Seuran tiedotteet

Tilaa syöte syöte Seuran tiedotteet
Me tulemme apuun!
Syötteen kokonainen osoite. 1 tunti 10 min sitten

Onvest tuplaa lahjoituksellaan valtion myöntämän tuen Meripelastusseuralle

Ma, 08/19/2019 - 10:28
Sijoitus- ja kiinteistöliiketoimintaan keskittyvä perheyritys Onvest lahjoittaa 200 000 euroa rahapulasta kärsivälle Meripelastusseuralle. Viime viikkojen keskustelu vesillä liikkumisen turvallisuudesta ja Meripelastusseuran rahapulasta sai Onvestin toimimaan nopeasti.

Onvest haluaa lahjoituksellaan edistää vesillä liikkujien turvallisuutta ja varmistaa, että Suomen Meripelastusseuralla on resurssit vastata pelastustehtävien kasvavaan määrään myös tulevaisuudessa.

– Uutinen Meripelastusseuran kestämättömästä tilanteesta havahdutti meidät. Turvallisuus ja vastuullisuus ovat olleet yrityksemme keskeisiä arvoja alusta saakka. Siksi haluamme lahjoituksellamme varmistaa, että vesillä liikkuminen pysyy turvallisena ja Meripelastusseuralla on resursseja jatkaa arvokasta työtään. Yrityksessämme on intohimoisia vesillä liikkujia, joten aihe kosketti monia onvestilaisia myös henkilökohtaisesti. Ihmishenkien pelastaminen ei saa jäädä rahasta kiinni, Onvestin toimitusjohtaja Kalle Kekkonen kertoo.

Meripelastusseuran vapaaehtoismiehistöt auttavat vuosittain yli 3 000 ihmistä vesillä, mutta Seuran saama rahoitus ei enää välttämättä riitä kaikkien pelastustehtävien hoitamiseen. Valtio tukee vapaaehtoista meripelastusta vuosittain suoraan noin 200 000 eurolla, mikä on viisi prosenttia Meripelastusseuran koko budjetista.

– Ilman Onvestilta saatavaa 200 000 euron lisärahoitusta olisimme joutuneet todennäköisesti laittamaan pelastusaluksiamme seisomaan vielä kuluvalla kaudella korjausmäärärahojen loppuessa kesken. Pahimmillaan tämä olisi vaarantanut ihmishenkiä vesillä, sanoo Meripelastusseuran toimitusjohtaja Jori Nordström.

Onvest on suomalainen perheomisteinen sijoitusyhtiö, jonka juuret ulottuvat yli sadan vuoden taakse. Onvestin liiketoiminta keskittyy sijoitus- ja kiinteistöliiketoimintaan.

Lue lisää aiheesta.

The post Onvest tuplaa lahjoituksellaan valtion myöntämän tuen Meripelastusseuralle appeared first on Suomen Meripelastusseura.

Helsingin Uiva viikonloppuna – näytteillä uusi PV Aisko

Ti, 08/13/2019 - 15:09
Meripelastusseura esittelee uusimman pelastusaluksensa Helsingin Uivassa venenäyttelyssä Lauttasaaren HSK:lla torstaina 15. elokuuta. Helsinkiin kesäkuun alussa sijoitettu PV Aisko on suorittanut kesän aikana jo 40 pelastus- ja avunantotehtävää vesillä.

Aisko on ensimmäinen kymmenen pelastusaluksen sarjasta, jonka Meripelastusseura hankkii vuosina 2019-2023 Kokkolassa toimivalta Kewatec AluBoatilta. Hankinnan kokonaisarvo on yli 5 M€. Seuraavat veneet valmistuvat syksyllä ja ensi keväänä. Ensimmäinen niistä sijoitetaan Konnevedelle ja toinen Kemiönsaareen.

Kymmenmetrisissä, alumiinirunkoisissa pelastusaluksissa on meripelastusvarustus, joka sisältää kevyen palonsammutus- ja tyhjennyskaluston sekä ensiapuvarusteet. Alukset on varustettu hydraulisesti avattavalla keulaportilla, joka parantaa veneen operatiivisia ominaisuuksia ja lisää toimintakykyä. Valittavissa on kaksi eri propulsioratkaisua: vesisuihku tai perämoottori, joista Aiskossa on vesisuihku. Meripelastusseuran alusluokituksessa PV3-luokkaan kuuluvien alusten huippunopeus on vähintään 42 solmua perämoottoriratkaisulla ja 35 solmua dieseljet-propulsiolla.

Laivanvarustajia vapaaehtoisten meripelastajien aluksille

Meripelastusseuran vapaaehtoismiehistöt ovat hoitaneet tänä vuonna jo 1 339 eriasteista pelastus- ja avunantotehtävää. Kaikkiaan apua on saanut yli 3 000 vesilläliikkujaa, joista alustavan tiedon mukaan 16 pelastettiin menehtymiseltä. Ilman tehokkaita ja hyvin varusteltuja pelastusaluksia tämä ei olisi mahdollista.

Pelastusalusten hankinta on Meripelastusseuralle iso taloudellinen ponnistus. STEA:n veikkausvoittovaroista myöntämä avustus kattaa noin 70 prosenttia alusten hankintakustannuksista. Jäljelle jäävä omarahoitusosuus on keskusjärjestön ja jäsenyhdistysten hankittava itse.

Meripelastusseura lanseerasi viime syksynä yrityksille ja yhteisöille suunnatun Laivanvarustaja-varainhankintakampanjan sekä suurelle yleisölle Meripelastajaheimo-yhteisörahoituskampanjan. Molemmilla rahoitetaan uusia pelastusaluksia.

Tervetuloa Uivaan!

Uivassa venenäyttelyssä Meripelastusseuran laituripaikalla C48 vuorottelevat viikonlopun ajan Aisko ja Espoon Meripelastajien PV4-luokan alus Emmi. Esittelijöinä toimivat vapaaehtoiset miehistönjäsenet. Tervetuloa tapaamaan vesien vapaaehtoisia sekä kuulemaan lisää meripelastusharrastuksesta ja Trossi-jäsenpalvelusta!

Uiva on avoinna to-pe klo 12-20 ja la-su klo 10-18. Huomioithan, että pelastusalukset ovat myös näyttelyn aikana hälytysvalmiudessa. Jos vene ei ole paikalla käyntisi aikaan, on se joutunut lähtemään hälytystehtävään.

The post Helsingin Uiva viikonloppuna – näytteillä uusi PV Aisko appeared first on Suomen Meripelastusseura.

Ihmishengen pelastaminen ei saa jäädä rahasta kiinni

Pe, 08/09/2019 - 06:26
Meripelastusseura yrittää ratkaista vaikean yhtälön

Meripelastusseuran pelastustehtävien määrä kasvaa koko ajan, eikä järjestön saama rahoitus enää riitä niiden hoitamiseen. Meripelastusseuran merkitys viranomaisten rinnalla on tärkeä, sillä järjestön vapaaehtoiset hoitavat vesillä yli kolmanneksen pelastustehtävistä. Joka vuosi kymmenet vesiltä pelastetuista ovat olleet vakavassa hengenvaarassa.

Rahapulasta kärsivässä Meripelastusseurassa joudutaan pohtimaan, voidaanko toimintaa enää jatkaa nykyisellään. Aluksia seisoo toimintakelvottomana satamissa, koska järjestöllä ei tällä hetkellä ole rahaa niiden korjaamiseen.

Pelastusaluksilla joudutaan olemaan vesillä myös silloin, kun meri tai järvi näyttää hurjimman puolen itsestään. Syksyn myräkät alkavat pian, ja silloin pelastusalusten kunnon ja varustelun merkitys korostuu. Avuntarvitsijoiden luokse on päästävä nopeasti, joten aluksissa tarvitaan muun muassa luotettavaa tekniikkaa ja tehokkaita valonheittimiä.

Järjestö toivoo, että valtion tuki kasvaisi 200 000 euron vuosittaisesta tuesta vähintään 600 000 euroon. Korotus riittäisi paikkaamaan akuutin tilanteen, mutta pysyvä tasokorotus olisi tarpeen, koska tehtävämäärät ja yhteiskunnan vaatimukset ovat kasvaneet.

– On harmittavaa seisottaa alusta, koska meillä ei ole varaa esimerkiksi korjata sen moottoria. Alustemme on oltava kunnossa, jotta pelastajista ei tule pelastettavia, sanoo Meripelastusseuran toimitusjohtaja Jori Nordström.

– Ihmishengen pelastaminen ei saisi jäädä rahasta kiinni. 400 000 euron lisärahoituksella pystyisimme jatkamaan toimintaamme, jolla voidaan pelastaa kymmeniä ihmishenkiä joka vuosi.

Vapaaehtoiset pelastivat 46 henkeä

Järjestön vahvuus ovat sitoutuneet vapaaehtoiset. Meripelastusseuralla on 1 500 täysin pyyteettömästi toimivaa vapaaehtoista, joista 800 toimii aktiivisesti miehistössä. He ovat toteuttaneet tänäkin kesänä 24/7-päivystyksen.

– Vapaaehtoiset käyttävät vapaa-aikaansa, lomiaan ja palkattomia vapaita siihen, että he menevät auttamaan muita ihmisiä. Lisäksi he muun muassa ylläpitävät aluksia, kouluttautuvat, tekevät varainhankintaa ja pitävät huolen yhdistystoiminnan hallinnollisesta puolesta. He ovat omistautuneet ihmisten pelastamiselle, kertoo Espoon Meripelastajien puheenjohtaja Senni Jokinen.

– Sitoutuneille vapaaehtoisille toivoisi olevan toimivaa ja luotettavaa kalustoa. Lisärahoitus olisi tärkeää, jotta voimme hoitaa ydintehtäväämme: ihmisten pelastamista!

Viime vuonna Meripelastusseuran vapaaehtoiset pelastivat 46 ihmistä, jotka olisivat muuten todennäköisesti menehtyneet. Lisäksi apua sai yli 3 700 muuta vesilläliikkujaa. Jos vapaaehtoisten tekemän työn hoitaisi vakituinen, palkattu miehistö, kustannukset yhteiskunnalle olisivat noin 60 miljoonaa euroa vuodessa.

Merialueilla pelastustyöstä vastaa Rajavartiolaitos, ja järvialueilla päävastuussa ovat alueelliset pelastuslaitokset. Meripelastusseura on näille viranomaisille merkittävä tuki, sillä se toimii kummallakin vesialueella ympäri Suomea ja hoitaa kolmanneksen kaikista pelastustehtävistä.

Kun viranomaisten resursseja pienennetään, vapaaehtoisten työn tarve kasvaa. Pelastus- ja avunantotehtävien määrä nousee jatkuvasti, joten esimerkiksi polttoainetta ja tarvikkeita kuluu yhä enemmän, vapaaehtoisia pitää kouluttaa lisää ja kalustoa täytyy huoltaa aiempaa useammin.

– Tarvitsemme toimintaamme lisätukea. Muuten meidän on pakko miettiä, onko meidän vähennettävä alusten määrää, toteaa Jori Nordström.

Hankala yhtälö

Valtio tukee budjetista vapaaehtoisia meripelastajia vuodessa 204 000 eurolla. Se on 5 % Meripelastusseuran budjetista.

Valtaosa järjestön rahoituksesta tulee veikkausvoittovaroista, säätiöiltä, yritysyhteistyöstä ja 26 000 jäsenen jäsenmaksuista.

Alusten hankinnan ja korjauksen määrärahoista 70 % tulee veikkausvoittovaroista. Tuen määrä on kuitenkin koko ajan laskenut, ja sen saaminen edellyttää 30 prosentin omarahoitusosuutta.

Tehtävämäärä on tuplaantunut kymmenessä vuodessa. Viime vuonna meripelastajat lähtivät pelastus- ja avustustehtäviin 1948 kertaa.

Käytössä on 135 pelastusalusta ympäri Suomen. Joukossa on paljon aluksia, joiden järjestelmien käyttöikä on tiensä päässä.

Lähivuosien tiedossa olevat korjauskokonaisuudet maksavat noin 3,4 miljoonaa ja kalustoa olisi uusittava noin 9 miljoonalla eurolla.

 

Yksityishenkilöillä on mahdollisuus antaa tukensa osoitteessa meripelastus.fi/lahjoita tai osallistua varainkeruukampanjaan Facebookissa, jonka tavoitteena on yhdessä kerätä aluskorjauksiin 4 000 euroa. Tämä summa vastaa yhtä prosenttia valtiolta hakemaamme lisärahoitussummaa.

 

The post Ihmishengen pelastaminen ei saa jäädä rahasta kiinni appeared first on Suomen Meripelastusseura.

Auta meitä pitämään vapaaehtoiset meripelastajat vesillä

Ke, 08/07/2019 - 09:57
Tukesi on tärkeä vapaaehtoisille

Kun päivystysvuorossa olevan vapaaehtoisen meripelastajan puhelin soi, aikaa ei ole hukattavana – joku tarvitsee vesillä apua. Tänä vuonna vapaaehtoiset meripelastajat ovat lähteneet pelastustehtäviin jo 1 269 kertaa ja apua on saanut 2 941 vesilläliikkujaa.

Vaikka vapaaehtoiset tekevät työtään korvauksetta, tarvitaan pelastusalusten ylläpitoon ja ­varusteiden hankintaan sekä miehistöjen koulutukseen jatkuvaa rahoitusta. Osa aluksistamme seisoo nyt satamassa odottamassa korjaustaan.

Yksityisten ihmisten ja yhteisöjen tuki on toimintamme jatkumisen edellytys. Sinäkin voit auttaa pitämään meripelastajia vesillä!

Miten voit antaa tukesi vapaaehtoisille meripelastajille?

Tutustu tapoihin auttaa meripelastajia meripelastus.fi/lahjoita

MobilePayn koodi 62700 ohjaa tukesi meripelastajille. Voit myös tehdä lahjoituksen keräystilillemme FI35 1572 3000 0270 11.

Haluatko keskustella yritysyhteistyöstä vapaaehtoisten hyväksi?

Ota yhteyttä Meripelastusseuran toimitusjohtajaan Jori Nordströmiin, jori.nordstrom (at) meripelastus.fi tai markkinointipäällikkö Sari Leppävuoreen, sari.leppavuori (at) meripelastus.fi.

Varmistetaan yhdessä, että kaikki 135 pelastusalusta pysyvät 61 pelastusasemalla auttamassa vesillä hätään joutuneita.

Rahankeräyslupa nro RA/2018/33. Lupa on voimassa 12.1.2018-14.9.2019 koko maassa Ahvenanmaata lukuun ottamatta.

The post Auta meitä pitämään vapaaehtoiset meripelastajat vesillä appeared first on Suomen Meripelastusseura.

Tekniset viat, karilleajot, venepalot ja vesijettitehtävät leimasivat sydänkesää

To, 08/01/2019 - 12:11
Säiltään vaihteleva kesä on pitänyt vapaaehtoiset meripelastajat liikekannalla Meripelastusseuran vapaaehtoiset miehistöt ovat auttaneet heinäkuun loppuun mennessä 2 788 vesilläliikkujaa. Kaikkiaan vapaaehtoiset meripelastajat ovat suorittaneet 1 202 eriasteista pelastus- ja avunantotehtävää.

Säiden vaihtelut vaikuttivat tehtävämääriin. Viileillä säillä oli suhteessa eniten tehtäviä Suomenlahdella, helteillä järvialueiden ja Saaristomeren tehtävämäärät kasvoivat.

Meripelastusseuran vilkkain toiminta-alue oli Suomenlahti, jossa on tähän mennessä suoritettu kolmannes (32 %) koko maan tehtävistä. Päijänteen ja Kokemäenjoen vesistöalueilla on hoidettu 22 % ja Saimaalla 21 % tehtävistä. Saaristomerelle tehtäviä on kertynyt 17 % kokonaismäärästä. Pohjanlahden osuus on ollut 8 %.

Kiireellisiin meripelastustehtäviin vapaaehtoiset on hälytetty 241 kertaa: näissä on pelastettu 11 alusta ja 6 henkeä todennäköiseltä menehtymiseltä. Meripelastustehtävät sisälsivät etsintöjä, sairaankuljetus- ja ensivastetehtäviä, palonsammutusta sekä vaativuudeltaan eriasteisista avunanto- ja vahingontorjuntatehtäviä.

Avuntarpeessa vesillä on useimmiten alle 15-metrinen moottorivoimalla kulkeva huvivene. Useimmissa tapauksissa veneilijä on joutunut pulaan teknisen vian, aluksen huollon laiminlyönnin taikka merimiestaidollisen virheen vuoksi.

Teknisten vikojen osuus avuntarpeen syynä on ollut tavalliseen tapaan suuri. Veneistä puuttui usein tarvittavia varaosia; suodattimien ja katkenneiden hihnojen vaihdoilla veneilijöiden matka jatkui.

Venepalotehtäviin vapaaehtoisia meripelastajia hälytettiin aiempaa useammin. Karilleajot tehtävätyyppinä korostuivat Saimaan vesistöalueilla.

Heinäkuun kuuma hellejakso toi vesijetit vesille. Vesijettien yleistymisen myötä niihin liittyvät tehtävämäärät ovat kasvaneet. Vesijetit rinnastetaan moottoriveneisiin, ja ne voidaan kätevästi liittää Trossi-jäsenpalveluun myös lisäveneinä.

Trossi-jäsenpalvelutehtäviä on kertynyt edellisvuosien tapaan ja Trossi-palvelunumeroon on soitettu touko-heinäkuussa ahkeraan.

Meripelastusseuran yksiköt hoitavat viranomaisten johtamina noin neljänneksen kaikista rannikkomme meripelastustehtävistä, ja sisävesillä osuus on vieläkin suurempi. Pelastusalusten ympärivuorokautinen päivystys avovesikaudella ylläpidetään kokonaan palkatta tehtävällä vapaaehtoistyöllä.

Lisäksi meripelastusyhdistysten vapaaehtoisia meripelastajia kohtaa erilaisissa turvavene-, valistus- ja esittelytehtävissä kesätapahtumissa.

Kauden ilonaiheina ovat lapsille puetut oikeankokoiset pelastusliivit. Pelastusliivit koko venekunnalla ovat halpa henkivakuutus ja keventävät huviveneen turvallisuudesta vastaavan päällikön taakkaa.

Trossi-palvelunumero auttaa

Veneilijöiden kiireettömien avunpyyntöjen välittämiseen perustettu Trossi-palvelunumero 0800 30 22 30 palvelee ympärivuorokautisesti 31.10.2019 saakka.
Vaaratilanteissa sisävesillä tulee soittaa hätänumeroon 112 ja merialueella meripelastuskeskuksen hälytysnumeroon 0294 1000.

Yleiset hätämerkit vesillä:
• sivulle ojennettujen käsivarsien jatkuva nostaminen ja laskeminen (kuva)
• punainen laskuvarjoraketti
• punainen käsisoihtu
• SOS (. . . – – – . . . ) valo- tai äänimerkkinä
• radiopuhelimella annettu viesti ”MAYDAY”
• keskeytymätön äänimerkki esimerkiksi sumutorvella.

Viime viikonloppuna ’hätämerkkivilkutus’ ohjasi kiireisellä tehtävällä olleen pelastuskopterin laskeutumaan väärään paikkaan. Vilkutetaan vesillä yhdellä kädellä, jos ei haluta seuraksi pelastajia.

Turvallista elokuuta!

Haluatko auttaa pitämään meripelastajat vesillä? Tutustu tapoihin tukea vapaaehtoisia meripelastus.fi/lahjoita.

Kuvat: PV Repa Näsijärvellä / Petri Kinnunen ja Rajavartiolaitos

The post Tekniset viat, karilleajot, venepalot ja vesijettitehtävät leimasivat sydänkesää appeared first on Suomen Meripelastusseura.

Nuoriso treenaa meripelastustaitoja Bågaskärissä

To, 07/04/2019 - 11:20
Meripelastusseuran tämän kesän nuorisokurssit ovat käynnissä Bågaskärin toimintakeskuksessa.

Tällä viikolla saaressa on pidetty alkeiskurssia, jonka osallistujat ovat 10-14 vuotiaita Seuran nuorisotoiminnassa mukana olevia nuoria. Kurssin osaamistavoitteisiin kuuluu mm. navigoinnin perusteet, merellä tarvittavat solmut ja köysien käsittely, veneen käsittely, ensiaputaidot, sekä avun hälyttäminen.

Ensi viikolla vuorossa on jatkokurssi, jonka tarkoituksena on syventää osaamista yllä mainituista aiheista. Jatkokurssi on suunnattu 13-15 -vuotiaille, jo alkeiskurssin käyneille nuorille.

Alkeiskurssille osallistui tänä vuonna 13 nuorta. Jatkokurssilla nuoria on 16. Kurssilaisten lisäksi saaressa on kymmenen kouluttajaa, kaksi kokkia sekä tänä vuonna poikkeuksellisesti kaksi toiminnassamme mukana olevaa 17-vuotiasta sisällöntuottajaa.

Meripelastusseuran nuorisotoiminta on 10-15 -vuotiaille suunnattua merihenkistä toimintaa, jossa tavoitteena on tarjota mielekästä tekemistä turvallisen vesillä liikkumisen parissa. Nuorisotoimintaa järjestetään 15 yhdistyksessä ympäri Suomen.

 

Nuorisotoiminta

Kuvat: Kerttu Kontinaho ja Ida Mannonen.

The post Nuoriso treenaa meripelastustaitoja Bågaskärissä appeared first on Suomen Meripelastusseura.

In memoriam: Meripelastusveteraani Jorma Salopelto

To, 06/27/2019 - 15:34
Vapaaehtoisen meripelastustoiminnan veteraani Jorma Salopelto poistui keskuudestamme 74 vuoden ikäisenä 10. kesäkuuta 2019 vaikean sairauden murtamana Porvoossa.

Vaikka asuikin viimeiset vuosikymmenet Porvoossa, Jorma oli Kotkan poika, joka syntyi Kotkassa 27.11.1945. Hän kirjoitti ylioppilaaksi Kotkan yhteislyseossa 1966, suoritti reserviupseeritutkinnon Merisotakoulussa 1967, valmistui rakennusinsinööriksi Lappeenrannassa 1971, suoritti laivurin tutkinnon 1996 ja vahtiperämiehen tutkinnon Kotkan merenkulkuoppilaitoksessa 2001. Lisäksi hän opiskeli ammattitaitoaan täydentäen liittyen maankäyttöön, rakentamiseen, liikenteeseen, varustamotoimintaan ja johtamiseen sekä kotimaassa että ulkomailla.

Jorma Salopellon työura oli kaksiosainen. Valmistuttuaan insinööriksi hän työskenteli vuosina 1972-1990 kaavoitusinsinöörinä Karhulan kauppalassa ja kuntaliitoksen jälkeen Kotkan kaupungissa tehtäväalueena asema- ja yleiskaavoitus sekä niihin liittyvä liikenteen ja joukkoliikenteen suunnittelu. Lisäksi hän työskenteli alan yksityisissä yrityksissä sekä Kymenlaakson liitossa useita vuosia. Meripelastusharrastus ja merialan opinnot johtivat siihen, että hänet nimitettiin Helsinkiin Suomenlinnan Liikenne Oy:n toimitusjohtajaksi vuonna 1996, josta tehtävästä hän jäi eläkkeelle 2011.

Jorma Salopelto Wilhelm Wahlforssin keulakannella 9.6.2007 mukana turvaamassa Volvo-Suurssari Race – purjehduskilpailua (kuva Reijo Niemi).

Varsinaisen työuran ohella Jorma Salopelto teki merkittävän elämäntyön vapaaehtoisen meripelastustoiminnan piirissä vuodesta 1973 alkaen. Ensin kansi- ja konemiehenä Kotkassa ja vuodesta 1979 aina vuoteen 1996 saakka pelastusristeilijä Wilhelm Wahlforssin päällikkönä. Tätä päällikköaikaa Jorma muisteli mieleisimpänä ja haastavimpana tehtävänään, koska siinä joutui kokemaan pelastusaluksen päällikön jakamattoman vastuun. Kotkasta poismuuton jälkeen hän toimi Porvoon Meripelastajien puheenjohtajana 2012-2015, Suomen Meripelastusseuran puheenjohtajana vuosina 2001-2006 ja seuran valtuuston puheenjohtajana 2007-2011.

Sotilasarvoltaan Jorma Salopelto oli yliluutnantti. Hänelle myönnettiin useita huomionosoituksia, kuten SVR ritarimerkki ja Meripelastusseuran ansioristi. Hänet kutsuttiin myös seuran kunniapuheenjohtajaksi huhtikuussa 2016.

Meripelastustoiminnan sekä monipuolisen yhdistystoiminnan lisäksi Jorman harrastuksiin kuuluivat veneily, metsästys, kalastus, valokuvaus ja musiikki sekä kuulijana että soittajana.

Lapsilleen ja lapsenlapsilleen Jorma oli turvallinen ja loppuun asti huumorilla viljellyn opastuksen antaja, työtovereilleen ja ystävilleen luotettava yhteistyökumppani, rauhallinen joskin hieman pedantti herrasmies. Kaipaamaan jäivät pitkäaikainen avovaimo, kolme lasta ja kaksi lastenlasta sekä laaja meripelastajien joukko.

Matti Piipari

Kirjoittaja on Kotkan Meripelastusyhdistyksen jäsen, jonka Jorma aikanaan houkutteli mukaan toimintaan.

The post In memoriam: Meripelastusveteraani Jorma Salopelto appeared first on Suomen Meripelastusseura.

Vapaaehtoisilla meripelastajilla kiireinen juhannus

Ma, 06/24/2019 - 12:01
Päivystys jatkuu avovesikauden loppuun Vapaaehtoisten meripelastajien juhannuspäivystys, Operaatio Meritähti päättyi eilen illalla. Viikonlopun aikana Meripelastusseuran miehistöt suorittivat eri puolilla maata 183 pelastus- ja avustustehtävää, joissa apua sai yhteensä 440 ihmistä.

Juhannus oli vapaaehtoisille meripelastajille todella kiireinen. Tehtävämäärä kasvoi viime vuodesta lähes 50 prosenttia. Vilkkaimmat vesistöt olivat Suomenlahti, Saimaa sekä Päijänne ja Kokemäenjoen alue. Eniten tehtäviä kertyi Lahden Järvipelastajille ja Helsingin Meripelastusyhdistykselle. Myös Saimaalla toimivien Etelä-Saimaan yhdistyksen ja Savonlinnan Järvipelastajien miehistöillä piti kiirettä.

Juhannuspäivystys on ohi, mutta vapaaehtoiset meripelastajat jatkavat päivystystä vesilläliikkujien turvana avovesikauden loppuun. Kiireettömiin avunpyyntöihin tarkoitettu Trossi-numero 0800 30 22 30 palvelee 31.10. asti. Hätätilanteessa tulee soittaa aina hätänumeroon 112 tai meripelastuksen hälytysnumeroon 0294 1000 (merialueella).

(Artikkelikuva: FSRS Ekenäs sjöräddare – SMPS Tammisaaren meripelastajat)

 

The post Vapaaehtoisilla meripelastajilla kiireinen juhannus appeared first on Suomen Meripelastusseura.

Operaatio Meritähti turvaa juhannusta vesillä

Ti, 06/18/2019 - 12:48
Meripelastajien neuvo: liivit päälle ja korkki kiinni Suomalaiset suuntaavat juhannuksena vesille sankoin joukoin. Vesilläliikkujien turvana päivystää 130 pelastusalusta ja lähes 1400 vapaaehtoista meripelastajaa ympäri maata. Operaatio Meritähti kestää torstai-illasta sunnuntai-iltaan.

Juhannus on kiireistä aikaa meripelastajille. Viime vuonna Meripelastusseuran miehistöt hoitivat juhannusviikonloppuna yhteensä 120 eriasteista pelastus- ja avunantotehtävää.
– Vesiliikenne on vilkkainta juhannusaattona, kokkojen polttamisaikaan sekä jälleen sunnuntaina, kun palataan kotiin, kertoo puheenjohtaja Esa Hirvonen Savonlinnan Järvipelastajista.

Sääennusteet lupaavat kaunista juhannussäätä lähes koko maahan. Meripelastajille se tarkoittaa enemmän töitä.
– Tehtävien määrä riippuu hyvin paljon säästä – huonossa säässä veneilijöitä ei ole niin paljon ja tehtäviäkin on vähemmän, sanoo vapaaehtoinen meripelastaja ja Espoon Meripelastajien puheenjohtaja Senni Jokinen. – Toisaalta huonolla kelillä ne vähäisetkin tehtävät ovat sitten vaativampia.

Suurin osa vapaaehtoisten meripelastajien tehtävistä on eriasteisia avustuksia. Näin myös juhannuksena.
– On kuitenkin hyvä muistaa, että moottorivika tai polttoaineen loppuminen voi olla vikaantuneessa veneessä oleville todella ikävä ja ehkä pelottavakin kokemus, Senni Jokinen muistuttaa.

Liivit päälle!

Meripelastajien vinkit juhannusta vesillä viettäville ovat samat kuin aina vesille lähdettäessä.
– Tärkeintä on pukea sopivat pelastusliivit päälle kaikille veneessä olijoille. Laatikossa ne eivät hätätilanteessa auta, Senni Jokinen neuvoo. – Tarkista sääennuste ja varaudu sen muutoksiin, esimerkiksi tuuli voi nousta yllättäen. Ennen lähtöä on hyvä tarkistaa myös akun varaustila, polttoaineen riittävyys ja että veneessä on ajantasainen paperikartta.

Esa Hirvonen lisää luetteloon vielä huolellisuuden, varovaisuuden ja muiden vesilläliikkujien huomioimisen. Hirvonen viettää juhannuksen päivystäen Operaatio Meritähdessä valmiina auttamaan Saimaalla veneileviä.

Korkki kiinni vesillä

Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliiton tilastojen mukaan alkoholilla on osuutta valtaosassa juhannusten tapaturmaisista hukkumisista. Myös vapaaehtoiset meripelastajat suosittelevat juhlajuomien korkkaamista vasta, kun köydet on kiinni laiturissa.
– Alkoholi ja vesillä liikkuminen eivät kuulu yhteen, sanoo Meripelastusseuran turvallisuuspäällikkö Marko Stenberg. – Jo melko pienikin määrä alkoholia heikentää arviointi- ja toimintakykyä eri tilanteissa vesillä.

Avunpyynnöt

Vaara- tai hätätilanteessa vesillä soita aina hätänumeroon 112 tai meripelastuksen hälytysnumeroon 0294 1000 (merialueella).

Meripelastusseuran Trossi-palvelunumerosta 0800 30 22 30 saa apua vesillä niissä ongelmatilanteissa, joissa kyseessä ei ole vaaratilanne eikä avun saamisella ole kiire. Trossi-palvelunumero päivystää vuorokauden ympäri.

Jos olet epävarma, onko kyseessä kiireetön avustus vai vaaratilanne, soita aina hätänumeroon meripelastuksen hälytysnumeroon.

Onhan sinulla jo Trossi?

Veneen pelastaminen on useimmiten maksullista, jos ihmishenkiä ei ole vaarassa. Ihmiset pelastamme aina korvauksetta, mutta veneen kiireettömästä siirrosta peritään omakustannushinta. Summa voi nousta satoihin euroihin. Meripelastusseuran Trossi-jäsenpalvelu takaa myös veneellesi maksuttoman avun. Samalla tuet vapaaehtoista meripelastustyötä ja olet mukana pitämässä meripelastajat vesillä.

Lue lisää ja liity.

Vapaaehtoiset meripelastajat toivottavat hyvää ja turvallista juhannusta!

The post Operaatio Meritähti turvaa juhannusta vesillä appeared first on Suomen Meripelastusseura.

Konneveden lumo avautuu järvipelastajien matkassa

Ti, 06/11/2019 - 18:18
Luontomatkailijoiden ja melojien suosikkikohde valloitti

Reitti Häyrylänrantaan kulkee kauniin maalaismaisen halki, ohi kivisen jylhän kirkon ja alas laivalaiturin hyörinään.

Etelä-Konneveden kansallispuistoon pääsee peräti kolmella kaupallisia risteilyjä tekevällä laivalla. Itse olen päässyt Konneveden Järvipelastajien vanhan viittaveneenäkin palvelleen Welehon kyytiin.

Ennen lähtöä etsitään paria puuttuvaa ruuvia laivan pohjasta, mutta mikäpä tässä on jännitellessä – kokeneet pelastajat eivät vesille lähde, jos kalusto ei ole kunnossa. Mutinan saattelemana pilssiin pudonneet ruuvit saadaan kurkoteltua ylös ja paikalleen. Järvipelastaja Henri könyää jaloilleen ja matka voi alkaa. Toinen pelastajista, Harri, nappaa mukaansa pienen vauvani turvakaukalossaan, itse en tottumattomana uskalla kävellä kapealla kannella vauvan kanssa.

Tukinuittajien mailla

Welehon moottori käynnistyy, liumme hitaasti ja rauhallisesti huikaisevan kirkkaan veden pintaa rikkoen kohti jylhää kansallispuistoa. Järvipelastajissa perämiehenä toimiva Henri ohjaa Welehoa läpi vanhan tukinuittoreitin, Mieronmutkan. Kuvittelen mielessäni tukinuittajia lepäämään kalliolle aurinkoon vanhan kämpän eteen, pitkän savotan päätteeksi. Millaisia haasteita he ovat kohdanneetkaan! Moni miehistä on ollut tienaamassa elintärkeää leipää perheelleen. Työpäivät saattoivat kestää jopa 24 tuntia, ja kokonaisuudessaan uittoaika Keski-Suomen metsistä Kymijoelle kesti hyvinkin 2 vuotta. Oli siinä säiden ja olosuhteiden armoilla olemista.

Heti perillä

Weleho kiristää vauhtiaan, kyselen järvipelastajilta joko kohta ollaan perillä kansallispuistossa.
– Kansallispuistot koostuvat maa-alueista, joten vesialueesta on vaikeampi määrittää, kuuluuko se kansallispuistoon. Suuri osa alueen saarista kuuluu kyllä kansallispuistoon tai on muuten suojeltua. Toisaalta olemme siis perillä heti, kun vene irtoaa laiturista!

Vasemmalla kohoaa veden sinestä yksinäinen pieni saari, jossa korkeuksia tavoittelee tuulen pieksemä mänty, sen latvassa tönöttää kalasääsken risulinna. Olemme ilmiselvästi liian lähellä; pesästä nousee levottomana poikasiaan hoitanut naaras, mittaillen katseellaan veneemme aiheuttamaa vastusta. Koiras on ehkä kähvellysreissulla Siikakosken kalakasvattamon järvitaimenaltailla; helpot päivät ovat koittaneet näille upeille petolinnuille. Ruokaa ei tarvitse kalastaa, riittää että käy napsimassa sitä kala-altaan helpoilta apajilta!

Kuin Rivieralla

Jatkamme kohti Iso-Pyysalon upeita hiekkasärkkiä. En olisi uskonut, että Konnevedeltäkin löytyy Riviera, niin upea ja kutsuva on kirkasvetinen hiekkaranta. Kansimies Harri upottaa ankkurin pohjaan. Hiljaisuus ja rauha on käsinkosketeltava, näin alkukesän viileinä vesinä paikalla ei vielä ole muita venekuntia uimareineen. Pudotan varpaat veteen ja uskaltaudun uimaan. Luonnon puhtaus, jylhyys ja kauneus saa arjen kiireet unohtumaan. Täällä on kulkijan hyvä olla.

Veden viileys pakottaa palaamaan veneeseen. Hypotermia onkin yleinen syy, miksi järvi- ja meripelastajia tarvitaan niin kipeästi. Ihminen ei viileässä vedessä kauaa säily toimintakykyisenä.

Luonnon voima

Kysyn Harrilta, miksi hän on meripelastuksessa mukana. – Olin nuorena palokuntanuorissa, ja päädyin jatkamaan samantyyppistä harrastusta järvipelastajiin. Rakastan luontoa, Konnevettä, sen rauhoittavaa vaikutusta. Voisiko olla parempaa harrastusta, tässä yhdistyy luonnon parantava voima ja ihmisten auttaminen! Olen ilolla turvaamassa kansallispuiston vierailijoiden turvallisuutta.
– Parhaimpia hetkiä järvipelastajana ovat ne, jolloin saa olla rauhassa harjoittelemassa merimiestaitoja tai tarkkailemassa, ajamassa partioajoa järvellä, ilman mitään kiirettä vain keskittyen tähän hetkeen. – Konneveden kansallispuisto on todella hieno paikka. Olen todella ylpeä, että olemme saaneet kotiseuduksemme tällaisen aarteen, Harri kertoo.

Maailmojen kohtauspisteessä

Weleho kiristää vauhtia. Edessä siintää kapea, jylhä Lanstunsalmi, veneen kulkua ohjaavat veden molemmin puolin kumpuilevat kalliorannat. Olemme tulleet maailmojen kohtauspisteeseen. Tästä on aikojen saatossa kuljettu itkien ja surren, kirkkoveneellä poisnukkuneita rakkaita kuljettaen. Puissa voi vieläkin nähdä vanhoja kaiverruksia, joskin suuren osan näistä ikiaikaisista puista kaatoi vuonna 2010 alueella riehunut Asta-myrsky. Maisema on postikorttimaisen kaunis. Puhdas, kirkas vesi, vehreä metsä kallioineen ja kirkkaan sininen taivas.

Harrastuksena järvipelastaminen 

Welehon kyntäessä historiallisia reittejä kysyn Henriltä, miksi hän on mukana järvipelastajissa. – Liityin, kun kaveri pyysi, ja onneksi lähdin mukaan, on tämä niin upea harrastus! Saan touhuta mukavassa porukassa ja samalla auttaa ihmisiä. Varmistamme, että kaikki välineemme ovat asianmukaisesti huollettuja ja miehistö koulutettua, tämä tuo rohkeutta ja varmuutta tiukkojenkin tehtävien hoitamiseen. – Meillä on kaikenlaisia lähtöjä, eläimen pelastamisesta ihmisen pelastamiseen vedestä. Tylsää ei ole. Ja kun hälytys tulee, olemme tarvittaessa nopeastikin liikkeellä, Henri kertoo. – Koen järvipelastuksen riskeistä huolimatta turvallisena toimintana. Omasta turvallisuudesta pidetään huolta.

Luontomatkailua ja -suojelua

Toivon, että voimme olla suojelemassa ja luomassa kestävää luontomatkailua tulevillekin polville. Etelä-Konneveden kansallispuisto tarjoaa historiaa ja tulevaisuutta, tarinoita ja rauhaa, mitä ikinä vierailija tarvitseekin.

Welehon torvi soi kapeaan Mieronmutkaan palatessa, varoittaen läpitulevasta laivasta vilkkaasti liikennöidyllä, kapealla väylällä. Häyrylänranta monine palveluineen piirtyy näkyviin. Laituri lähestyy, ja saumattomalla yhteistyöllä miehet tuovat aluksen laituriin. – Meillä on paljon erilaisia jäseniä yhdistyksessä, kaikille on paikkansa. Kannatusjäsenien panos on erityisen tärkeää, he mahdollistavat toimintaamme rahallisella tuella. Aktiivimiehistössä pääsee taas käytännön hommiin ja tekemään asioita yhdessä, porukkana, kertoo Harri.

Matka päättyy lounaalle, joka keskeytyy vapaaehtoisten meripelastajien lähtiessä avustustehtäviin. Ei mene kauaakaan, kun vene irtoaa laiturista ja kiirehtii kohti seuraavaa tehtävää.

Uusi pelastusalus on rakenteilla Konnevedelle – tule laivanvarustajaksi!

Konnevesi on tämän vuoden meripelastustaitokilpailun näyttämönä 23.-25.8. Konnevedelle valmistuu myös uusi pelastusalus syksyn aikana.

Konneveden alus on ensimmäinen uuden sarjan perämoottorilla varustettu pelastusvene. Konnevesi on melojien ja kalastajien suosiossa. Luontomatkailu vetää alueelle noin 36 000 matkailijaa vuosittain.

Auta pitämään Konneveden järvipelastajat vesillä ja tue pelastusaluksen hankintaa.
Ryhdy laivanvarustajaksi Konneveden pelastusalukselle

Voit osallistua Konneveden aluksen pelastustarvikkeiden hankintaan myös liittymällä meripelastajaheimoon pienellä lahjoituksella. Tutustu ja tule mukaan!

Teksti: Aster Maaria

The post Konneveden lumo avautuu järvipelastajien matkassa appeared first on Suomen Meripelastusseura.

Osallistu Pelastusliivipäivään 15.-16.6.!

Ti, 06/11/2019 - 15:59
Pelastusliivipäivää vietetään tänä vuonna viikkoa ennen juhannusta 15.-16.6. samaan aikaan muiden Pohjoismaiden kanssa. Tavoitteena on muistuttaa pelastusliivien tärkeydestä aina vesillä liikuttaessa.

Jopa kahdeksan kymmenestä vesiliikenteessä hukkuneesta olisi pelastunut, jos olisi käyttänyt pelastusliivejä. Hätätilanteessa liivejä ei ole aika pukea.

Ota osaa tapahtumaan pukemalla pelastusliivit päällesi ja jakamalla kuvasi hästägillä #pelastusliivipäivä. Voit olla kuvassa yksin, kaksin, työkavereiden, harrasteporukan tai vaikka lemmikkisi kanssa – kaikki käy, kunhan päällä on pelastusliivit!

Osallistu samalla Instagramissa ja Twitterissä kuvakisaan, jonka palkintona Suomen uimaopetus- ja hengenpelastusliitto arpoo kaikkien osallistuneiden kesken viidet pelastusliivit. Ota itsestäsi kuva pelastusliivit päällä ja jaa kuva Instagramissa tai Twitterissä merkinnällä #pelastusliivipäivä viimeistään 16.6.!

Lue lisää Pelastusliivipäivästä.

The post Osallistu Pelastusliivipäivään 15.-16.6.! appeared first on Suomen Meripelastusseura.

Uuden pelastusaluksen ensimmäinen naispäällikkö

To, 06/06/2019 - 12:42
Ensimmäinen Meripelastusseuran viime keväänä tilaamista uusista pelastusaluksista aloittaa palveluksensa pääkaupunkiseudun vilkkailla vesillä näinä päivinä. Helsingin Meripelastusyhdistys kouluttaa PV Aiskoon 15 päällikköä. Yksi heistä, ja ainoa nainen on Tuula Lumilahti.

Tuulasta tuli vapaaehtoinen meripelastaja vuonna 2004. Sitä ennen hänellä ei ollut minkäänlaista veneilytaustaa.

– Luin lehtijutun, jossa kerrottiin Antti Huiman päälliköstä ja kiinnostuin, Tuula muistelee. – Soitin Helsingin Meripelastusyhdistyksen tulokasvastaavalle, Sami Korpille, ja kysyin, mitä pitää osata. ”Ei mitään. Koulutus lähtee nollasta” oli vastaus.

Tuula oli käynyt aiemmin SPR:n rinnepelastuskursseja.

– Mietin, että meripelastus voisi olla minun juttuni. Ja niinhän se oli. Hurahdin kerralla.

Miehistötehtävien lisäksi Tuula on toiminut vuosien varrella operatiivisen toimikunnan puheenjohtajana sekä ollut mukana koulutustiimissä ja yhdistyksen hallituksessa. Mikrologin päällikölle ja Rautauoman perämiehelle Aiskon päälliköksi kouluttautuminen on luonnollinen jatkumo.

Tuula Lumilahti . Päällikkö tuntee aluksen läpikotaisin

Aiskon päälliköiden koulutus alkaa heti, kun alus saapuu Helsingin yhdistyksen Matosaaren tukikohtaan kesäkuun alkupäivinä. Ensin Meripelastusseuran tekninen päällikkö Lasse Kämäräinen kouluttaa viisi, jotka sen jälkeen kouluttavat muut. Kaikkiaan Aiskoon tulee 15 päällikköä.

– Päällikön perehdytys alukseen kestää kahdesta neljään päivää, Tuula kertoo. – Sen jälkeen pitää tietää ja tuntea kaikki, mitä aluksessa on. On hallittava perusasiat koneista ja elektroniikasta sekä tietysti veneen käsittely.

– Tärkeää on myös osata perustoimintatavat kyseisellä veneellä, esim. miten hinauksessa köysi kiinnitetään pollareihin, selittää Tuula. – Asiat voi tehdä monella tapaa, mutta meillä ne tehdään tietyssä veneessä aina samalla tavalla henkilöstä riippumatta. Yhtenäiset toimintatavat parantavat turvallisuutta.

Aisko tuntui heti tutulta

Ennen koulutuksen alkua Tuula on ehtinyt nähdä Aiskon vasta kerran, Helsingin venemessuilla helmikuussa. Ensivaikutelma oli positiivinen ja Helsingin entisen PV2-luokan aluksen, Nihdin päällikölle yllättävänkin tuttu.

– Vene tuntui heti tutulta ja tuli luottavainen mieli. Uskon, että sen haltuunotto on helppoa, Tuula pohtii. – Aisko muistuttaa Nihtiä todella paljon. Kun istui ohjaamoon, tuli sellainen olo, että tietää mistä mikäkin löytyy. Toki Aisko on isompi ja paremmin varusteltu.

Koko perhe viihtyy Matosaaren meripelastusasemalla. Melkein koko perhe meripelastaa

Meripelastus toi yhteen Tuulan ja hänen elämänkumppaninsa, Jukka-Pekka Lumilahden.

– Mepehommissa tapasin Jukkiksen. Seurusteltiin pari vuotta ja 2014 mentiin naimisiin.

Nyt perheeseen kuuluu myös 4- ja 2-vuotiaat pojat. Tuula työskentelee fysioterapeuttina ja Jukka-Pekka Rajavartiolaitoksen palveluksessa. Miten onnistuu perheen, uran ja meripelastuksen yhdistäminen?

– Tämä on meille elämäntapa, Tuula nauraa. – Ei se muuten onnistuisi millään.

– Toisinaan tulemme töiden jälkeen Matosaareen koko perhe. Toinen jää vahtimaan lapsia, kun toinen lähtee merelle.

Tervetuloa naiset!

Naisia on pelastusalusten päälliköinä edelleen varsin vähän. Tuula ei myönnä koskaan törmänneensä ”lasikattoon”.

– Kyllä kaikilla on samat mahdollisuudet edetä, sukupuolesta riippumatta. Enemmän se on kiinni omasta luonteesta.

Vapaaehtoisista meripelastajista noin viidennes on naisia. Miesvaltaisen harrastuksen aloittaminen voi arveluttaa monia.

– Se on turhaa. Rohkeasti mukaan vaan!

Tule uuden pelastusaluksen Laivanvarustajaksi!

Kymmenen pelastusaluksen sarjan seuraava vene valmistuu syksyllä ja sijoitetetaan Konneveden vilkkaaseen matkailupitäjään. Tarjoamme sinulle ja yrityksellesi mahdollisuutta ryhtyä yhteiskuntavastuulliseksi laivanvarustajaksi. Mukaan pääsee jo 1000 eurolla, ja lahjoitusohjelmassa on useita tasoja.

Lue lisää ja tule mukaan pitämään vapaaehtoiset meripelastajat vesillä!

Pelastusalusten turva- ja pelastustarvikkeiden hankintaan voit osallistua matalalla kynnyksellä liittymällä Meripelastajaheimoon. Tutustu ja tule mukaan!

 

 

 

 

 

The post Uuden pelastusaluksen ensimmäinen naispäällikkö appeared first on Suomen Meripelastusseura.

Yhdessä Vesille Kansalaistorilla 9.6. – Tervetuloa veneilyn jättitapahtumaan!

Ke, 06/05/2019 - 10:20

Sukella veneilyn maailmaan maksuttomassa harrastetapahtumassamme, jossa pääset tutustumaan veneisiin, merellisiin kohteisiin ja vastuulliseen vesillä liikkumiseen Helsingin ytimessä sunnuntaina 9.6. kello 15-18.

Lapsilla on mahdollisuus oppia veneilytaitoja niin maissa kuin vesilläkin. Kansalaistorin toimintapisteissämme (keskustakirjasto Oodin edessä) voit testata maajoukkuepurjehtijoiden johdolla esimerkiksi hengausta, solmuja ja vesipelastusliinan heittämistä.

Töölönlahdella lapset pääsevät turvallisessa ohjauksessa kokeilemaan optimistijollapurjehdusta klo 15-18. Kello 16.30 starttaa purjehduksen olympia- ja arvokilpailumitalistien SUP-lautakilpailu, johon osallistuvat muun muassa Silja Kanerva, Sari Multala, Tuuli Petäjä-Sirén, Tuula Tenkanen ja Tapio Nirkko.

Tapahtuman toteuttavat Suomen Purjehdus ja Veneily, Suomen Meripelastusseura, Pidä Saaristo Siistinä ry, Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliitto, Venealan Keskusliitto Finnboat, Rajavartiolaitos, Suomen Viklaliitto, Brändö Seglare, Skipperi, Uudenmaan virkistysalueyhdistys ja Vallisaari.

 

Yhdessä Vesille jo kolmatta vuotta – mukana yli 30 tapahtumaa

Jo kolmatta kertaa järjestettävä Yhdessä Vesille -kampanja viihdyttää rannoilla ja vesillä tänäkin kesänä. Eri paikkakunnilla järjestettävistä avoimista veneilytapahtumista koostuva kampanja tutustuttaa suomalaiset veneilyn maailmaan etenkin starttiviikonloppuna 7.-9. kesäkuuta.

Yhdessä Vesille -kampanjassa on mukana jo yli 30 erilaista tapahtumaa. Mukaansatempaavia maksuttomia lajitutustumispäiviä, joissa osallistujat pääsevät vesille, järjestetään starttiviikonloppuna Vaasassa, Lahdessa, Punkaharjulla, Luvialla, Kotkassa ja Helsingissä.

Tarkoituksena on, että niin ensikertalaiset, kokeneet vesilläliikkujat, lapset kuin aikuisetkin pääsevät nauttimaan veneilyn ilosta ja yhdessä tekemisestä.

Yksityishenkilöt voivat osallistua kampanjaan Instagramissa julkaisemalla veneilyaiheisen kuvan #yhdessävesille kera. Kampanjaan starttiviikonlopun aikana Instagram-kuvin osallistuneiden ja tempausjärjestäjien kesken arvotaan palkintoja.

Yhdessä Vesille -kampanja jatkuu koko kesän ajan. Tapahtumiin voi tutustua osoitteessa yhdessävesille.fi.

The post Yhdessä Vesille Kansalaistorilla 9.6. – Tervetuloa veneilyn jättitapahtumaan! appeared first on Suomen Meripelastusseura.

Vapaaehtoisten meripelastajien päivystyskausi alkaa – Trossi-numero vastaa jälleen 1.5. lähtien

Ke, 04/24/2019 - 10:35
Meripelastusseuran vapaaehtoiset pelastajat ovat jälleen valmiina auttamaan vesilläliikkujia vapusta lähtien suurimmassa osassa maata. Pohjoisempanakin pelastusalukset lasketaan vesille heti jäiden lähdettyä. Trossi-palvelunumero vastaa veneilijöiden kiireettömiin avunpyyntöihin 1.5. lähtien.

Pelastusalukset päivystävät ympäri vuorokauden koko avovesikauden ajan. Viikonloppuisin ja loma-aikoina ollaan yleensä liikkeellä partioajossa tai välittömässä lähtövalmiudessa. Alkavan  päivystyskauden ensimmäinen tehtävä suoritettiin jo 13.4. Espoossa. Pelastusvene Emmi antoi lisävirtaa Busterille, jonka perämoottori ei käynnistynyt.

Viime vuonna Meripelastusseuran miehistöt lähtivät hälytystehtävään yhteensä 1948 kertaa. Apua sai 3776 ihmistä ja 1639 alusta. Todennäköiseltä menehtymiseltä pelastettiin 46 ihmistä. Vapaaehtoisten meripelastajien työn arvo yhteiskunnalle on yli 100 M€ vuodessa säästyneinä ihmishenkinä, tuhoutumiselta pelastettuna omaisuutena sekä vapaaehtoisten miestyötunteina.

Varusteet ja taidot kuntoon ennen vesille lähtöä

Vapaaehtoisille meripelastajille tulevista avunpyynnöistä valtaosa tulee huviveneilijöiltä ja johtuu veneen teknisestä viasta, huollon laiminlyömisestä tai kuljettajan merimiestaidollisesta virheestä. Usein ongelmilta olisi vältytty veneen asianmukaisella huollolla ja varusteiden tarkistamisella.

Ennen vesille lähtöä on hyvä muistaa:

  • tarkista veneesi turvavarusteet, kuten pelastusliivit, sammuttimet ja hätämerkinantolaitteet
  • tarkista myös viestintävälineiden toiminta
  • varmista, että veneessäsi on riittävästi polttoainetta
  • tee reittisuunnitelma ja muista kertoa se myös kotiin jääville
  • tutustu säätiedotuksiin ja muista seurata niitä myös matkan aikana
  • hanki Trossi-jäsenpalvelu veneesi turvaksi
  • pidä pelastusliivit päällä aina vesillä oltaessa.

Säännöllisin väliajoin on myös hyvä kerrata merimiestaitojen perusasiat ja vesiliikenteen säännöt, kuten väistämissäännöt.

Lue lisää aiheesta blogistamme.

Mistä pyydän apua?

Hätä- ja vaaratilanteessa vesillä tulee soittaa aina hätänumeroon 112 tai merialueella meripelastuksen hälytysnumeroon 0294 1000. Aina, jos olet epävarma, onko kyseessä vaaratilanne, soita jompaankumpaan edellä mainituista numeroista.

Meripelastusseuran ylläpitämä Trossi-palvelunumero 0800 30 22 30 on tarkoitettu Seuran Trossi-jäsenten ja muiden veneilijöiden kiireettömiin avunpyyntöihin, jotka keskus välittää edelleen vapaaehtoisille pelastusaluksille. Numero palvelee 1.5.-31.10.

Lataa myös puhelimeesi Meripelastusseuran Trossi-turvallisuussovellus.

Artikkelin kuvassa Rauman Meripelastusyhdistyksen Nipromec Rescuen vesillelasku (kuva Ossi Salminen).

 

 

The post Vapaaehtoisten meripelastajien päivystyskausi alkaa – Trossi-numero vastaa jälleen 1.5. lähtien appeared first on Suomen Meripelastusseura.

Lähde vesille turvallisesti – lue muistilista veneen keväthuoltoon!

Ti, 04/16/2019 - 18:26
Ennen veneilykauden aloitusta kannattaa varata päivä tai kaksikin veneen keväthuoltoon ja turvallisuusasioiden mieleen palauttamiseen. Jos vesillä sattuu jotakin, vaaratilanteessa apua saa hätänumerosta tai kiireettömässä ongelmatilanteessa Meripelastusseuran Trossi-palvelusta.

Jäät lähtevät vauhdilla ja talvi on kohta muisto vain. Auringossa vapaana kimmeltävä vesi houkuttelee merikarhut talviuniltaan. Malta kuitenkin huoltaa vene ja varusteet kunnolla ennen vesille lähtöä.

Mitä perusteellisemmin vene on huollettu syksyllä, sitä vähemmän tekemistä on keväällä. Keväthuollon tsekkilistan asiat on hyvä käydä läpi joka tapauksessa.

Meripelastusseuran tilastot osoittavat, että lähes puolet vapaaehtoisten meripelastajien saamista avunpyynnöistä johtuu jonkinlaisesta veneeseen tulleesta teknisestä ongelmasta. Monet niistä voitaisiin välttää veneen säännöllisellä huoltamisella.

Trossilla veneelle maksuton hinaus

Veneen tärkein turvallisuustekijä on inhimillinen eli veneilijä itse. Pidä taitosi ajan tasalla ja hanki tarvittaessa lisää koulutusta. Kokeneenkin kipparin on hyvä kerrata keväisin merimiestaitojen perusteet sekä merimerkit ja vesiteiden säännöt, kuten väistämissäännöt.

Jos jotain sattuu – esimerkiksi köysi sotkeutuu potkuriin tai polttoaine loppuu – apua saa Meripelastusseuran Trossi-jäsenpalvelusta. Voit soittaa Trossin palvelunumeroon, kun tarvitset vesillä apua, mutta ihmisiä ei ole vaarassa.

Vapaaehtoiset meripelastajat pelastavat ihmiset korvauksetta, mutta veneen hinaaminen on useimmiten maksullista. Liittymällä Trossi-jäseneksi varmistat maksuttoman hinauksen ja tuet vapaaehtoista meripelastustyötä.

Mistä numerosta saa apua?
Soita vaaratilanteessa aina hätänumeroon 112 tai merialueella ollessasi meripelastuksen hälytysnumeroon 0294 1000. Kiireettömissä ongelmatilanteissa auttaa Meripelastusseuran Trossi-palvelunumero 0800 30 22 30. Numeroon tulevat avunpyynnöt keskus välittää vapaaehtoisille pelastusaluksille. Numero palvelee 1.5.–31.10. Lisäksi kännykkään kannattaa ladata ilmainen Trossi-turvallisuusappi, jonka saa Applen sovelluskaupasta tai Google Playsta.

Keväthuollon tsekkilista

  • veneen runko (läpiviennit, hanat, letkut ja kiristimet) ja purjeveneessä myös takila
  • moottori (mahdolliset vuodot ja letkujen kunto, polttoainesuodatin ja polttoainemittari)
  • akkujen lataus
  • sähköt, elektroniikka ja viestintävälineet
  • paperiset ja elektroniset kartat
  • venevarusteet (mm. köydet)
  • merenkulkuvarusteet
  • turvallisuusvälineet (pelastusliivit, pelastusrenkaat/-liinat, sammuttimet ja palovaroittimet, hätämerkinantovälineet)
  • ensiaputarvikkeet.


Kipparin tsekkilista ennen vesille lähtöä

1. Tee reittisuunnitelma ja kerro se myös kotiin jääville.
2. Tutustu säätiedotuksiin ja seuraa niitä matkan aikana.
3. Varmista, että viestintävälineet toimivat ja pysyvät kuivina.
4. Huolehdi siitä, että veneessäsi on riittävästi polttoainetta.
5. Tarkista, että Trossi-jäsenkorttisi on mukana ja että veneesi kyljessä on uusi vuositarra.
6. Muista, että vain päälle puettu pelastusliivi pelastaa!

The post Lähde vesille turvallisesti – lue muistilista veneen keväthuoltoon! appeared first on Suomen Meripelastusseura.

Vapaaehtoiset kouluttautuvat tulevaan kauteen

Ti, 04/02/2019 - 11:13
Vaikka pelastusalukset ovat vielä talviteloilla, vapaaehtoiset meripelastajat valmistautuvat jo tulevaan avovesikauteen. Kevättalvella järjestetään monenlaista koulutusta.

Useimmissa yhdistyksissä pidetään tauko myös koulutuksessa varsinaisen meripelastuskauden päätyttyä ja harjoitukset käynnistyvät uudelleen kevättalvella. Lepotauko intensiivisestä vapaaehtoistyöstä on miehistöille tärkeä.

– Meri-Lapissa on talvitauko harjoituksissa alkaen siitä, kun veneet nousee ylös ja harjoituksia aloitellaan taas yleensä maaliskuussa. Yhdistystoimintahan ei kuitenkaan koskaan ole tauolla, vaan hallintoa ja erilaisia varainkeruutalkoita pyöritetään läpi vuoden, kertoo Meri-Lapin Meripelastajien puheenjohtaja Jani Leminaho.

Meri-Lapissa talvikauden harjoitukset sisältävät muun muassa varusteiden, kuten pelastusliivien ja -pukujen tarkistuksia ja huoltoa. Teoriakoulutuksissa harjoitellaan esimerkisi karttatyöskentelyä ja Virve-puhelimen käyttöä.

Lappeenrannassa toimivan Etelä-Saimaan yhdistyksen ”talviloma” kestää joulukuun alusta tammikuun loppuun. Helmikuussa käynnistyvät jo teoriakoulutukset, joiden aiheina ovat muun muassa vesiteiden säännöt, paperikarttatyöskentely ja sähköisen kartan käyttö, etsintätehtävät ja pintapelastus sekä työturvallisuus ja ympäristötietoisuus. Päällystökoulutuksessa oleville pidetään kevättalvella teoriaosuudet SRU:n johtamisesta, aluksen tekniikasta, viestinnästä, reittisuunnittelusta ja karttatyöskentelystä, Ison loiston käytöstä sekä etsintäsuunnitelmien laadinnasta.

– Kahtena viime vuotena olemme järjestäneet keväällä myös erillisen ensiapukoulutusviikonlopun, missä EA-aiheet on käyty läpi kahtena päivänä intensiiviperiaatteella, kertoo Etelä-Saimaan puheenjohtaja Elias Altarriba.

Elias Altarriba pitää talvikauden koulutustoimintaa erittäin tärkeänä.

– Talvikauden koulutukset tuovat porukkaa yhteen, muussa tapauksessa talvitauosta tulisi liian pitkä. Lisäksi asioiden käsittely teoriassakin parantaa huomattavasti osaamista. Esimerkiksi syksyllä mukaan tulleet kansimiesharjoittelijat ovat toukokuussa jo aivan eri tavalla sisällä systeemissä kuin ennen joulua. Ja on kertaus hyödyksi myös kokeneemmille.

Kiinnostuitko vapaaehtoisesta meripelastustoiminnasta harrastuksena? Lue lisää ja tule mukaan!

 

The post Vapaaehtoiset kouluttautuvat tulevaan kauteen appeared first on Suomen Meripelastusseura.

Veneilyturvallisuuspäivät Motonetin myymälälöissä

Ke, 03/27/2019 - 06:00
Tule tapaamaan vapaaehtoisia meripelastajia ja ota samalla Trossi-jäsenpalvelu veneesi turvaksi Tervetuloa keskustelemaan mieltäsi askarruttavista veneilyturvallisuuskysymyksistä!
Veneilyturvallisuuspäivien aikaan Motonet tarjoaa veneilyturvallisuustarvikkeita, kuten pelastusliivejä ja hätämerkinantovälineitä kampanjahintaan.

20.4. klo 11-15 löydät meidät Motonet Salosta

4.5.
klo 11-15 tapaat meidät seuraavissa Motoneteissa: Espoo Hannus, Espoo Lommila, Hämeenlinna, Jyväskylä, Kerava, Kokkola, Kotka, Kouvola, Kuopio, Lahti, Lappeenranta, Mikkeli, Pirkkala, Pori, Porvoo, Helsinki Roihupelto, Savonlinna ja Vantaa. 4.5. klo 10-13 löydät meidät Motonet Turun myymälästä ja klo 14-18 Kaarinan myymälästä.

18.5.
klo 11-15 tavoitat meidät Motonet Joensuu, Kajaani, Helsinki Konala, Lielahti, Oulu ja Tornio.

Hyödynnä myös kanta-asiakkaan Trossi-jäsenetusi ensimmäisen vuoden Trossi-jäsenyydestä. Poimi oma etukoodisi Motonetin kanta-asiakasuutiskirjeestäsi ja kuittaa uuden Trossi-jäsenen etusi 2.6.2019 mennessä. Tutustu Trossi-jäsenpalveluun tästä.

Tapaamisiin Veneilyturvallisuuspäivillä!

The post Veneilyturvallisuuspäivät Motonetin myymälälöissä appeared first on Suomen Meripelastusseura.

Pelastajien yhteistyö pelasti neljä ihmistä todennäköiseltä menehtymiseltä

Pe, 03/22/2019 - 11:57
Vapaaehtoisten meripelastajien ja pelastusviranomaisten saumaton yhteistyö pelasti merihätään joutuneen neljän hengen veneseurueen Vaasan saaristossa marraskuussa. Suomen Meripelastusseura palkitsee Vuoden meripelastaja -nimityksellä pelastusvene Wärtsilä Rescuen miehistön Vaasan Meripelastusyhdistyksestä.

10. marraskuuta yhden jälkeen yöllä viisimetrinen perämoottorivene ajoi karille Horsskärsfjärdenillä Vaasan saaristossa.  Veneessä olleet neljä miestä joutuivat veden varaan. Heistä kolme pääsi kiipeämään kiven päälle ja yksi takaisin karilla olleeseen veneeseen. Vain yhdellä miehistä oli pelastusliivit.

Yhden matkapuhelin toimi edelleen ja miehet saivat soitettua hätäpuhelun. Vaasan hätäkeskus paikansi matkapuhelimen ja välitti hälytyksen Turun meripelastuskeskukseen. Meripelastusjohtaja hälytti tehtävään Vallgrundin merivartioaseman partioveneen ja Vaasan Meripelastusyhdistyksen Wärtsilä Rescuen, jonka kotoa hälytetty miehistö sai pelastusaluksen liikkeelle 30 minuutissa.

Hetkeä ennen Wärtsilä Rescueta onnettomuuspaikalle saapunut partiovene paikallisti uhrit lämpökameralla pimeyden keskeltä, mutta ei päässyt lähestymään heitä kivikkoon. Matalamman syväyksen omaava Wärtsilä Rescue ajoi veneen keulan kiinni kiveen, ja miehistö avusti pahasti kylmettyneet ja jo lähes liikuntakyvyttömät miehet turvaan merivartioston partioveneen valaistessa kohdetta.

Pelastetut kuljetettiin Vaasan Kutterisatamaan, missä Pohjanmaan pelastuslaitoksen ensihoitoyksikkö otti heidät hoiviinsa.

Viranomaisten ja vapaaehtoisten yhteistyön taso ainutlaatuista

Suomen viranomaisten ja vapaaehtoisten yhteistyö pelastustoiminnassa on erityislaatuista kansainvälisessäkin mittakaavassa.

Pelastustehtävää johtanut meripelastusjohtaja Ville Venho Länsi-Suomen merivartiostosta kiittää molempien veneyksiköiden toimintaa Vaasan veneonnettomuudessa.

– Veneyksiköiden yhteistoiminta oli esimerkillisen tehokasta, hän sanoo. – Tärkeää oli myös, että vapaaehtoisten meripelastajien pelastusvene Wärtsilä Rescue saatiin liikkeelle niin nopeasti kellonajasta huolimatta.

Niko Holmlund, Jouni Tuori, Kaj-Erik Loo ja Samuli Latomäki.

Meripelastusseura palkitsee pelastusvene Wärtsilä Rescuen miehistön, johon kuuluvat Kaj-Erik Loo (aluksen päällikkö), Samuli Latomäki, Jouni Tuori ja Niko Holmlund Vuoden meripelastaja -nimityksellä, Meripelastajan malja -kiertopalkinnolla ja Seuran ansiomerkeillä. Samalla Meripelastusseura palkitsee kunniakirjoin pelastustehtävässä mukana olleet viranomaisorganisaatiot kiitoksena hyvästä pelastustoiminnan yhteistyöstä.

Marraskuisessa veneilyonnettomuudessa ihmisten pelastamisessa olivat mukana Vaasan Meripelastusyhdistyksen lisäksi Vallgrundin merivartioasema, Meripelastuskeskus Turku, Vaasan hätäkeskus ja Pohjanmaan pelastuslaitoksen ensihoitoyksiköt.

The post Pelastajien yhteistyö pelasti neljä ihmistä todennäköiseltä menehtymiseltä appeared first on Suomen Meripelastusseura.

Erkki Aho pitää huolta, että vapaaehtoiset meripelastajat pysyvät vesillä

Pe, 03/22/2019 - 11:48
Suomen Meripelastusseura on nimittänyt Vuoden alusvastaavaksi 2018 Erkki Ahon Oulun Meripelastajista. Aho tekee tärkeää vapaaehtoistyötä huolehtien, että alueen vapaaehtoisten meripelastajien alukset pysyvät kunnossa valmiina auttamaan pulaan joutuneita.

Tänä keväänä 60 vuotta täyttävä Erkki Aho on ollut mukana vapaaehtoisessa meripelastustoiminnassa 1980-luvun puolivälistä. Tällä hetkellä hän toimii päällikkönä kaikissa Oulun Meripelastajien pelastusaluksissa: Toppilassa, Varjakassa ja AV01-apuveneessä. Yhdistyksen alusten kunnossapidosta hän on vastannut alusvastaavan tehtävässä 1990-luvun alusta lähtien.

Erkki Aho tekee vapaaehtoistyötä myös valtakunnallisesti Meripelastusseuran aluskaluston ylläpitämisen ja kehittämisen eteen. Pohjanlahden alueen vapaaehtoisena katsastajana Erkki on toiminut vuodesta 2003, ja Seuran alustoimikunnassa hän on jakanut monipuolista osaamistaan ja kokemustaan vuodesta 2015.

– Erkki on pitkän linjan venemies, joka ei ole koskaan pelännyt liata käsiään tai tarttua jakoavaimeen. Jos homman on voinut tehdä itse, Erkki on sen tehnyt, kertoo Meripelastusseuran alustarkastaja Taneli Mauno. – Hän on hoitanut huolellisesti ja kustannustehokkaasti Oulun Meripelastajien aluskalustoa vuosien ajan.

Vuoden alusvastaava palkittiin nyt kolmatta kertaa.

– Haluamme huomioida myös niitä aktiivisia vapaaehtoisia, jotka toimivat ulospäin näkyvän meripelastustoiminnan taustalla, ja joiden työpanosta ilman ei koko toiminta olisi mahdollista, sanoo Meripelastusseuran toimitusjohtaja Jori Nordström.

The post Erkki Aho pitää huolta, että vapaaehtoiset meripelastajat pysyvät vesillä appeared first on Suomen Meripelastusseura.

Vuoden turvallisuusteko -palkinto Meripelastuskouluttajille

Pe, 03/22/2019 - 11:43
Suomen Meripelastusseura on myöntänyt Vuoden turvallisuusteko 2018 -tunnustuksen Meripelastuskouluttajat-ryhmälle pitkäjännitteisestä ja tuloksellisesta työstä vapaaehtoisten meripelastajien turvallisuuden parantamisessa ja Meripelastusseuran turvallisuuskulttuurin kehittämisessä.

Meripelastuskouluttajat on vapaaehtoisista meripelastajista koostuva ryhmä, jonka jäsenet paikallisyhdistysten kouluttajina toimimisen lisäksi osallistuvat Meripelastusseuran valtakunnallisen koulutustoiminnan kehittämiseen ja toteuttamiseen. Ryhmä järjestää Seuran pelastustekniset kurssit, päällystökurssin ja koulutuspurjehdukset.

Meripelastuskouluttajat on koko kymmenvuotisen toimintansa ajan vaikuttanut merkittävästi turvallisten toimintatapojen edistämiseksi Meripelastusseurassa. Työturvallisuuden korostaminen ja suojavarusteiden tinkimätön käyttö ryhmän vetämillä kursseilla on vuosien varrella antanut sadoille vapaaehtoisille hyvän esimerkin vietäväksi kotiyhdistykseen. Lisäksi meripelastuskouluttajat jakavat tietoa Seuran toiminta- ja turvallisuusohjeista, mikä on lisännyt huomattavasti ohjeiden tuntemista ja noudattamista.

Meripelastuskouluttajiin kuuluu nelisenkymmentä vapaaehtoista meripelastajaa eri puolilta maata.

Meripelastusseuran Vuoden turvallisuusteko -tunnustus myönnetään henkilölle tai yhteisölle, joka on toiminnallaan merkittävästi edistänyt vapaaehtoismiehistöjen turvallisuuden parantamista. Nyt ensimmäistä kertaa jaettavalla tunnustuksella halutaan nostaa esiin kaikkien tunteman ja noudattaman turvallisuuskulttuurin merkitystä organisaatiossa.

 

 

The post Vuoden turvallisuusteko -palkinto Meripelastuskouluttajille appeared first on Suomen Meripelastusseura.

Tekninen toteutus: W3 Group