käteen istuukin, virnistää Etelä-Saimaan yhdistyksen puheenjohtaja Elias Altarriba. – Hyvässä kunnossa pidetty aluskaan ei ole ikuinen. Caterpillar-moottorilla ajetut vajaat 6 000 tuntia alkavat näkyä jatkuvana huoltotarpeena, ja tänä kesänä öljyä on alkanut kulua melkoisia määriä.

Tiiviissä yhteistyössä paikallisen pelastuslaitoksen kanssa

Juuri 50-vuotta täyttäneen Etelä-Saimaan yhdistyksen valmiudessa Willimiehen rooli on keskeinen. – Korjauksella yhteiselo jatkuu vuosia, Altarriba iloitsee.

Etelä-Karjalan pelastuslaitoksen pelastusjohtaja Erkki Hokkanen totesi Lappeenrannan kaupunginhallitukselle antamassaan lausunnossa: ”Eteläisen Saimaan vesialueella tehokkaan pelastustoiminnan turvaamiseksi on erittäin tarpeellista, että viranomaisten käytettävissä on alueella aktiivisesti toimiva Meripelastusseuran yhdistys, jonka toimintaedellytykset niin henkilöstön, kaluston, toimintavalmiuden kuin organisaation osalta ovat hyvät. Nämä mahdollistavat tehokkaan toiminnan pelastustehtävissä joko itsenäisesti tai yhteistyössä viranomaisten kanssa avustettaessa vesillä ihmisiä ja aluksia erilaisissa vaaratilanteissa.”

Meripelastusseuran tavoitteena on saada kaikki 135 pelastusalustaan vesille 1.5.2020 auttamaan. Tule mukaan tukemaan toimintaamme ja osallistu alusten korjauksiin lahjoittajana meripelastus.fi/lahjoita

Pienikin apu on suuri ilo vapaaehtoisille meripelastajille. Kiitos tuestasi!

The post Päivityskorjattu Willimies pelastaa vielä 15 vuotta appeared first on Suomen Meripelastusseura.

Valtuuston syyskokouksen valintoja

Su, 11/17/2019 - 13:14
Meripelastusseuran valtuusto kokoontui 16.-17.11. strategiaseminaariin ja syyskokoukseen Lahdessa. Syyskokouksessa valittiin Seuran hallituksen jäsenet erovuoroisten tilalle kaudelle 2020-2022.

Hallitukseen valittiin uutena jäsenenä Broman Groupin toimitusjohtaja Antti Tiitola sekä jatkokaudelle Tiina Tuurnala ja Petri Haapasalo.

SMPS hallitus 2020

Valtteri Simola, puheenjohtaja
Pertti Helaniemi, varapuheenjohtaja
Petri Haapasalo
Markku Hentilä
Kimmo Kivisilta
Pekka Mölsä
Vesa Rauhala
Antti Tiitola
Tiina Tuurnala

Kokouksessaan valtuusto vahvisti myös Seuran vuoden 2020 toimintasuunnitelman ja tulo- ja menoarvion sekä jäsenmaksut. Lisäksi käsiteltiin muun muassa pelastusalusten sijoittelusuunnitelman päivitys sekä selvitys vapaaehtoisten meripelastajien vakuutusturvasta.

The post Valtuuston syyskokouksen valintoja appeared first on Suomen Meripelastusseura.

Tositilanteessa miehistöt ja valmius testataan

Pe, 11/15/2019 - 11:35
Syksyinen perjantai, tuuli puhaltaa navakasti ja ulkona on säkkipimeää.

Saaressa viikonlopun vietossa oleva päivystävä päällikkö rauhoittuu viettämään iltaa: tulin juuri saunasta ja pian oli tarkoitus nauttia iltapalaa, kun korviin kantautui kauden aikana tutuksi tullut ääni. Hälytyspuhelin!

Ensimmäinen ajatus oli, että juuri nyt tätä ei olisi tarvinnut tulla.

Mies kateissa

Soittaja on poliisi, joka kertoo keski-ikäisen miehen olevan kateissa. Käymme läpi tiedot, jotka viranomaisilla on käytettävissä. Ennusmerkit eivät lupaa hyvää. Mies on kadonnut jo iltapäivällä, etsittävä alue on laaja, ilman lämpötila lähellä nollaa ja vesi reippaasti alle kymmenasteista.

Puhelun kestäessä laitan hälytysmiehistölle ennakkovaroituksen samalla miettien, kuinka monessa perheessä illan toimet keskeytyvät. Joltain jää lasten nukutus tekemättä, toiselta kylävierailu päättyy ennen aikojaan ja kolmannen kotiväki jää odottamaan yön selkään rientänyttä pelastajaa. Muutamassa minuutissa miehistöä ilmoittautuu sen verran, että uskallan luvata etsintää johtavalle poliisille kaksi vapaaehtoisyksikköä.

Lähtökäsky tulee saman tien

Iltapala jää syömättä. Hyppään veneeseen ja ajan asemalle, jossa aluksia laitetaan kiivaasti lähtökuntoon. Otan yhteyttä poliisiin ja sovimme yksiköiden ensimmäiset tehtävät.

Matkaa tapahtumapaikalle on melkoisesti ja ajoaika kohteeseen, hälytysajonakin, kestää lähes kaksi tuntia. Vesillä odottavan aika voi olla todella pitkä.

Yksiköidemme kanssa yhtä aikaa kohteeseen ehtii helikopteri, joka alkaa välittömästi haravoida katoamisaluetta. Myös vapaaehtoismiehistöt aloittavat perusteellisen etsinnän. Valonheittimien keilaan pitäisi löytää pieni avovene tai tummaan haalariin pukeutunut veneilijä.

 Kuva harjoitustilanteesta

Tehtävä on vaikea

Alueella käy terävä, pahimmillaan toista metriä korkea aallokko. Karikkoisten rantojen tarkistaminen on osin mahdotonta, kun aluksilla ei päästä lähelle, eikä valonheittimien kantama yksinkertaisesti riitä. Silti on yritettävä. Vuorokausi vaihtuu toiseksi ja upea kuu purjehtii esiin pilven takaa. Toisissa olosuhteissa olisi hienoa seurata kuuta ja tähtitaivasta, mutta nyt siihen ei ole mahdollisuutta. On keskityttävä meneillään olevaan tehtävään. Tunnit kuluvat, annettuja alueita ja helikopterin havaitsemia kohteita tarkastetaan. Tuloksetta. Kaikkia väsyttää. Silti harvoina lepohetkinä juttu lentää, mikä on hyvä merkki.

Helikopterin lentoaika loppuu, ja samoihin aikoihin molemmat yksikkömme vapautetaan tehtävästä. Etsinnässä yön ajan olleet viranomaiset ja vapaaehtoiset ovat tehneet voitavansa. Mielessä käy kadonnut veneilijä ja hänen mahdollisuutensa selvitä. Kiire on ohi, mikäli kadonnut on joutunut veden varaan. Kotimatkalla yksi päälliköistämme soittaa ja varmistaa tarvitaanko vaihtomiehistöä. Hienoa välittämistä harrastajakollegalta!

Ehdimme takaisin asemalle yhdessä aamuauringon ensisäteiden kanssa. Pelastusveneemme lokiin on kertynyt 112 merimailia. Yhdeksän tuntia kestänyt tehtävä jatkuu aamulla.

Esa Hirvonen

PS Kadonnut veneilijä löytyi puolen päivän aikaan hengissä yöllisen etsintäalueen ulkopuolelta. Tieto oli helpotus kadonneen läheisille sekä kaikille etsintätehtävässä mukana olleille.

Kirjoittaja on pitkäaikainen meripelastusharrastaja, pelastusaluksen päällikkö ja 1.1.2019 alkaen Meripelastusseuran valtuuston puheenjohtaja

 

Haluatko auttaa meitä auttamaan BLACK FRIDAY’n kunniaksi?

Lahjoituskauppa

The post Tositilanteessa miehistöt ja valmius testataan appeared first on Suomen Meripelastusseura.

LähiTapiola Pohjoiselta 25 000 euroa Oulun Meripelastajille

Ma, 11/04/2019 - 19:12
LähiTapiola Pohjoinen lahjoittaa Oulun Meripelastajille tuleviin kalustoinvestointeihin 25 000 euroa. Lahjoituksen taustalla on vapaaehtoisten meripelastajien toiminnan turvaaminen alueella tulevina vuosina.

– Elämänturvayhtiönä haluamme turvata lähiympäristömme asukkaiden elämää myös merellä, ja vapaaehtoisten meripelastajien työ on erittäin arvokasta niin ennaltaehkäisyn kuin itse pelastus- ja avustustehtävienkin näkökulmasta, korostaa LähiTapiola Pohjoisen toimitusjohtaja Veli Rajakangas.

Lahjoituksella yhdistys voi uusia Toppila pelastusaluksen tutka- ja navigointilaitteiston, peruskorjata apuvenettä sekä hankkia käyttöönsä defibrilaattorin.

– LähiTapiola Pohjoisen lahjoituksella parannetaan Oulun alueen meripelastusvalmiutta, ja sillä on suuri merkitys yhdistyksen toiminnan kehittämiselle; lahjoituksen avulla saamme nostettua pelastusveneiden toimintakykyä etsintä- ja pelastustehtävillä sekä jatkettua alusten käyttöikää. Tuki on erityisen tärkeä, koska Meripelastusseuran saama rahoitus on supistunut ja yhdistysten omarahoituksen osuus pelastusveneiden uushankinnassa ja päivityskorjauksissa on kasvanut, taustoittaa Oulun Meripelastajien puheenjohtaja Jari Ikonen.

Lahjoitus mahdollistaa lisäksi kelluvan laiturin hankinnan nopean lähdön veneelle, Varjakalle.

– Kelluva laituri säästää veneen runkoa ja mahdollistaa säännölliset huollot, mutta vastaavasti myös viiveetön lähtö onnistuu hälytyksen tullessa, jatkaa Meripelastusseuran vuoden alusvastaava 2018 Erkki Aho. – Lisäksi voimme päivittää Toppilan navigointielektroniikan vastaamaan käyttötarpeita etsintätehtävillä vaikeissakin keliolosuhteissa ja kehittää aluksen käytettävyyttä.

Myös Meripelastusseura iloitsee Oulun Meripelastajien saamasta lahjoituksesta.

– Olemme iloisia ja kiitollisia, ja toivomme, että muutkin alueelliset ja paikalliset yritykset innostuisivat tämän hienon esimerkin kautta tukemaan vapaaehtoista meripelastustoimintaa omalla alueellaan, sanoo Meripelastusseuran toimitusjohtaja Jori Nordström.

The post LähiTapiola Pohjoiselta 25 000 euroa Oulun Meripelastajille appeared first on Suomen Meripelastusseura.

Trossi-palvelunumeron päivystys päättynyt

Ma, 11/04/2019 - 13:56
Meripelastusseuran Trossi-palvelunumeron päivystyskausi on päättynyt 31.10. Vesillä saa edelleen apua merialueella meripelastuksen hälytysnumerosta 0294 1000 ja sisävesillä hätänumerosta 112.

Trossi-palvelunumero on tarkoitettu veneilijöiden kiireettömien avunpyyntöjen välittämiseen Seuran vapaaehtoisille yksiköille. Kaudella 2019 suoritettiin yhteensä 461 Trossi-avustustehtävää, joista yli 40 prosenttia sijoittui Suomenlahdelle.

Palvelunumero 0800 30 22 30 päivystää ympäri vuorokauden 1.5.-31.10., ja siihen soittaminen on maksutonta.

Myös Meripelastusseuran vapaaehtoisten pelastusalusten päivystys päättyy asteittain marraskuun aikana paikallisyhdistyksestä riippuen. Seuran miehistöt ovat tänä vuonna suorittaneet vesillämme yhteensä 1764 pelastus- ja avunantotehtävää, joissa apua on saanut 3750 ihmistä ja 1434 alusta. Lopulliset tarkistetut tilastot julkaistaan ensi vuoden alussa.

Trossi lahjaksi tai itselle

Vielä ehdit hankkia Trossin isänpäivälahjaksi 10.11. veneilevälle isälle ja isoisälle täältä.

Jos et vielä ole Trossi-jäsen, ota nyt Trossi ensi kaudelle ja samalla tuet vapaaehtoista meripelastustoimintaa.

The post Trossi-palvelunumeron päivystys päättynyt appeared first on Suomen Meripelastusseura.

Vapaaehtoisten meripelastajien alusparaati pyhäinpäivänä

Ma, 10/21/2019 - 14:31
Vapaaehtoiset meripelastajat kunnioittavat merellä menehtyneiden merenkulkijoiden muistoa alusparaatilla Helsingissä pyhäinpäivänä 2. marraskuuta klo 12. Mukana on myös Rajavartiolaitoksen partiovene. Paraatin jälkeen alukset ovat avoinna yleisölle Eteläsatamassa.

Yhteensä 14 pelastusalusta lähtee ohimarssille pelastusristeilijä Jenny Wihurin johdolla Hernesaaren kärjestä ja tekee merenkulkijoiden muistomerkin kohdalla Eiranrannassa lipputervehdyksen klo 12.10. Samanaikaisesti merenkulkujärjestöjen edustajat laskevat seppeleen muistomerkille Ursinin kalliolla.

Alukset jatkavat matkaansa Eteläsatamaan ja kiinnittyvät Kolera-altaaseen Kauppatorin edustalle, missä kaikilla kiinnostuneilla on mahdollisuus tutustua niihin klo 13.00-14.30. Laiturialueella on myös Meripelastusseuran esittelyteltta, jossa on myynnissä kannatustuotteitamme. Tervetuloa tapaamaan vapaaehtoisia meripelastajia sekä hankkimaan samalla joulukortit ja Meripelastuskoira Köpi joulupukin konttiin!

The post Vapaaehtoisten meripelastajien alusparaati pyhäinpäivänä appeared first on Suomen Meripelastusseura.

Vapaaehtoiset miehistöt pelastivat syyskuussa kolme ihmishenkeä

Ma, 10/07/2019 - 15:06
Meripelastusseuran vapaaehtoiset hälytettiin apuun vesillä syyskuun aikana 135 kertaa. Kolmessa tapauksessa onnettomuuden uhri olisi todennäköisesti menehtynyt ilman apua.

Etelä-Saimaalla avovene törmäsi kovassa vauhdissa tukkiin tai vastaavaan ja veneen kuljettaja joutui veden varaan, Tampereen Pyhäjärvellä haettiin turvaan tuuliajolle joutunut, hypotermiasta kärsinyt purjelautailija, ja Suomenlahdella pelastettiin veneessä häkää hengittänyt henkilö.

– Kahdessa ensimmäisessä tapauksessa tilanteesta teki erityisen kriittisen kylmä vesi ja ilma. Tähän aikaan vuodesta veteen joutuminen tai pelkkä kastuminen voi aiheuttaa hengenvaaran hyvin nopeasti, kertoo Meripelastusseuran valmius- ja turvallisuuspäällikkö Marko Stenberg. – Hypotermiaa vastaan kannattaa suojautua pelastautumispuvulla ja lämpimällä vaatetuksella sen alla. Mukaan on hyvä ottaa myös toinen kuiva vaatekerta. Pelastusliivit ovat itsestäänselvyys.

Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliiton (SUH) keräämien ennakkotietojen mukaan syyskuussa hukkui kuusi ihmistä, joista yksi vesiliikenteessä.

Yhteensä vapaaehtoisten meripelastajien apua tarvitsi syyskuussa 211 ihmistä eriasteisissa ongelmatilanteissa vesillä. Päivystystä jatketaan loka-marraskuun vaihteeseen ja paikoin jopa joulukuun alkuun.

The post Vapaaehtoiset miehistöt pelastivat syyskuussa kolme ihmishenkeä appeared first on Suomen Meripelastusseura.

Päävoittona Volvo, vene ja trailer – osallistu arpajaisiin ja voita!

Ma, 09/16/2019 - 13:48
Tavara-arpaisiin osallistumalla voit auttaa vapaaehtoisia meripelastajia auttamaan

Suomen Meripelastusseura järjestää tavara-arpajaiset, jonka tuotoilla rahoitetaan uusien pelastusalusten hankintaa. Alushankinnat ovat Meripelastusseuralle iso taloudellinen ponnistus. Veikkausvoittovaroista saatu avustus kattaa noin 70 prosenttia alusten hankintakustannuksista. Jäljelle jäävä omarahoitusosuus on Suomen Meripelastusseuran ja sen jäsenyhdistysten hankittava itse. Meripelastusseuran vapaaehtoismiehistöt ovat hoitaneet tänä vuonna 1600 eriasteista pelastus- ja avunantotehtävää. Kaikkiaan apua on saanut yli 3 500 vesilläliikkujaa, joista alustavan tiedon mukaan 20 pelastettiin menehtymiseltä. Ilman tehokkaita ja hyvin varusteltuja pelastusaluksia tämä ei olisi mahdollista.
– Vapaaehtoiset meri- ja järvipelastajat antavat vapaa-aikaansa pelastaakseen ihmishenkiä ja avustaakseen vesilläliikkujia pyyteettömästi. Autetaan me vapaaehtoisia auttamaan hankkimalla heille syysmyrskyihinkin soveltuvat, uudenaikaiset ja tehokkaat pelastusalukset, vetoaa Meripelastusseuran toimitusjohtaja Jori Nordström.

Tue vapaaehtoisia arvalla

Osta arpa tekstaamalla MERI numeroon 16499. Yhden arvan hinta on 7 euroa.

Päävoittona Volvo, vene ja trailer – arvo jopa 92 000 €!

Arpajaisissa on yhteensä 2 413 voittoa. Voittojen yhteisarvo on 490 550 euroa. Päävoittona arvotaan Volvo-henkilöauto, vene ja traileri -paketti, jonka arvo on enintään 92 000 €.

Muita arpajaisvoittoja ovat muun muassa 11 750 euron arvoinen vesiskootteri, 70 Tunturi-sähköpyörää (arvo á 2 855 €), kuusi merikajakkia (arvo á 2 715 €), 60 miesten tai naisten luksuskelloa (arvo á 1 190 €) ja 40 vedenpitävää älykelloa (arvo á 500€).

Tekstiviestin lähettämisen jälkeen saat paluuviestinä puhelimeesi tiedon, oliko arpasi voittoisa. Mikäli arvalla on voitto, viestissä annetaan ohjeet voiton lunastamiseksi. Rahankeräysluvan RA/2019/685 mukaisesti arvat ovat myynnissä 30.11.2019 saakka koko Suomessa, Ahvenanmaata lukuun ottamatta.

Kaikki voitot, poislukien päävoitto, on arvottu etukäteen kaikkien myynnissä olevien arpojen kesken. Päävoitto arvotaan 3.12.2019 viranomaisen valvonnassa.

Syksyn aikana arpajaiset näkyvät arkipäivisin Nelosella LIVE Onnenarpa –ohjelman yhteydessä, AlfaTV:llä ja sosiaalisessa mediassa.

Uudet pelastusalukset rakenteilla

Kesällä Helsingin Meripelastusyhdistykselle luovuttu PV Aisko on ensimmäinen pelastusaluksen sarjasta, jonka Meripelastusseura hankkii Kokkolassa toimivalta Kewatec AluBoatilta. Kesäkuussa vesille päässyt PV Aisko on suorittanut jo 56 tehtävää. Seuraavat veneet valmistuvat tänä syksyllä Konnevedelle ja ensi keväänä Kemiönsaareen.
Kymmenmetrisissä, alumiinirunkoisissa pelastusaluksissa on meripelastusvarustus, joka sisältää kevyen palonsammutus- ja tyhjennyskaluston sekä ensiapuvarusteet. Alukset on varustettu hydraulisesti avattavalla keulaportilla, joka parantaa veneen operatiivisia ominaisuuksia ja lisää toimintakykyä. Valittavissa on kaksi eri propulsioratkaisua: vesisuihku tai perämoottori, joista Aiskossa on vesisuihku. Meripelastusseuran alusluokituksessa PV3-luokkaan kuuluvien alusten huippunopeus on vähintään 42 solmua perämoottoriratkaisulla ja 35 solmua dieseljet-propulsiolla.

Arpajaiset toimivat Poliisihallituksen myöntämällä arpajaisluvalla. Arpajaisten käytännön toimeenpanija on Oy Randomex Ab. Randomex on järjestänyt tavara-arpajaisia suomalaisille järjestöille vuodesta 2003 alkaen ja on yksi Suomen kokeneimmista hyväntekeväisyysarpajaisten käytännön toimeenpanijoista. Oy Randomex Ab vastaa voittojen hankinnasta ja toimittamisesta voittajille. Voitot toimitetaan voittajille 8 viikon sisällä voiton lunastamisesta. Lisätietoja arpa.fi

The post Päävoittona Volvo, vene ja trailer – osallistu arpajaisiin ja voita! appeared first on Suomen Meripelastusseura.

Syksyn muistilista veneilijälle

Ma, 09/16/2019 - 08:16
Syksy on edennyt vauhdilla ja moni pohtii jo veneen nostoa. Jos päädyt nauttimaan syysveneilystä, on hyvä tiedostaa muuttuneet olosuhteet.

– Kylmyys, pimeys ja aallokko tekevät liikkumiseen vesillä omat vaikeuskertoimensa, ja mahdollisen ongelman ilmettyä isompikin vahinko on todennäköisempi. Kaikki liikkeelle lähtöä edeltävät toimenpiteet ja tarkastukset kannattaa tehdä korostetun huolellisesti sekä varustautua kylmenevään keliin vesillä. Reittisuunnittelun tärkeys korostuu pimeän ja aallokon takia. Kun muistetaan kunnioittaa syksyisiä olosuhteita, voi vesillä nauttia turvallisin mielin loppukaudesta. Kulkuvalojen toimivuus kannattaa tarkastaa, vinkkaa vuoden alusvastaavanakin palkittu Erkki Aho Oulun Meripelastajista.

Muistilista veneen syyshuoltoon – näin valmistelet veneesi telakointikuntoon

Veneilykauden päätteeksi vene huolletaan talviteloille. Hyvä syyshuolto suojaa veneen järjestelmät talven pakkasia vastaan ja auttaa torjumaan niin homeen kuin varkaat.

– Syyshuolto on todella tärkeä veneen järjestelmien toimivuuden ja luotettavuuden kannalta. Mutkia ei kannata suoristaa, vaikka tekemistä riittää. Huolellisella syyshuollolla nauttii talvesta tietäen, että telakalla talvehtiva vene ja sen järjestelmät ovat kunnolla suojattu pakkasta ja kosteutta vastaan. Kevään uuden veneilykauden pääsee aloittamaan jouhevasti, kun syyshuollon toimenpiteet on tehty huolellisesti, toteaa Meripelastusseuran alustarkastaja Taneli Mauno.

Valmistele vene telakointiin jo vedessä

Tee vedessä suoritettavat huoltotoimenpiteet hyvissä ajoin ennen veneen nostoa, jotta itse nostotapahtuma etenee joutuisasti. Veneen ja järjestelmien tyhjennys sekä moottorin huoltotoimenpiteiden tekeminen käy helpommin, kun vene on vielä laiturissa. Suurikokoisten patjojen, painavien purjeiden tai varusteiden siirtäminen on laiturissa helpompaa kuin pukin päällä olevasta veneestä telakka-alueella.

1. Torju pakkanen – tyhjennä vesi- ja septijärjestelmät
Tyhjennä veneen makeavesijärjestelmä huolellisesti ja tarkista, ettei vesitankkeihin, lämminvesivaraajaan, letkuihin tai pumppuihin jää vettä talveksi. Jäätyessään vesi rikkoo helposti putkia ja pumppuja, joten sen kanssa kannattaa olla tarkkana. Tyhjennä septitankki rannassa imutyhjennyslaitteella.

2. Estä home – tyhjennä vene tavaroista ja puhdista hyvin
Älä säilö veneessä tavaroita talven yli, sillä kosteus tekee helposti tuhojaan sisätiloissa. Vie pois homehtumiselle altis irtain sekä kaikki patjat ja tekstiilit. Puhdista vene sisältä huolellisesti ja poista lika- ja rasvatahrat. Pese ja kuivaa myös veneen pilssi. Huolehdi, ettei veneen lokeroihin jää talveksi ruokatarvikkeita. Irrota kuomut sekä puomipeitteet, ja vie ne varastoon talveksi.

3. Turvaa moottori – vaihda öljyt ja suodattimet sekä tarkasta moottorin yleiskunto

Moottorin huoltokohteet valitaan aina moottorityyppikohtaisesti ja ne on hyvä suorittaa valmistajan ohjeistuksen mukaan. Näin vältytään jopa tuhansien eurojen remonteilta. Moottoriöljy on tärkeä vaihtaa kesäkauden päätteeksi. Näin saadaan talveksi paras suoja polttoaineen ”palotapahtumassa” muodostuneita happoja vastaan. Käytä moottoria vaihdon jälkeen, jotta tuore öljykerros pääsee kiertämään moottorissa. Öljy on parasta vaihtaa veneen ollessa vedessä, jotta moottori saadaan ajettua lämpimäksi ja näin vanhan, juoksevan öljyn poistaminen moottorista on helpompaa. Vaihda öljynvaihdon yhteydessä aina öljynsuodatin uuteen.

Mikäli epäilet moottorin kuntoa, ota öljynvaihdon yhteydessä öljynäyte ja toimita se öljyanalyysejä tekevään yrityksen. Moottoriöljyanalyysi kertoo paljon moottorisi kunnosta ja mahdollisista tulevista korjaustarpeista.
Mikäli öljyt ovat harmaat, on se merkki veden pääsemisestä öljyn joukkoon. Tämän kaltaisessa tapauksessa on ensiarvoisen tärkeää, että ongelman aiheuttaja selvitetään ennen moottorin käyttöä.
Vaihda myös venetyypistä riippuen perä-, vetolaite- ja vaihteistoöljyt. Tarkasta sinkkien kunto ja voitele kaikki voitelua kaipaavat kohteet. Vaihda tarvittaessa kuluneet moottorin sinkit uusiin ja suojaa moottorin sähköliitokset suojasprayllä.

Merkitse kaikki tekemäsi huoltoimenpiteet veneen huoltokirjaan. Näin veneen huoltohistoria pysyy kunnossa ja syksyllä tekemäsi huoltotoimenpiteet ovat helposti huoltokirjasta keväällä tarkastettavissa. Jos sinulla ei vielä ole veneen huoltokirjaa käytössä, aloita nyt. Huoltokirja maksaa itsensä takaisin viimeistään siinä vaiheessa, kun olet myymässä venettä.

4. Välty moottorin käyntihäiriöiltä – pistä tankki täyteen
Ennen veneen nostoa muista tankata polttoainetankki mahdollisimman täyteen. Näin varmistut, ettei polttoainetankkiin muodostu talven aikana kondenssivettä, joka voi aiheuttaa moottorin käyntihäiriöitä. Lisää tankkauksen yhteydessä tankkiin polttoaineen säilöntäainetta, joka lisää polttoaineen varastointikestävyyttä. Polttoainesuodattimen vaihdon voit jättää kevääseen, mutta tyhjennä vedenerotin, mikäli se järjestelmässäsi on.

Muista nämä veneen nostovaiheessa

5. Huolehdi tasapainosta – aseta telakointipukki oikein
Huolehdi, että telakointipukki on oikeassa asennossa ennen veneen nostoa, sillä veneen ollessa pukilla, ei säätöjä juuri voi tehdä. Tarkista, että alusta on tukeva ja pukki on asemoitu siten, että vene asettuu pukille perä hivenen keulaa alemmaksi. Näin varmistetaan, että pressun alle tuiskuava lumi valuu sulaessaan vuotoaukoista pois.
Kun vene asetellaan pukille huolehdi, että paino jakautuu tasaisesti jokaiselle tassulle. Mikäli veneen tuenta ei kohdistu tasaisesti veneen runkoon, voi kovemmalla kuormalla oleva tassu tehdä veneen runkoon painauman. Huolehdi myös, että telakointipukissa on riittävän suuret, runkoa vasten tulevat tukilevyt. Mikäli telakointikenttä on pehmeä, lisää telakointipukin alle kulmiin lankut poikittain, jotta pukki ei painu maahan.

6. Torju levä – pese veneen pohja ja kansi

Veneen pohja kannattaa pestä heti noston jälkeen, sillä levä ja merirokko irtoavat helpoiten märkänä. Vesirajan keltaisen, pinttyneen raidan saa puhdistettua parhaiten oksaalihappoliuoksella, jota voit hankkia venetarvikeliikkeistä tai apteekeista. Pese veneen kansi ja poista puiden lehdet sekä muut irtoroskat. Jos aikaa ja intoa riittää, levitä veneen kylkiin kerros suojavahaa, vahakerroksen kiillottamisen voit jättää kevääksi. Näin saadaan vahakerros talven ajaksi kylkiä suojaamaan.

7. Suojaa jäähdytys- ja sähköjärjestelmät
Mikäli veneesi nostetaan merivedestä ja siinä on merivesijäähdytteinen jäähdytysjärjestelmä, tulee moottorin merivesijärjestelmä huuhdella makealla vedellä ennen pakkasnesteiden ajoa moottoriin. Näin estetään suolavesikertymien jääminen moottorin putkistoihin. Kun ajat pakkasnesteet moottoriin huolehdi, etteivät glykolit päädy maahan. Ne voidaan kerätä talteen esim. pakoputken päähän kiinnitetyllä ämpärillä. Kun olet ajanut pakkasnesteet moottoriin, poista vesipumpun siipipyörä ja säilö se glykolilla täytettyyn purkkiin talveksi. Suojaa sähköliitokset ja -komponentit suoja-aineella sekä voitele akun navat akkunaparasvalla.

8. Suojaa vene varkailta – vie pois kalliit osat ja muista lukot
Kalliit varusteet houkuttavat varkaita. Mikäli mahdollista, vie veneessäsi olevat arvokkaat varusteet parempaan suojaan. Arvokas karttaplotteri tai potkuri ovat varkaita kiinnostavia kohteita, joten ennaltaehkäise varkaus ja vie varuste parempaan talteen. Hanki perämoottorille vakuutusyhtiöiden hyväksymä pulttilukko. Muutaman kympin sijoitus tekee perämoottorin varastamisesta huomattavasti vaikeampaa ja saatat näin välttyä pitkäkyntisen tempaukselta.

9. Varmista ilmanvaihto – avaa luukut
Tarkista lopuksi, että veneen sisällä on kaikki luukut auki ja ilma pääsee kiertämään tilassa mahdollisimman hyvin. Sisälle kannattaa laittaa muutama kosteudenkerääjä talveksi. Mikäli aikaa riittää, voit pyyhkiä veneen pinnat etikkaliuoksella. Näin sisäilma pysyy raikkaampana ja estää happamuutensa ansiosta homekasvuston syntyä. Veneen sisäilma pysyy raikkaampana, kun laitat laakeaan alustaan etikkaa talven ajaksi hajuja syömään.

Peittele vene lopuksi pressun alle

10. Pidä lumi loitolla – asenna pressu ja pressukatos oikein
Varmista, että veneen päälle asetettava pressu ja pressuteline ovat tarpeeksi vahvat, jotta ne kestävät myrskyn ja lumen kuorman. Aseta pressu veneen päälle siten, että pressukatokseen tulee mahdollisimman jyrkkä harja. Näin lumi ei kerry kinoksiksi pressun päälle. Tarkasta, että pressukatos on asennettu ilmavasti, jotta ilma pääsee kiertämään pressun alla ja ettei pressu hankaa veneen kylkiä naarmuille. Lepuuttajien sijoittaminen veneen kylkien ja pressun väliin auttaa asiassa.

Talven aikana kannattaa veneelle tehdä säännöllisesti tarkastuskäyntejä ja veneen akkua on myös hyvä ladata pari kertaa talvikauden aikana.
– Etenkin myrskyjen jälkeen kannattaa käydä tarkastamassa, että pressut ovat paikallaan ja kaikki kunnossa, Mauno muistuttaa.

Kuva: Heikki Juvonen

The post Syksyn muistilista veneilijälle appeared first on Suomen Meripelastusseura.

Tutkimus: Suomalaiset ovat kiinnostuneita lahjoittamaan testamentissaan järjestöille

To, 09/12/2019 - 20:28
Perjantaina 13.9. vietetään kansainvälistä testamenttilahjoittamisen päivää (Legacy Giving Day). Päivän avulla halutaan muistuttaa, että testamentissaan voi ohjata perintöä hyväntekeväisyyteen. Tuoreen tutkimuksen mukaan yli puolet suomalaisista on tehnyt testamentin tai harkinnut sen tekemistä. Heistä yhdeksän prosenttia haluaisi edistää arvojensa mukaista toimintaa laatimalla testamentin, jossa edunsaajana on jokin järjestö tai järjestöjä.

Suomalaisista 15 prosenttia on tehnyt testamentin ja 40 prosenttia on harkinnut sen tekemistä. Selvästi keskeisin syy testamentin tekemiselle on, että testamentin tekijä haluaa päättää mihin hänen omaisuuteensa menee kuoleman jälkeen (70 %). Lisäksi testamentin avulla halutaan muistaa itselle tärkeitä ihmisiä (32 %) sekä tehdä verosuunnittelua perijöiden puolesta (23 %). Testamentin ovat useimmiten tehneet yli 65-vuotiaat, korkeasti koulutetut ja eläkeläiset. Erityisesti alle 35-vuotiaat ja naiset ovat kiinnostuneita omien arvojen mukaisesta testamenttilahjoittamisesta.

Kiinnostavimmat testamenttilahjoittamisen kohteet ovat sairauksien hoito ja terveyden edistäminen (25 %), lasten ja nuorten hyvinvointi kotimaassa (23 %) sekä luonnonsuojelu (21 %). Myös vanhusten hyvinvointi kotimaassa (18 %), tiede ja koulutus (17 %) sekä eläinten hyvinvointi (17 %) ovat mieluisia testamenttilahjoittamisen kohteita.

-Testamenttilahjoittamisen avulla halutaan tukea samankaltaista toimintaa kuin mitä suomalaiset tukevat elinaikanaankin. On ilahduttavaa, että peräti yhdeksän prosenttia eli arvioiden yli 380 000 suomalaista on kiinnostunut kirjaamaan järjestön perintönsä edunsaajaksi. Testamenttilahjoittamisella voi tukea omien arvojensa mukaista toimintaa ja on myös hyvä tiedostaa, että ihmiset päivittävät testamenttejaan oman elämäntilanteensa muuttuessa, kertoo Vastuullinen Lahjoittaminen ry:n pääsihteeri Pia Tornikoski.

Kiinnostus testamentin avulla lahjoittamiseen on kasvussa

Testamenttilahjoittaminen on useissa maissa hyvin yleistä. Kiinnostus testamentilla lahjoittamiseen on kasvanut myös Suomessa. Järjestöille osoitettujen perintöjen taustalla on halu tukea itselle tärkeitä asioita.

-Testamentit edustavat joissain maissa jopa 20–30 prosenttia hyväntekeväisyystyön rahoituksesta. Suomessa järjestöjen rahoituksesta noin alle viisi prosenttia katetaan testamenttilahjoituksilla, mutta määrä on kasvussa. Yleishyödylliset yhteisöt eivät maksa perintöveroa, mikä voi olla osa testamenttiin liittyvää verosuunnittelua, Tornikoski jatkaa.

13.9.2019 vietetään testamenttilahjoittamisen päivää 16 maassa: Suomen lisäksi Alankomaissa, Australiassa, Belgiassa, Espanjassa, Italiassa, Itävallassa, Irlannissa, Iso-Britanniassa, Kanadassa, Norjassa, Puolassa, Saksassa, Sveitsissä, Tanskassa ja Tsekissä.

Lue lisää testamenttilahjoituksen tekemisestä Suomen Meripelastusseuralle.

The post Tutkimus: Suomalaiset ovat kiinnostuneita lahjoittamaan testamentissaan järjestöille appeared first on Suomen Meripelastusseura.

Pienikin apu on suuri ilo vapaaehtoisille

Ma, 09/09/2019 - 09:17
Miten vapaaehtoisia meripelastajia voi auttaa auttamaan?

Vapaaehtoisia meripelastajia toi tukea tekemällä lahjoituksen tai antamalla vapaa-aikaa hyvään tarkoitukseen vapaaehtoisena. Liittymällä Trossi-jäseneksi tuet samalla vapaaehtoisia. Jäsenmaksun bonuksena saat tarvittaessa veneellesi maksuttoman hinauksen jäsenetuna.

Lahjaksi omaa työtä tai osaamista

Voit antaa lahjaksi myös omaa osaamistasi, työtäsi tai edustamasi yrityksen tuotteita tai palveluita.

Haukiputaan Kaihdin Oy lahjoitti Oulun Meripelastajien pelastusasemalle sälekaihtimet paikalleen asennettuina.

Kourutek Oy:ltä oululaiset saivat lahjoituksena pelastusaseman sadevesikourut asennuksineen.
– Vapaaehtoiset meripelastajat antavat kaiken vapaa-aikansa pelastaakseen ihmisiä vesillä. Sytyimme ajatukselle auttaa heitä omalla työllämme. Vesi oikeaan paikkaan johdettuna on iloinen asia, Kourutekin toimitusjohtaja Markku Kiviahde virnistää.

Mainostoimisto Piik & Waakin AD Pia Myllymäki lahjoitti työaikaansa tekemällä vapaaehtoisten meripelastajien käyttöön sanoma- ja aikakauslehtien rekrytointi-ilmoituspohjat.
– Vahinko ei tule kello kaulassa vesilläkään, ja retkimelojana koen tärkeäksi kantaa omankin korteni kekoon Meripelastusseuran toiminnan hyväksi, Pia Myllymäki sanoo.

UPM:n Biofore-talon vapaaehtoiset kävivät huoltomaalaamassa Helsingin Meripelastusyhdistyksen Matosaaren pelastusaseman rakennuksia.
– Työntekijöidemme vapaaehtoistyö on osa Biofore Share and Care -ohjelmaamme. Meripelastusyhdistyksen toiminta istuu hyvin tähän kokonaisuuteen ja siksi oli helppo valita tämä arvokasta työtä vapaaehtoisvoimin tekemä yhdistys yhdeksi henkilöstömme vapaaehtoistyön kohteeksi, kertoo UPM:n sosiaalisen vastuun päällikkönä toimiva Kaisa Vainikka.

Nesteen työporukka teki vapaaehtoistyöpäivän Espoon Meripelastajien hyväksi Mellstenin pelastusasemalla. Talkootöiden lisäksi nesteläiset harjoittelivat vedestä pelastamista.

Mikä voisi olla sinun yrityksesi tuki paikallisille vapaaehtoisille meri- ja järvipelastajille?

Ota yhteyttä ja tehdään yhdessä hyvää!

Mitä on vapaaehtoinen meripelastus?

Vapaaehtoiset meripelastajat toimivat 61 pelastusasemalla ympäri Suomea 56 itsenäisessä yhdistyksessä. Meripelastus on 1 470 vapaaehtoisen meripelastajan harrastus. Vapaaehtoisen meripelastajien kattojärjestö Suomen Meripelastusseura pitää huolen siitä, että vapaaehtoisilla meri- ja järvipelastajilla on asianmukaiset pelastusalukset, tarvittavat turvavarusteet ja koulutus pelastaa vesilläliikkujia merihädässä sekä avustaa veneilijöitä vesillä erilaisissa tilanteissa. Mittava koulutus, jatkuva harjoittelu ja päivystys vievät leijonan osan vapaaehtoisten vapaa-ajasta. He antavat harrastukselleen illat, viikonloput ja lomansa. Harrastus onkin elämäntapa, jonka vetovoimaa lisää ihmisen pelastamisesta ja auttamisesta syntyvä ilo. Meripelastuksen on todettu lisäävän onnellisuuden ja merkityksellisyyden tunnetta elämässä sekä antavan hyvää vastapainoa muulle arjen pyöritykselle.

Mihin vapaaehtoiset tarvitsevat rahaa?

Tuellasi hankimme pelastustarvikkeita vapaaehtoisille ja pidämme pelastusalukset lähtövalmiina. Kiitos avustasi!

The post Pienikin apu on suuri ilo vapaaehtoisille appeared first on Suomen Meripelastusseura.

Vapaaehtoisilla meripelastajilla jälleen kiireinen kesä

To, 09/05/2019 - 11:58
Vilkas veneilykesä on kääntymässä syksyyn. Vapaaehtoiset meripelastajat ovat elokuun loppuun mennessä lähteneet pelastus- ja avustustehtäviin 1 539 kertaa ja auttaneet 3 421 vesilläliikkujaa. Seitsemän ihmistä on pelastettu todennäköiseltä menehtymiseltä.

Meripelastajien kesä on ollut kiireisin Suomenlahdella, jossa on suoritettu lähes kolmannes (32 %) koko maan tehtävistä. Päijänteen ja Kokemäenjoen vesistöalueilla on hoidettu 22 % ja Saimaalla 21 % tehtävistä. Saaristomerellä tehtäviä on 17 % kokonaismäärästä ja Pohjanlahdella noin 8 %. Yksittäisistä yhdistyksistä eniten tehtäviä on kertynyt Helsingin Meripelastusyhdistykselle ja pelastusaluksista Turun Meripelastusyhdistyksen ABSOlle.

Pääosa vapaaehtoisten meripelastajien tehtävistä on eriasteisia avustustehtäviä, mutta myös kiireelliseen meripelastustehtävään on lähdetty tänä kesänä jo 264 kertaa. Meripelastajien tyyppillinen asiakas on huviveneilijä, joka on joutunut ongelmiin vesillä jonkinlaisen teknisen vian tai merimiestaidollisen virheen vuoksi. Kesän vilkkain meripelastuskuukausi oli perinteiseen tapaan heinäkuu, mutta lämpimät säät kasvattivat myös kesäkuun tehtävämääriä.

Viimeisen kymmenen vuoden aikana vapaaehtoisten meripelastajien tehtävämäärä on kasvanut tasaisesti. Pelastusalusten ympärivuorokautinen päivystys avovesikaudella ylläpidetään kokonaan palkatta tehtävällä vapaaehtoistyöllä. Meripelastusseuran ja sen jäsenyhdistysten tuottama arvo yhteiskunnalle nousee vuosittain 100 miljoonaan euroon, kun lasketaan vapaaehtoisten työn sekä pelastettujen ihmishenkien ja omaisuuden arvo yhteen. Lue toimitusjohtaja Jori Nordströmin blogi aiheesta.

Vapaaehtoisten meripelastajien päivystyskausi jatkuu loka-marraskuun vaihteeseen ja paikoin pitempäänkin.

The post Vapaaehtoisilla meripelastajilla jälleen kiireinen kesä appeared first on Suomen Meripelastusseura.

Sivut

Tekninen toteutus: W3 Group