Suomessa hukkuu joka vuosi 100–150 ihmistä, joista noin kolmannes vesiliikenneonnettomuuksien seurauksena. Heistä jopa kahdeksan kymmenestä olisi pelastunut, jos pelastusliivit olisi puettu oikein päälle ja tilanteen nähneet olisivat osanneet auttaa. Pelastusliivien merkitystä korostavaa Pelastusliivipäivää vietetään lauantaina 27.5.2023.

Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliitto (SUH), Suomen Meripelastusseura, Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukes, Rajavartiolaitos sekä Liikenne- ja viestintävirasto Traficom haastavat kaikki vesillä liikkujat pukemaan käyttötarkoitukseen sopivat pelastusliivit kaikissa vesikulkuneuvoissa, aina vesillä liikuttaessa.

Vaikka nykyinen lainsäädäntö vaatii pelastusliivien olemassaoloa moottoriveneissä ja yli viiden metrin pituisissa purjeveneissä jokaiselle matkustajalle, se ei heijasta vesiliikenteen todellisia riskejä. Suurin osa vesikulkuneuvoilla liikkuneiden hukkumistapauksista tapahtuu soutuveneistä, joissa pelastusliivien käyttö ei ole lakisääteistä. Onnettomuustutkintakeskuksen Tapaturmaiset hukkumiset 2021-tutkintaselostuksen mukaisesti vesiliikenteeseen liittyvät hukkumiset tapahtuvat usein sisävesillä, yleensä hyvissä olosuhteissa ja tutussa vesistössä. Tuttu ympäristö ja hyvät olosuhteet saattavat usein johtaa virheelliseen turvallisuuden tunteeseen.

– Pelastusliivit pelastavat henkilön vain, mikäli ne on valittu oikean käyttötarkoituksen mukaisesti, ne ovat päällä, kun henkilö putoaa veteen ja ne on puettu oikein, korostaa Rajavartiolaitos.

Vastuu omasta ja muiden turvallisuudesta on jokaisella vesillä liikkuvalla, erityisesti veneen päälliköllä. Veneen päällikkö on vastuussa siitä, että jokaiselle veneilijälle löytyy sopivan kokoinen ja hyväksytty pelastusliivi.

– Vaikka suurin osa veneistä on varustettu pelastusliiveillä, on liian usein tapauksia, joissa ne eivät ole päällä. Monet onnettomuudet tapahtuvat tutuissa vesistöissä, joissa liiallinen turvallisuudentunne saattaa johtaa laiminlyönteihin turvavarusteiden käytössä. Onnettomuustilanteet kehittyvät usein nopeasti, jolloin pelastusliivit ovat hyödyksi vain, jos ne ovat puettuna, sanoo Traficomin johtava asiantuntija Kimmo Patrakka.

– Näin veneilykauden alussa on hyvä tarkistaa kaikki veneen turvavarusteet mukaan lukien pelastusliivit. Vesillä liikkuessa noudatetaan turvallisuusohjeita, muistetaan hyvä merimiestapa ja ennen kaikkea pidetään pelastusliivit päällä. Jokainen meistä voi tehdä osansa vesiliikenteen turvallisuuden parantamisessa ja hukkumistapauksien vähentämisessä, sanoo Meripelastusseuran turvallisuus- ja valmiuspäällikkö Marko Stenberg.

Pelastusliivien huolto ja tarkistus ovat olennainen osa veneilyturvallisuutta. Kelluntavarusteiden käyttö, huolto ja säilytys tulee toteuttaa valmistajan ohjeiden mukaisesti. Oikea pukeminen on yhtä tärkeää kuin liivien huolto ja säilytys. Jos pelastusliivejä ei ole säädetty oikein, voi käyttäjä vajota liian syvälle liivien sisään, mikä voi estää liivien toimimisen suunnitellulla tavalla.

– Kun ostat pelastusliivejä, varmista, että liivien merkinnät ovat kunnossa. Pelastusliivien oikeanlaiset merkinnät kertovat usein siitä, että valmistaja on perehtynyt tuotetta koskeviin vaatimuksiin myös muilta osin, sanoo ylitarkastaja Asta Koivisto Tukesista.

– 88 prosenttia kuluttajista uskoo, että viranomaiset ennakkotarkastavat henkilönsuojaimia ennakkoon. Näin ei kuitenkaan ole. Tukes valvoo markkinoilla olevien tuotteiden turvallisuutta riskiperusteisesti. Pelastusliivien turvallisuus on valmistajan, maahantuojan ja jakelijan vastuulla, Koivisto jatkaa.

Osallistu pelastusliivipäivään

Pelastusliivipäivä tarjoaa kaikille vesillä liikkujille ainutlaatuisen mahdollisuuden osoittaa tukensa veneilyturvallisuudelle. Kannustamme kaikkia osallistumaan pelastusliivipäivätempaukseen pukemalla pelastusliivit, ikuistamalla hetki valokuvan tai videon muodossa ja jakamalla sanomaa sosiaalisessa mediassa aihetunnisteella #pelastusliivipäivä tai #flytvästdagen. Muita tapoja osallistua päivään löytyy sivulta www.viisaastivesilla.fi/pelastusliivipaiva.

– Turvallisuus ei ole itsestäänselvyys, vaan se vaatii aktiivista toimintaa meiltä kaikilta. Pelastusliivit pelastavat vain päälle puettuna – joten käytetään niitä. Liity mukaan Pelastusliivipäivän viettoon ja tee osasi vesiturvallisuuden eteen, sanoo SUH:n toiminnanjohtaja Kristiina Heinonen.

Pelastusliivipäivä on saanut alkunsa kansainvälisestä Ready, Set, Wear it -tapahtumasta. Suomessa sitä on vietetty jo vuodesta 2013 aina alkukesällä. Päivän tavoitteena on muistuttaa turvallisesta vesillä liikkumisesta ja tempaista pelastusliivien käytön puolesta.

The post Pelastusliivit estäisivät jopa 80 prosenttia vesiliikenteen hukkumisista – Pelastusliivipäivää vietetään 27.5. appeared first on Suomen Meripelastusseura.

Maria ja Risto ovat kokeneita kippareita, jotka huolehtivat hyvin veneistään. Molemmat tietävät myös kokemuksesta, että konerikko voi yllättää kenet tahansa. Onneksi on Trossi.

Maria oli viettänyt kesäpäivää saarimökillä 80-vuotiaan äitinsä kanssa. Kun koitti kotiinlähdön aika, rakkaan mahonkiveneen, Valtterin moottori ei käynnistynytkään.
Maria on ollut Meripelastusseuran Trossi-jäsen vuodesta 2018, ja nyt tuli jäsenpalvelulle käyttöä. Hän sai Trossi-palvelunumeron kautta yhteyden Kotkan Meripelastusyhdistykseen ja pelastusvene Lassi lähti apuun. Valtterin koneelle ei ollut mitään tehtävissä paikan päällä, joten kotimatka sujui pelastusveneen hinauksessa.

– Olin todella ilahtunut siitä, kuinka varovasti miehistö kohteli Valtteria. Puuveneeseen tulee niin helposti kolhuja. Erityisen hienoa oli, että äitini pääsi pelastusveneen kyytiin matkan ajaksi. Palvelua yli odotusten, Maria kertoo.

Matka pysähtyi höyrypilveen

Risto oli palaamassa pitkältä venereissulta Saimaalla, kun kone yhtäkkiä piiputti. Konetilasta purkautui iso höyrypilvi.

– Säikähdin, että veneessä on tulipalo, mutta savu olikin vesihöyryä. Ymmärrän aika paljon moottoreista, mutta tätä en pystynyt itse korjaamaan. Pudotin ankkurin ja soitin Trossi-palvelunumeroon, kertoo Risto.

Auttamaan tuli Etelä-Saimaan pelastusvene Willimies ja matka jatkui meripelastajien hinausköyden päässä.

Trossi-jäsenenä autat myös muita

Viime vuonna Meripelastusseuran vapaaehtoiset suorittivat vesillämme yhteensä 1711 tehtävää, joista 524 oli Trossi-jäsenpalveluun kuuluvia avustuksia. Trossi-järjestelmän avulla pystytään vuosittain estämään kymmenien kiireettömien ongelmatilanteiden kehittyminen hätätilanteeksi.

Vaikka vapaaehtoiset meripelastajat eivät saa työstään palkkaa, tarvitaan pelastusveneiden ylläpitoon sekä pelastus- ja turvavarusteiden hankintaan jatkuvaa rahoitusta. Trossi-maksut ovat siinä avainasemassa. Sen lisäksi, että varmistaa maksuttoman avun omalle veneelleen, jokainen Trossi-jäsen on myös mukana pitämässä meripelastajat vesillä kaikkien turvana.

Lue lisää ja liity.

[Kuva Jukka Leikkonen]

 

The post Trossi parantaa turvallisuutta vesillä appeared first on Suomen Meripelastusseura.

Suomen Purjehdus ja Veneily, Pidä Saaristo Siistinä ry, Suomen Meripelastusseura ry, Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliitto sekä Venealan keskusliitto Finnboat ry toimivat sekä yhdessä että erikseen vastuullisen vesillä liikkumisen puolesta.

Toivomme, että hallitusohjelmassa huomioidaan ympäristövastuullisuus, turvallinen veneily ja muu vesillä liikkuminen sekä yhdenvertaiset liikuntamahdollisuudet erityisesti lapsille ja nuorille. Nämä asiat ovat pitkälti riippuvaisia järjestöjemme ja niiden piirissä toimivien vapaaehtoisten tekemästä työstä.

Lue Veneily-yhteisön yhteinen vetoomus hallitusneuvotteluihin täältä.

Järjestöt lanseeraavat 15. toukokuuta Vastuullisesti vesillä – Pienillä teoilla suuri vaikutus -hankkeen ja ovat myös yhdessä keskustelemassa SuomiAreenassa Porissa 28.6.2023 klo 13-13.45.

The post Veneily-yhteisön vetoomus hallitusneuvotteluihin appeared first on Suomen Meripelastusseura.

Vapaaehtoisten meripelastajien päivystyskausi on alkanut tai alkaa asteittain toukokuussa. 1. toukokuuta lähtien veneilijöiden kiireettömiin avunpyyntöihin vastaa myös Meripelastusseuran Trossi-palvelunumero.

Suurin osa Meripelastusseuran vapaaehtoisia pelastusasemia on jo valmiudessa tai aloittaa päivystyksen vappuviikonloppuna. Pohjoisempana sekä paikoin vielä jäässä olevilla sisävesillä pelastusveneet lasketaan vesille heti jäiden lähdettyä. Avovesikauden ensimmäisen tehtävän suoritti Porvoon Meripelastajien pelastusvene Aktia Porvoo jo 15.4. avustaessaan koneongelmaista moottorivenettä.

– Vapaaehtoiset meripelastajat päivystävät marraskuulle asti ympäri vuorokauden keskimäärin alle puolen tunnin lähtövalmiudessa. Arki-iltaisin ja viikonloppuisin pelastusveneet partioivat usein vesillä valmiina auttamaan välittömästi, kertoo Meripelastusseuran turvallisuus- ja valmiuspäällikkö Marko Stenberg.

Meripelastusseuran 59 pelastusaseman verkosto rannikolla ja sisävesillä ulottuu Hangosta Inariin. Asemille on sijoitettuna 135 pelastusvenettä, joita operoi lähes 1500 koulutettua vapaaehtoista.

Monta vaaratilannetta voi ehkäistä ennalta

– Veneen keväthuoltoon ja varusteiden tarkistukseen panostamalla voi välttää monta ongelmaa vesillä. Myös omat tiedot ja taidot on hyvä päivittää ajan tasalle. Veneilytaidot voi kerrata helposti Meripelastusseuran maksuttomilla verkkokursseilla osoitteessa veneilytaito.fi, muistuttaa Marko Stenberg.

Suurin osa avuntarpeista vesillä johtuu veneen teknisestä viasta, joka keskeyttää matkanteon yllättäen. Monissa tapauksissa vika on mahdollista huomata ja korjata jo ennen veneen irrottamista laiturista. Teknisten lähtötarkastusten tekeminen aina ennen lähtöä on tehokas tapa ehkäistä venematkan katkeaminen sekä tilanteen mahdollinen kehittyminen onnettomuudeksi.

Tarkista aina ennen moottorin käynnistämistä:

• Polttoaine
• Jäähdytysneste
• Moottoriöljy
• Hihnat
• Pilssi
• Yleissilmäys.

Käynnistämisen jälkeen:

• Jäähdytysvesi kiertää
• Ei vuotoja konehuoneessa
• Ei epänormaaleja ääniä
• Mittareiden lukemat normaalit.

Meripelastusseuran ja Rajavartiolaitoksen yhdessä julkaisema Veneilijän tekniset lähtötarkistukset -kortti on ladattavissa täältä. Vedenkestävästä materiaalista valmistettuja kortteja on kesän aikana jaossa Meripelastusseuran ja Rajavartiolaitoksen aluksissa, Suomen Purjehdus ja Veneilyn katsastajilla sekä monissa yleisötapahtumissa ympäri maata.

Pelastusliivi on halpa henkivakuutus.

– Pelastusliivien käytöstä ei voi muistuttaa liikaa. Kaikilla veneessä matkustavilla on oltava sopivat pelastusliivit ja niitä tulee käyttää oikein puettuna koko ajan vesillä liikuttaessa. Hätätilanne tulee aina yllättäen eikä liivien pukemiseen enää silloin ole välttämättä aikaa tai mahdollisuutta, Stenberg sanoo.

Avunpyynnöt 

Hätä- ja vaaratilanteessa vesillä saa apua hätänumerosta 112 sekä meripelastuksen hälytysnumerosta 0294 1000. Kiireettömät avunpyynnöt vastaanottaa ja välittää vapaaehtoisille meripelastajille Meripelastusseuran ylläpitämä Trossi-palvelunumero 0800 30 22 30.

The post Vapaaehtoiset meripelastajat jälleen turvana vesillä appeared first on Suomen Meripelastusseura.

Suurin osa avuntarpeista vesillä johtuu veneen teknisestä viasta, joka keskeyttää matkanteon yllättäen. Monissa tapauksissa vika on mahdollista huomata ja korjata jo ennen veneen irrottamista laiturista.

Teknisten lähtötarkastusten tekeminen aina ennen lähtöä on tehokas tapa ehkäistä venematkan katkeaminen sekä tilanteen mahdollinen kehittyminen onnettomuudeksi.

Meripelastusseura ja Rajavartiolaitos ovat yhdessä julkaisseet Veneilijän tekniset lähtötarkistukset -kortin. Vedenkestävästä materiaalista valmistettuja kortteja on kesän aikana jaossa Meripelastusseuran ja Rajavartiolaitoksen aluksissa, Suomen Purjehdus ja Veneilyn katsastajilla sekä monissa yleisötapahtumissa ympäri maata.

Voit myös ladata ja tulostaa Veneilijän tekniset lähtötarkistukset -kortin tästä

suomeksi

ruotsiksi.

The post Veneilijän tekniset lähtötarkistukset appeared first on Suomen Meripelastusseura.

Lahjoita nyt Otto-automaatilla käteisnoston yhteydessä 5 euroa Meripelastusseuralle. Lahjoituksesi käytetään vapaaehtoisten meripelastajien elintärkeiden turva- ja pelastusvarusteiden hankintaan.

Tee lahjoitus helposti ottotapahtuman yhteydessä valitsemalla vaihtoehto ”Otto & lahjoitus”. Kampanja jatkuu koko maan Otto-automaateilla 14.8. saakka.

Meripelastusseuran vapaaehtoiset miehistöt tulivat viime vuonna apuun yhteensä 1711 kertaa. Yhteensä apua sai 3296 ihmistä, joista 22 pelastettiin välittömästä hengenvaarasta.

Lämmin kiitos tuestasi!

Lue täältä vastauksia usein kysyttyihin kysymyksiin Otto-automaatilla lahjoittamisesta https://otto.fi/otto-ja-lahjoitus/.

Rahankeräyslupa RA/2021/1540.

The post Lahjoita Otto-automaatilla Meripelastusseuralle appeared first on Suomen Meripelastusseura.

Trossi-jäsenmaksulaskun 17.3.2023 mennessä maksaneet, saavat Trossi-tarran ja jäsenkortin Trossi-lehden mukana huhtikuun viimeisellä viikolla. Postitamme 17.3. jälkeen maksaneille Trossi-kirjeitä (sis. tarran ja jäsenkortin) huhtikuun 17.päivästä lähtien aina kerran viikossa koko Trossi-kauden ajan.

Kaikkia Trossi-jäsenmaksulaskuja ei ole vielä lähetetty. Osa yhdistyksistä päättää jäsenmaksunsa kevään vuosikokouksessaan ja pääsemme laskuttamaan kyseisten yhdistysten jäsenmaksulaskut vasta tämän jälkeen.

Huomioithan, ettei Trossi-materiaaleja lähetetä sinulle, jos jäsenmaksulaskuasi ei ole suoritettu laskulla olevien maksutietojen mukaisesti. Jos venetietosi ovat vaihtuneet, voit ilmoittaa siitä jäsentietojen päivityslomakkeella ja laittaa laskun sen jälkeen alkuperäisillä maksutiedoilla maksuun. Jos laskullasi on jotakin muuta huomautettavaa tai korjattavaa, olethan meihin yhteydessä smps.toimisto@meripelastus.fi.

Trossi-kausi alkaa vappuna

Meripelastusseuran Trossi-jäsenpalvelun kausi alkaa 1.5. ja jatkuu 31.10. asti. Tänä aikana päivystää myös Trossi-palvelunumero 0800 30 22 30 ympäri vuorokauden kiireettömissä avuntarpeissa.

Jos jäsenkortti ja venetarra eivät ole vielä saapuneet, kun olet lähdössä vesille, voit osoittaa tarvittaessa, että vuoden Trossi-maksu on maksettu esimerkiksi näyttämällä maksutapahtuman mobiilipankista tai tulostamalla kuitin maksusta mukaan matkaan.

Ovatko vene- tai yhteystietosi muuttuneet?

Päivitä ne kätevästi jäsentietojen päivityslomakkeella.

Jäsentietojen päivityslomake

Tiedot päivittyvät lomakkeella suoraan jäsenrekisteriimme. Trossi-Mobiilisovellukseen tehdyt muutokset eivät päivity automaattisesti jäsentietoihisi.

The post Trossi-tarra ja jäsenkortti 2023 appeared first on Suomen Meripelastusseura.

Meripelastusseura on nimittänyt Vuoden meripelastajaksi pelastusvene Willimiehen miehistön, joka pelasti karille ajaneesta ja rajusti vuotavasta veneestä neljä ihmistä Lappeenrannan sataman edustalla syyskuussa.

13.9.2022 kymmenmetrin moottorivene oli saapumassa Lappeenrantaan. Veneen kyydissä oli neljän hengen seurue. Aurinko ei ollut vielä laskenut ja sää oli syksyisen kuulas. Vene kulki edelleen liukunopeudella, koska nopeusrajoitusalue alkoi vasta muutaman sadan metrin päästä. Väyläosuudella oli kolme lähes peräkkäin olevaa viittaa, joista kaksi tuli jättää vasemmalle ja viimeinen oikealle. Jostain syystä veneen kippari jätti myös kolmannen viitan vasemmalle, ja vene törmäsi kovassa vauhdissa kiveen.

Kukaan ei loukkaantunut törmäyksessä, mutta vene kärsi vakavia vahinkoja. Törmäyksessä vaurioituivat muun muassa veneen potkurin ja peräsimen läpiviennit. Akselin tuenta painui pohjan läpi ja potkuri aiheutti vaurioita pohjalaminaatteihin. Vene alkoi vuotaa rajusti ja oli välittömässä vaarassa upota.

Haveriveneen kippari soitti hätäkeskukseen ja sataman edustalla harjoituksessa ollut Willimies sai hälytyksen. Willimies pääsi onnettomuusveneen luo parissa minuutissa ja miehistö aloitti välittömästi veden pumppaamisen veneestä. Pumppausteho riitti pitämään vakavasti vaurioituneen veneen pinnalla ja se hinattiin läheiselle nostoluiskalle odottamaan ylösnostoa. Vuodot olivat niin suuria, että vene olisi todennäköisesti uponnut nopeasti, jos paikalle ei olisi päästy heti, jos pelastusveneen varustukseen ei olisi kuulunut tehokkaita pumppuja tai jos sen miehistö ei olisi osannut toimia oikein.

Tapauksessa kiteytyvät neljä pääkohtaa: onnistuneet pelastustoimet, välittömän valmiuden suuri merkitys, yhteistoiminta eri yhdistysten välillä sekä harjoittelun tärkeys.

Palkittavan Willimiehen miehistön muodostivat Toni Kolhonen (aluksen päällikkö), Matias Turunen ja Ilkka Niemi Etelä-Saimaan yhdistyksestä sekä Hanna Venäläinen Kuopion Järvipelastajista.

Meripelastusseura on jo vuodesta 1992 lähtien palkinnut vuosittain ansioituneen vapaaehtoisen meripelastajan tai miehistön Vuoden meripelastaja -nimityksellä.

The post Vuoden meripelastajaksi pelastusvene Willimiehen miehistö Lappeenrannasta appeared first on Suomen Meripelastusseura.

Meripelastusseura on myöntänyt Vuoden turvallisuusteko -palkinnon Espoon Meripelastajille turvallisuuskulttuurin ja psykologisen turvallisuuden määrätietoisesta ja rohkeasta edistämisestä yhdistyksen miehistöjen keskuudessa.

Espoon Meripelastajien sitoutumisesta turvallisuuskulttuurin edistämiseen on erinomainen esimerkki jo perinteeksi muodostunut, vuosittain syksyllä pidettävä turvallisuusilta. Tilaisuudessa yhdistyksen päälliköt pitävät alustuksia ja kertovat kuluneella kaudella pelastusaluksille ja miehistöille sattuneista vahingoista ja läheltä piti -tilanteista, joissa he itse ovat toimineet päällikkönä. Alustusten jälkeen pohditaan yhdessä toimintatapoja, joilla vastaavat tapahtumat voidaan ehkäistä tulevaisuudessa, ja sovitaan niiden käyttöönotosta.

Espoon Meripelastajien kulttuuri, jossa pelastusveneiden päälliköt kertovat avoimesti omista virheistään kaikkien opiksi ja hyödyksi, on esimerkillinen tapa kehittää turvallisuuskulttuuria ja parantaa miehistöissä toimivien psykologista turvallisuutta. Samalla se parantaa turvallisuutta ja vuorovaikutusta myös muualla kuin aluksilla, millä on positiivinen vaikutus kaikkien yhdistyksessä toimivien vapaaehtoisten hyvinvointiin.

Suomen Meripelastusseura palkitsee vuosittain Vuoden turvallisuusteko -tunnustuksella henkilön tai yhteisön, joka on toiminnallaan merkittävästi edistänyt Meripelastusseuran vapaaehtoismiehistöjen turvallisuuden parantamista.

The post Espoon Meripelastajille tunnustus turvallisuuskulttuurin kehittämisestä appeared first on Suomen Meripelastusseura.

Meripelastusseura on nimittänyt vuoden alusvastaavaksi Jani Seppälän Turun Meripelastusyhdistyksestä.

Myöntämällä Jani Seppälälle vuoden alusvastaavan tunnustuksen Meripelastusseura haluaa huomioida hänen pitkän vapaaehtoisuransa isojen ja tekniikaltaan vaativien pelastusalusten ylläpidossa. Jani Seppälä toimi kahden eri PV5-luokan ja yhden PV4-luokan aluksen alusvastaavana yhtäjaksoisesti vuodesta 2005 alkaen ja luovutti alusvastaavan tehtävät eteenpäin seuraajille vuoden 2022 syksyllä.

Jani Seppälä on ansiokkaasti huolehtinut siitä, että hänen hoidossaan olevat alukset ovat aina olleet tekniikan osalta esimerkillisesti ylläpidettyjä. Käytännössä tämä on näkynyt muun muassa siten, että alusten äkillisestä vikaantumisesta johtuvia valmiuskatkoja ei aluksilla ole esiintynyt, vaikka aktiivisen yhdistyksen aluskaluston käyttöaste onkin suuri. Seppälän hoidossa olevilla aluksilla on myös tehty talkootöinä hyvinkin vaativia ylläpito-, parannus- ja korjaustöitä, jotka ilman merkittävää talkoopanostusta olisi ollut hankittava ostopalveluna. Alusvastaavan tehtävien lisäksi Jani Seppälä on osallistunut aktiivisesti operatiivisen toimintaan toimimalla alusten päällikkönä.

Nimittämällä Jani Seppälä vuoden alusvastaavaksi halutaan myös nostaa esille kaikki ne alustoiminnan takana vaikuttavat tahot, joiden uutterasti ja pyyteettömästi tekemä työ jää valitettavan usein taustalla näkymättömäksi. Aluksesta ja aluksen tekniikasta huolehtiminen on yksi alusturvallisuuden keskeisistä peruspilareista.

The post Jani Seppälä Turusta vuoden alusvastaava appeared first on Suomen Meripelastusseura.

Yhteistyön tavoitteena on veneilyturvallisuuden parantaminen, sekä vapaaehtoisen meripelastustoiminnan tukeminen. Yamaha lahjoittaa Meripelastusseuran Trossin Finnmaster ja AMT-veneiden ostajille. Yhteistyö käynnistyi Vene 23 Båt -messuilla helmikuun puolivälissä.

Yamaha Motor Europe N.V. Suomen sivuliike tarjoaa Trossi-jäsenpalvelun ensimmäiseksi vuodeksi Finnmaster tai AMT-veneen ostajille. Messuilta saatujen kokemusten perusteella yhteistyötä on tarkoitus jatkaa toistaiseksi, sekä mahdollisesti laajentaa myös muihin Em powered by Yamaha- venemerkkeihin.

Yamaha Motor Europe N.V. Suomen sivuliike on mielissään Trossi yhteistyöstä. Tavoitteemme on luoda helppoa ja turvallista vesillä oloa. Trossi tärkeys veneilijöille on merkittävä ja haluamme tukea hienoa vaapaaehtoistyötä tätä kautta.

Meripelastusseuran toimitusjohtaja Jori Nordström on innostunut alkavasta yhteistyöstä.

– Olemme erittäin iloisia, että Yamaha haluaa tällä tavoin parantaa asiakkaidensa turvallisuutta ja samalla tukea vapaaehtoisen meripelastuksen toimintaedellytyksiä. Trossi-jäsenmaksut ovat meille merkittävä tulolähde, Nordström sanoo.

Suomen Meripelastusseura on toiminut vesillä liikkujien turvana jo yli 125 vuotta. Vuosittain tuhannet ihmiset saavat apua vapaaehtoisilta meripelastajilta. Osa heistä pelastetaan välittömästä hengenvaarasta. Ihmiset pelastetaan aina korvauksetta, mutta Trossi-jäsenpalvelu takaa maksuttoman avun myös veneelle.

The post Meripelastusseura ja Yamaha Motor Europe N.V. Suomen Sivuliike yhteistyöhön appeared first on Suomen Meripelastusseura.

Meripelastusseura esittäytyy Vene 23 Båt –näyttelyssä Messukeskuksessa 10.-19. helmikuuta.

Messuille tuomme viime kesänä käyttöön otetun PV3-luokan pelastusaluksen. Inkooseen sijoitettu vene on näytteillä moottorivenehallin paraatipaikalla, Brunsvik Marinen osastolla 6b48. Vene on nimetty sen hankintaa merkittävästi tukeneen Thure Gallén Stiftelsen mukaan.

PV3 Thure Gallén tekniset tiedot:

• Pituus: 10,01 m
• Leveys: 3,21 m
• Suurin syväys: 0,9 m
• Toimintapaino: 5,85 t
• Nopeus: n. 32
• kn/ n. 41 kn
• Moottorit: 2 x Mercury Seapro AMS 300
• Teho: 2 x 300 hv (2 x 221 kW)
• Miehistö: 1+1 (max. 8 henkilöä).

Osastoltamme voi helposti hankkia Meripelastusseuran Trossi-jäsenpalvelun veneensä turvaksi tai vaikka aloittaa uuden palkitsevan harrastuksen vapaaehtoisena meripelastajana. Venemessuilla saa myös ensiesityksensä Meripelastusseuran uusi brändivideo.

Messut ovat avoinna arkisin klo 11-19 sekä viikonloppuisin klo 10-18.

Tervetuloa tapaamaan meitä!

The post Meripelastusseura tuo uuden PV3-luokan pelastusveneen Helsingin venemessuille appeared first on Suomen Meripelastusseura.

Veneen tekninen vika tai huollon laiminlyönti yleisin syy ongelmiin vesillä Meripelastusseuran vapaaehtoiset miehistöt suorittivat viime vuonna yhteensä 1711 pelastus- ja avustustehtävää vesillämme. Kiireelliseen viranomaisen johtamaan pelastustehtävään lähdettiin 643 kertaa ja 22 ihmistä pelastettiin välittömästä hengenvaarasta.

Noin kaksi kolmannesta vapaaehtoisten meripelastajien tehtävistä oli eriasteisia avunantotehtäviä, joita suoritettiin 1068. Näistä Trossi-jäsenpalveluun kuului 524. Yhteensä apua sai 3296 ihmistä ja 1438 alusta. Lisäksi Meripelastusseuran jäsenyhdistykset panostivat veneilyturvallisuuden parantamiseen hoitaen 431 turvavene-, valistus- ja esittelytehtävää ympäri maata.

Kaikista tehtävistä noin kolmannes osui Suomenlahdelle, kun taas Päijänteen ja Kokemäenjoen, Vuoksen vesistön sekä Saaristomeren osuudet kokonaistehtävämäärästä olivat kaikki 20 prosentin tuntumassa. Pohjanlahden ja Pohjois-Suomen osuus oli yhteensä noin 7 prosenttia. Kolme eniten tehtäviä suorittanutta yhdistystä olivat Helsingin Meripelastusyhdistys, Turun Meripelastusyhdistys ja Espoon Meripelastajat.

Avun tarpeessa vesillä on useimmiten alle 15-metrinen moottorivoimalla kulkeva huvivene. Näin myös viime vuonna. Useimmissa tapauksissa veneilijä joutui pulaan teknisen vian tai aluksen huollon laiminlyönnin vuoksi (876 tapahtumaa).

Monta vaaratilannetta voisi ehkäistä ennalta

Monissa tapauksissa teknisestä ongelmasta johtuva matkan keskeytyminen ja vaaratilanteen aiheutuminen olisi mahdollista ehkäistä jo ennen köysien irrottamista laiturista muutaman minuutin vievillä lähtötarkastuksilla. Ennen moottorin käynnistystä olisi aina suositeltavaa tehdä vähintään seuraavat tarkistukset:

• Polttoaineen määrä ja sen riittävyys aiotulle matkalle (+30 %)
• Hihnojen kunto ja kireys
• Jäähdytysnesteen määrä
• Moottoriöljyn määrä
• Pilssi
• Yleissilmäys.

Moottorin käynnistämisen jälkeen on hyvä tarkistaa vielä seuraavat seikat:

• Jäähdytysveden kierto
• Mahdolliset vuodot (polttoaine, öljy, vesi, pakokaasu)
• Epänormaalit äänet
• Mittareiden lukemat (öljynpaine, lataus jne.).

Itsestään selvää on, että kaikilla veneessä matkustavilla on oltava sopivat pelastusliivit ja niitä tulisi käyttää oikein puettuna koko ajan vesillä liikuttaessa. Hätätilanne tulee aina yllättäen eikä pelastusliivien pukemiseen enää silloin ole välttämättä aikaa tai mahdollisuutta.

Apua saa ympäri vuoden

Vesillä saa apua ympäri vuoden hätänumerosta 112 sekä meripelastuksen hälytysnumerosta 0294 1000. Vapaaehtoiset meripelastajat palaavat vesille jälleen huhti-toukokuussa.

The post Meripelastusseuran tarkistetut tehtävätilastot 2022 appeared first on Suomen Meripelastusseura.

Vapaaehtoisten meripelastajien päivystyskausi on päättynyt koko maassa. Meripelastusseuran pelastusyksiköt hälytettiin kauden 2022 aikana alustavien tilastojen mukaan pelastus- ja avustustehtäviin 1701 kertaa. Apua sai kaikkiaan 3266 ihmistä, joista 22 pelastettiin välittömästä hengenvaarasta.

Meripelastusseuran vapaaehtoiset hälytettiin kauden aikana kiireelliseen viranomaisen johtamaan pelastustehtään 637 kertaa. Loput tehtävistä olivat eriasteisia avustuksia, joista Trossi-jäsenpalvelutehtäviä oli 524.

– Kahteen edelliseen koronakesään verrattuna veneilykausi oli hieman rauhallisempi, mikä heijastui myös Meripelastusseuran tehtävämäärään. Myös veneilykauden myöhäinen alkaminen vasta toukokuun loppupuolella, polttoaineen korkea hinta etenkin alkukesällä sekä parhaan veneilykauden viikonloppujen voimakkaat tuulet vähensivät veneilyn kokonaismäärää, kertoo Meripelastusseuran turvallisuus- ja valmiuspäällikkö Marko Stenberg.

Aiempien vuosien tapaan noin puolet vapaaehtoisille meripelastajille tulleista avunpyynnöistä johtui teknisestä ongelmasta tai huollon laiminlyönnistä.

– Erityisesti alkukaudella 2022 polttoaineen loppumisesta johtuneet avuntarpeet korostuivat – niiden osuus kaksinkertaistui edellisvuosiin nähden, Marko Stenberg kertoo.

Meripelastusseuran lopulliset tarkistetut tehtävätilastot julkaistaan tammikuun alussa.

Monta vaaratilannetta voisi ehkäistä ennalta

Marko Stenberg muistuttaa, että useissa tapauksissa teknisestä ongelmasta johtuva matkan keskeytyminen ja vaaratilanteen aiheutuminen olisi mahdollista ehkäistä jo ennen köysien irrottamista laiturista muutaman minuutin vievillä lähtötarkastuksilla.

Ennen moottorin käynnistystä olisi aina suositeltavaa tehdä vähintään seuraavat tarkistukset:

• Polttoaineen määrä ja sen riittävyys aiotulle matkalle (+30 %)
• Hihnojen kunto ja kireys
• Jäähdytysnesteen määrä
• Moottoriöljyn määrä
• Pilssi
• Yleissilmäys.

Moottorin käynnistämisen jälkeen on hyvä tarkistaa vielä seuraavat seikat:

• Jäähdytysveden kierto
• Mahdolliset vuodot (polttoaine, öljy, vesi, pakokaasu)
• Epänormaalit äänet
• Mittareiden lukemat (öljynpaine, lataus jne.).

– Ja luonnollisesti kaikilla veneessä matkustavilla on oltava sopivat pelastusliivit ja niitä on suositeltavaa käyttää oikein puettuna koko ajan vesillä liikuttaessa. Hätätilanne tulee aina yllättäen eikä pelastusliivien pukemiseen enää silloin ole välttämättä aikaa tai mahdollisuutta, Marko Stenberg lisää.

Apua saa ympäri vuoden

Vaikka Meripelastusseuran päivystyskausi on päättynyt, saa vesillä apua ympäri vuoden hätänumerosta 112 sekä meripelastuksen hälytysnumerosta 0294 1000. Vapaaehtoiset meripelastajat palaavat vesille huhti-toukokuussa.

The post Vapaaehtoisia meripelastajia tarvittiin vuonna 2022 yli 1700 kertaa appeared first on Suomen Meripelastusseura.

Meripelastusseuran Trossi-jäsenpalvelun toimintakausi ja palvelunumeron päivystys päättyy maanantaina 31.10. Vapaaehtoiset meripelastajat ovat kuitenkin vesillä liikkujien turvana edelleen.

Vapaaehtoiset meripelastajat on hälytetty apuun tänä vuonna tähän mennessä 1665 kertaa. 20 ihmistä on pelastettu todennäköiseltä menehtymiseltä, ja yhteensä apua on saanut yli 3000.

Trossi-palvelunumero on tarkoitettu veneilijöiden kiireettömien avunpyyntöjen välittämiseen Meripelastusseuran yksiköille. Palvelunumero 0800 30 22 30 päivystää ympäri vuorokauden 1.5.-31.10. ja siihen soittaminen on maksutonta. Trossi-järjestelmän avulla voidaan ehkäistä joka vuosi useissa kymmenissä tapauksissa kiireettömän ongelmatilanteen kehittyminen hätätilanteeksi.

Vapaaehtoisten meripelastusasemien päivystys päättyy asteittain marras-joulukuun aikana. Päivystyskausi 2023 alkaa paikkakunnasta ja jäätilanteesta riippuen huhti-toukokuussa. Vesillä saa ympäri vuoden apua hätänumerosta 112 ja meripelastuksen hälytysnumerosta 0294 1000.

The post Trossi-jäsenpalvelun kausi päättyy 31.10. appeared first on Suomen Meripelastusseura.

Suomen Meripelastusseuran toiminta perustuu vapaaehtoisten meripelastajien auttamishaluun. Vapaaehtoiset lahjoittavat aikansa ja osaamisensa, mutta ilman koulutusta, kalustoa ja kunnollisia varusteita he eivät pysty olemaan vesilläliikkujien apuna. Voisiko yrityksesi muistaa tänä jouluna heitä?

Vapaaehtoisille meripelastajille kulunut kausi on jälleen ollut kiireinen. Tänä vuonna olemme suorittaneet lähes 1700 pelastus- ja avustustehtävää. Apua on saanut yli 3000 ihmistä, joista 20 on pelastettu todennäköiseltä menehtymiseltä.

Meripelastusseuran tehtävämäärä on kasvanut tasaisesti jo yli kymmenen vuotta. Samalla toimintamme julkista rahoitusta on vähennetty merkittävästi.

Voisiko yrityksenne antaa tänä vuonna joululahjan vapaaehtoisille meripelastajille? Esimerkiksi lahjoittaa joulutervehdyksiin varatun summan Meripelastusseuran toiminnan tukemiseen?

Meripelastusseura on toiminut vesillä liikkujien turvana jo 125 vuotta. Luotetun ja tunnetun yleishyödyllisen vapaaehtoisorganisaation tukeminen on erinomainen tapa osoittaa yrityksenne yhteiskuntavastuuta.

Tukijana saatte käyttöönne vähintään sähköisen joulukortin ja bannerin, joissa kerrotaan, että olette mukana Meripelastusseuran tukijoukoissa.

Tukijallemme tarjoamme:

1000 € – digitaalinen joulukortti ja s-postibanneri, joissa kerrotaan tuestanne.

2000 € – digitaalinen joulukortti ja s-postibanneri, joissa kerrotaan tuestanne sekä ½ sivun ilmoitustila Trossi-jäsenlehdessämme (kevään 2023 numero).

3000 € – digitaalinen joulukortti ja s-postibanneri, joissa kerrotaan tuestanne sekä kokosivun ilmoitustila Trossi-jäsenlehdessämme (kevään 2023 numero).

5000 € – digitaalinen joulukortti ja s-postibanneri, joissa kerrotaan tuestanne, kokosivun ilmoitustila Trossi-jäsenlehdessämme (keväällä 2023) sekä ½ päivän meriretki max. 10 hengelle pelastusristeilijä Jenny Wihurilla kesäkaudella 2023 (lähtö Helsingistä).

Lahjoituksenne voitte tehdä suoraan keräystilillemme FI35 1572 3000 0270 11 (viestikenttään: ”Joululahja” ja yrityksen nimi). Voimme myös laskuttaa lahjoituksen, jos se sopii paremmin. Tukipakettiinne kuuluvat edut saatte lähettämällä s-postia: sadri.wirzenius@meripelastus.fi.

Meripelastusseuran toimitusjohtaja Jori Nordström kertoo mielellään lisää myös muista tavoista tukea vapaaehtoista meripelastustoimintaa, puh. 0400 656 171 ja jori.nordstrom@meripelastus.fi.

Tervetuloa mukaan vapaaehtoistemme tueksi ja kaikkien vesilläliikkujien turvaksi.

Katso video!

 

 

 

 

The post Joululahja vapaaehtoisille meripelastajille appeared first on Suomen Meripelastusseura.

Vapaaehtoiset meripelastajat kunnioittavat merellä menehtyneiden merenkulkijoiden muistoa pelastusalusten paraatilla Helsingissä pyhäinpäivänä 5. marraskuuta klo 12.

Alusparaati lähtee liikkeelle pelastusristeilijä Jenny Wihurin johdolla Hernesaaren kärjestä ja tekee merenkulkijoiden muistomerkin kohdalla Eiranrannassa lipputervehdyksen klo 12.10. Mukana on yhteensä 11 alusta Suomenlahden meripelastusasemilta. Samanaikaisesti merenkulkujärjestöjen edustajat laskevat seppeleen Merenkulkijoiden muistomerkille Ursinin kalliolla.

Paraatin jälkeen alukset ovat avoinna yleisölle Eteläsatamassa Kolera-altaalla klo 13-14.30. Paikalla on myös Meripelastusseuran esittelyteltta, jossa on myynnissä kannatustuotteitamme (säävarauksella).

Tervetuloa tutustumaan pelastusaluksiin ja tapaamaan vapaaehtoisia meripelastajia!

The post Vapaaehtoisten meripelastusalusten paraati pyhäinpäivänä appeared first on Suomen Meripelastusseura.

Meripelastusseuran hallitukseen haetaan jäsenehdokkaita kaudelle 2023–2025 erovuoroisten tilalle. Avautumassa on kolme hallituspaikkaa.

Meripelastusseuran hallitukseen kuuluu puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja seitsemän muuta jäsentä. Käytännössä noin puolet jäsenistä edustaa aktiivista vapaaehtoiskenttää ja puolet yrityselämää. Hallituksessa ei ole kuitenkaan alueellista edustusta, vaan näkökulmana aina koko maa. Lisäksi Meripelastusseuran hallituksen tehtävä on edistää sukupuolten tasa-arvoa sekä varmistaa naisten ja miesten tasapuolinen edustus seuran hallinnossa.

Hallituksen jäseniltä odotetaan riittävän laaja-alaista ja monipuolista sekä Meripelastusseuran strategian tavoitteiden toteutumista tukevaa osaamista. Tällä hetkellä tarvetta on erityisesti markkinointiosaamiselle tukemaan varainhankintaa, sekä yleiselle lainopilliselle osaamiselle tukemaan seuran hallintoa.

Mikäli kiinnostuit tehtävästä, lähetä 15.10. mennessä sähköpostia ehdollepanotoimikunnan puheenjohtaja Kristiina Jakobssonille, kristiina.jakobsson (at) kll.fi. Liitä mukaan CV. Voit myös pyytää lisätietoja.

Meripelastusseuran hallituksen jäsenet valitsee seuran valtuusto 20.11.2022 pidettävässä kokouksessaan.

The post Meripelastusseuran hallitukseen kaudelle 2023–2025 appeared first on Suomen Meripelastusseura.

Aurinkoinen syyssää houkuttelee vesille. Vedet ovat kuitenkin jo kylmiä, illat pimenevät aikaisin ja syksyllä sää muuttuu usein nopeasti. Meripelastusseuran turvallisuus- ja valmiuspäällikkö Marko Stenbergin neuvoilla veneilystä voi nauttia turvallisesti jopa jäiden tuloon asti.

Syksyllä kaikki vesille lähtöä edeltävät tarkastukset ja toimenpiteet kannattaa tehdä erityisen huolellisesti. Myös reittisuunnittelun ja navigointitaitojen merkitys korostuu.

– Veneessä tulee aina olla ajantasainen paperinen merikartta ja sitä pitää myös osata käyttää. Sähköiset navigointilaitteet ovat vain apuvälineitä, Marko Stenberg sanoo.

Syysvesille lähtiessä kannattaa suosia kerrospukeutumista, jonka päällimmäinen kerros on sekä veden- että tuulenpitävä. Kerroksia on helppo vähentää tai lisätä tarpeen mukaan. Myös varavaatteet on hyvä olla mukana.

– Matkapuhelin on olennainen turvallisuusvaruste, jonka toimivuudesta pitää huolehtia. Varmista, että akussa on latausta ja pidä laite kuivana ja lämpimässä, Stenberg muistuttaa.

Kulkuvalot ja tähystäminen

On tärkeää, että vesillä liikkujat näkevät toisensa ja pystyvät tunnistamaan, mihin suuntaan toinen on matkalla. Hämärässä, pimeässä tai muuten huonon näkyvyyden vallitessa se on lähes mahdotonta ilman kulkuvaloja.

Kulkuvalot, vihreä ja punainen sivuvalo, mastovalot ja perävalo, antavat kulkusuunnan ohella vinkkiä myös toisen aluksen koosta. Marko Stenberg korostaa, että myös pienveneillä on velvollisuus käyttää kulkuvaloja.

– Yksinkertaisimmillaan pienen ja hitaan moottorialuksen kulkuvalo on valkoinen 360 astetta näkyvä valo.

Oikein käytettynä tutka on paras väline toisten alusten havaitsemiseen, kun näkyvyys on huonontunut. Tähystämistä ei silti saa koskaan laiminlyödä.

– Pimeällä tähystämiseen pitää panostaa erityisesti. Omassa veneessä on myös hyvä sammuttaa kaikki tarpeettomat valot sekä himmentää mittareiden ja näyttöjen valaistusta, jotta ne eivät häiritse tähystystä, Marko Stenberg neuvoo.

Älä kursaile avun pyytämisessä

Marko Stenberg kannustaa pyytämään vesillä apua mieluummin liian aikaisin kuin liian myöhään.

– Pienikin ongelma voi syksyn olosuhteissa kehittyä nopeasti hätätilanteeksi.

Vaara- tai hätätilanteessa vesillä soita aina hätänumeroon 112 tai meripelastuksen hälytysnumeroon 0294 1000 (merialueella).

Meripelastusseuran Trossi-palvelunumerosta 0800 30 22 30 saa vesillä apua kiireettömissä ongelmatilanteissa. Trossi-palvelunumero päivystää vuorokauden ympäri lokakuun loppuun asti.

The post Meripelastajan vinkit turvalliseen syysveneilyyn appeared first on Suomen Meripelastusseura.

Maarianhaminassa Ahvenanmaalla tänään pidetyt Meripelastusseuran yhteistyössä Ahvenanmaan sisarorganisaationsa kanssa järjestämät 35. valtakunnalliset meripelastustaitokilpailut voitti Ahvenanmaan merivartioston joukkue, jonka muodostivat Juri Jalava, Jonas Sandell ja Oscar Strand.

Toiseksi kilpailuissa sijoittui Turun Meripelastusyhdistyksen T.M.P.Y joukkue kilpailijoina Sari Kivelä, Jessi Vuorinen ja Sane Takala, sekä kolmanneksi SMPS nuorisokouluttajat kilpailijoina Sara Mörsky, Kerttu Kontinaho ja Aaro Vasama.

Baltic SAR Games – kilpailuradan muodostivat lähtö, kuusi tehtävärastia ja maali. Rastien teemat olivat merenkulku (navigointi), vedestä pelastaminen, viestiliikenne, ensiapu, merimiestaito sekä ajankohtainen meripelastustehtävä. Kisoissa testattiin myös joukkueiden henkistä ja fyysistä suorituskykyä.

Kisoihin osallistui yhteensä 12 kolmihenkistä joukkuetta, joista 10 edusti Suomen vapaaehtoisia meripelastusyhdistyksiä. Mukana oli myös yksi vapaaehtoisjoukkue Ruotsista sekä Ahvenanmaan merivartiosto.

Aikuisten kilpailujen yhteydessä pidettiin myös Meripelastusseuran nuorisotoiminnassa mukana oleville 13-16-vuotiaille nuorille omat meripelastustaitokisat, jotka voitti Espoon junnut joukkue kilpailijoina Liisa Kauppinen, Vuokko Vuorela ja Konsta Nousu. Toiseksi sijoittui Espoon teinit (Patrik Rämä, Samuli Lassila ja Onni Kaipiainen) ja kolmanneksi HMPY nuorisojoukkue (Luka Pulkkanen, Daniel Helin ja Patrik Nikitin). Nuorten sarjassa kilpaili neljä joukkuetta.

Jo vuodesta 1986 lähtien järjestetyt meripelastustaitokilpailut on meripelastusalan merkittävin vuotuinen tapahtuma. Merellinen Maarianhamina toimi nyt ensimmäistä kertaa kilpailujen näyttämönä. Baltic SAR games -kilpailut järjesti Ahvenanmaan Meripelastusseura yhteistyössä Suomen Meripelastusseuran kanssa.

Kaikkien joukkueiden sijoitukset:

1 Åland Coast Guard
2 T.M.P.Y
3 SMPS nuorisokouluttajat
4 MPAs 1
5 Pirkanmaan Miehistö
6 Team Brahe
7 Espo Dagisgruppen
8 Team RS Uppsala
9 Pirkanmaan Pirkot
10 Paraisten Meripelastajat
11 Team Espoo
12 Ekenäs Sjöräddare

The post Baltic SAR Games -meripelastustaitokilpailujen voitto Ahvenanmaan merivartiostolle – Nuorten voitto Espooseen appeared first on Suomen Meripelastusseura.