Kansainvälinen meripelastajavaihto järjestetään jälleen syyskuun viimeisellä viikolla koronavuosien tauon jälkeen. Vuoden 2023 miehistövaihto on järjestyksessä yhdeksäs. Vaihto-ohjelmaa koordinoi kansainvälinen meripelastusjärjestö IMRF.

Suomesta matkaan lähtee viisi meripelastajaa eri puolilta maata; Vaasasta Irlantiin, Turusta Hollantiin, Savonlinnasta Ranskaan, Kiviniemestä Norjaan sekä Jyväskylästä Ruotsiin. Suomeen saapuu vaihtomiehistöä samoista maista.

Ryhmä tutustuu viikon aikana Helsingin meripelastuslohkokeskukseen, Porkkalan merivartioasemaan, Vartiolentolaivueeseen, Etelä-Karjalan pelastuslaitokseen, Merenkulun turvallisuuskoulutuskeskus Meriturvaan, Meripelastusseuran toiminta- ja koulutuskeskukseen, pelastusristeilijä Jenny Wihuriin sekä Espoon, Helsingin ja Etelä-Saimaan meri- ja järvipelastusyhdistyksiin. Isännöintiin Suomessa osallistuu laaja joukko vapaaehtoisia meripelastajia.

Yli 50 suomalaista meripelastajaa on yhdeksän vuoden aikana saanut mahdollisuuden tutustua meripelastukseen toisessa maassa, oppia uusia toimintatapoja ja solmia koko elämän kestäviä ystävyyksiä.

The post Kansainvälinen meripelastajavaihtoviikko appeared first on Suomen Meripelastusseura.

Syksyllä päivät viilenevät ja vesistöjen lämpötilat laskevat. Vaikka syysveneilystä tulee monelle tapa ihailla kauden kauneutta, vesillä liikkuminen tuo mukanaan myös haasteita. Kylmä vesi kangistaa ja veden varaan joutuminen, erityisesti ilman kuivapukua, voi olla kohtalokasta hyvinkin nopeasti.

Hypotermian ennaltaehkäisyssä ensisijainen tehtävä on vaarojen tiedostaminen ja turhien riskien välttäminen. Suomen Meripelastusseura ja Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliitto (SUH) muistuttavat syysveneilijöitä varautumaan ja varustautumaan.

Hypotermian vaara

Hypotermialla tarkoitetaan normaalin ruumiinlämmön laskua ja tästä aiheutuvia muutoksia elimistössä. Suomen kylmissä olosuhteissa hypotermian riski on erityisen korkea syys- ja talvikuukausina.

Koska veden lämmönjohtavuus on 25-kertainen vastaavaan lämpöiseen ilmaan verrattuna, jäähtyy ihminen vedessä huomattavasti nopeammin kuin ilmassa. Virtaavassa vedessä lämmön kuljettuminen tehostuu, joten uiminen, lihasvärinä ja muut liikkeet vedessä tehostavat veden jäähdyttävää vaikutusta.

– Mitä viileämpää vesi on, sitä nopeammin hypotermia kehittyy. Kaikilla vesillä liikkujilla on akuutin hypotermian vaara ympäri vuoden, kertoo SUH:n viestintäasiantuntija Niko Nieminen.

Akuutti hypotermia ja kylmäsokki

Akuutti hypotermia seuraa usein odottamattomasta putoamisesta kylmään veteen ja se merkitsee nopeaa kehon lämpötilan laskua. Hypotermia ei ole ainoa riskitekijä kylmässä vedessä. Eloonjäämisen kannalta ensimmäiset hetket vedessä ovat kriittisimmät.

– Ajattele seuraava tilanne: avaat suihkun, kylmä vesi yllättää, pidätät hetken hengitystäsi, jonka jälkeen pakokauhun tunne saa sinut haukkomaan henkeä. Olet juuri kokenut kylmäsokin, sanoo Nieminen.

Kun ihminen putoaa yllättäen kylmään veteen, ihon ja ääreisosien kylmäreseptorit reagoivat välittömästi aiheuttaen kylmäsokin. Tämä äkillinen ja voimakas reaktio käynnistyy muutamassa sekunnissa. Ensin henkilö saattaa refleksinomaisesti pidättää hengitystään, mutta pian seuraa hallitsematon hyperventilaatio. Paniikissa ihminen alkaa haukkoa henkeään, jolloin ihminen vetää helposti vettä keuhkoihinsa.

Varustautuminen ja varautuminen

Syysveneilystä voi nauttia turvallisesti, kun varautuu oikeilla varusteilla ja asenteella.

– Vesillä liikkujan tärkein turvallisuusvaruste on pelastusliivit – oikein päälle puettuna. Vahvana kakkosena tulee matkapuhelin, jonka toimivuudesta pitää huolehtia. Varmista, että akussa on latausta ja pidä laite kuivana sekä mielellään myös lämpimässä. Yllättävän moni kännykkä hyytyy kylmässä. Syysvesillä kannattaa suosia kerrospukeutumista, jonka päällimmäinen kerros on sekä veden- että tuulenpitävä. Ainakin avoveneessä kuivapuku on suositeltava varuste, sanoo Meripelastusseuran turvallisuus- ja valmiuspäällikkö Marko Stenberg.

– Älä kursaile avun pyytämisessä. Jos joudut ongelmiin vesillä, pyydä apua mieluummin liian aikaisin kuin liian myöhään. Pienikin ongelma voi syksyn olosuhteissa kehittyä nopeasti hätätilanteeksi, Marko Stenberg muistuttaa.

Vesillä saa ympäri vuoden apua hätänumerosta 112 ja meripelastuksen hälytysnumerosta 0294 1000. Meripelastusseuran ylläpitämä, veneilijöiden kiireettömiin avunpyyntöihin tarkoitettu Trossi-palvelunumero 0800 30 22 30 päivystää lokakuun loppuun.

Syysveneilijän vinkkilista:

• Varmista, että kaikilla on oikeaoppisesti puetut pelastusliivit.
• Veneile kaverin kanssa, jotta mahdollinen apu on lähellä.
• Pidä matkapuhelin suojattuna kylmältä ja kosteudelta.
• Valitse vaatetus sääolosuhteiden mukaan. Kuivapuku on erinomainen valinta kylmemmissä olosuhteissa.

 

The post Turvallisesti syysvesillä – varaudu ja varustaudu appeared first on Suomen Meripelastusseura.

Meripelastusseuran toimistolla on 18.9. aloittanut toimistotyöntekijänä Lauri Ylä-Anttila, joka suorittaa Meripelastusseurassa siviilipalveluksensa.

Laurin työhön kuuluvat erilaiset hallinnon ja toimistopalvelun tehtävät sekä muiden sektoreiden tukitehtävät. Laurin tavoitat sähköpostilla lauri.yla-anttila@meripelastus.fi ja puhelimitse 0400 529 118.

Lauri kertoo itsestään näin:

”Olen ollut Turun meripelastusyhdistyksen nuorisotoiminnan kautta mukana Suomen Meripelastusseuran toiminnassa vuodesta 2016, mutta vesillä olen liikkunut jo vauvasta asti. Kutsuntojen jälkeen aloin pohtia, voisinko suorittaa siviilipalveluksen meripelastuksen parissa. Otin yhteyttä Turun paikallisyhdistykseen, ja muutaman mutkan kautta pääsin suorittamaan työpalvelua Helsinkiin Suomen Meripelastusseuralle. Mielestäni Meripelastusseura on merkityksellinen ja mielenkiintoinen paikka suorittaa siviilipalvelus.”

Siviilipalvelukseen Meripelastusseuraan

Haluamme tarjota kokonaisturvallisuutta tukevia ja mielekkäitä siviilipalveluspaikkoja. Kiinnostaisiko sinua suorittaa siviilipalvelus Meripelastusseurassa? Seuraavan siviilipalvelushenkilön voimme ottaa syksyllä 2024.

The post Lauri Ylä-Anttila siviilipalvelukseen Meripelastusseuraan appeared first on Suomen Meripelastusseura.

Meripelastusseura muistuttaa syysveneilyn riskeistä Meripelastusseuran vapaaehtoiset miehistöt ovat suorittaneet elokuun loppuun mennessä yhteensä 1467 pelastus- ja avustustehtävää vesillämme. Syksyn tullen liikenne vesillä hiljenee, mutta vakavien onnettomuuksien riski kasvaa.

Vapaaehtoisten meripelastajien apua on tänä vuonna saanut 2824 ihmistä, joista 3 pelastettiin välittömästä hengenvaarasta. Kiireisintä on ollut Suomenlahdella, missä on suoritettu kolmannes kaikista tehtävistä.

– Niin tehtävien määrän kuin laadunkin suhteen ollaan hyvin lähellä viime vuotta. Tyypillinen asiakkaamme on moottoriveneilijä, joka on joutunut vesillä pulaan jonkin teknisen ongelman vuoksi, kertoo Meripelastusseuran turvallisuus- ja valmiuspäällikkö Marko Stenberg.

Varaudu oikein syysvesille

Huviveneily vähenee syksyn edetessä, mutta samalla riskit kasvavat pimeyden, kylmien vesien sekä nopeasti muuttuvien keliolosuhteiden takia. Marko Stenberg muistuttaa, että veneilystä voi kuitenkin nauttia pitkälle syksyyn, kunhan varautuu ja varustautuu oikein.

– Syksyllä kulkuvalojen ja huolellisen tähystämisen merkitys lisääntyy. Säätä tulee seurata koko ajan, koska se voi muuttua yllättävän nopeasti huonoksi. Kylmyyttä vastaan kannattaa suojautua lämpimällä kerrospukeutumisella, jonka päällimmäinen kerros on vedenpitävä. Ja ne pelastusliivit päälle!

Vapaaehtoisten meripelastajien päivystyskausi jatkuu paikkakunnasta riippuen marras-joulukuulle tai jäiden tuloon asti. Vesillä saa ympäri vuoden apua hätänumerosta 112 ja meripelastuksen hälytysnumerosta 0294 1000. Meripelastusseuran ylläpitämä, veneilijöiden kiireettömiin avunpyyntöihin tarkoitettu Trossi-palvelunumero 0800 30 22 30 päivystää lokakuun loppuun.

The post Vapaaehtoiset meripelastajat tulleet apuun lähes 1500 kertaa appeared first on Suomen Meripelastusseura.

Heinolassa tänään pidetyt 36. valtakunnalliset meripelastustaitokilpailut voitti Etelä-Saimaan yhdistyksen joukkue, jonka muodostivat Toni Kolhonen, Outi Kolhonen ja Hanna Venäläinen. Toiseksi kilpailuissa sijoittui Meripelastusasema 1 Helsingistä kilpailijoina Ilari Hatakka, Maija Saarimaa ja Eero Aro, sekä kolmanneksi Team Emmi Espoosta kilpailijoina Markus Nikander, Tuomas Mäkinen ja Janne Mäkinen.

Kilpailuradan muodostivat lähtö, kuusi tehtävärastia ja maali. Rastien teemat olivat merenkulku (navigointi), vedestä pelastaminen, viestiliikenne, ensiapu, merimiestaito sekä ajankohtainen meripelastustehtävä. Kisoissa testattiin myös joukkueiden henkistä ja fyysistä suorituskykyä.

Kisoihin osallistui yhteensä 14 kolmihenkistä joukkuetta, joista 11 edusti vapaaehtoisia meripelastusyhdistyksiä ja 3 viranomaisia tai muita alan toimijoita.

Etelä-Saimaan joukkue: Outi Kolhonen, Toni Kolhonen ja Hanna Venäläinen. Nuorten voitto Espooseen

Aikuisten kilpailujen yhteydessä pidettiin myös Meripelastusseuran nuorisotoiminnassa mukana oleville 13-16-vuotiaille nuorille omat meripelastustaitokisat, jotka voitti Espoon Kakarat -joukkue kilpailijoina Liisa Kauppinen, Niklas Hellstén ja Konsta Nousu. Toiseksi sijoittui Espoon junnut (Samuli Lassila, Onni Kaipiainen ja Salla Kämppi ) ja kolmanneksi HMPY junnut 1 (Daniel Helin, Hugo Kalke ja Manu Kalke).

Espoon kakarat: Liisa Kauppinen, Niklas Hellstén ja Konsta Nousu.

Jo vuodesta 1986 lähtien järjestetyt meripelastustaitokilpailut on meripelastusalan merkittävin vuotuinen tapahtuma. Kaunis Heinola virtaavine vesineen toimi nyt ensimmäistä kertaa kilpailujen näyttämönä.

36. meripelastustaitokilpailujen koko tulosluettelo löytyy kisasivuilta, https://meripelastustaitokilpailut.fi/.

The post Meripelastustaitokilpailujen voitto Etelä-Saimaalle – Nuorten voitto Espooseen appeared first on Suomen Meripelastusseura.

Heinolan Järvipelastajat järjestää yhteistyössä Suomen Meripelastusseuran kanssa 36. valtakunnalliset meripelastustaitokilpailut Heinolassa lauantaina 2.9. Kisoissa vapaaehtoiset meripelastajat sekä alan viranomaiset testaavat taitojaan kaupungin keskustassa kiertävällä kilpailuradalla.

Tänä vuonna kilpailuun on ilmoittautunut 15 aikuisten ja 5 nuorten joukkuetta.

– Olen varsin tyytyväinen osallistujien määrään ja on kiva, että joukkueita on ympäri Suomen, kertoo kilpailunjohtaja Sami Salomaa.

Kilpailujen tehtävärastien aiheina ovat ensiapu, merenkulku, vedenvarasta nosto, viestiliikenne, merimiestaito sekä ajankohtainen meripelastustehtävä.

– Meripelastustaitokilpailuissa arvioidaan tietoja ja taitoja, jotka ovat keskeisiä, kun vesillä pelastetaan ihmisiä. Tarkoituksena on myös kehittää miehistöjen pelastustaitoja, kasvattaa motivaatiota sekä verrata alan eri toimijoiden tasoa keskenään. Verkostoitumista ja mukavaa yhdessäoloa unohtamatta, kertoo Meripelastusseuran toimitusjohtaja Jori Nordström.

Kilpailujoukkueet lähetetään matkaan porrastetusti lauantaiaamuna klo 8.30 alkaen ja radan kiertoon kuluu noin kaksi tuntia. Kilpailukeskuksena toimii Hotelli Kumpeli. Kaikki kuusi rastia sijaitsevat Heinolan keskustan lähistöllä ja yleisön on helppo seurata joukkueiden suorituksia.

– Yleisö on tervetullutta erityisesti Möljän puistoon, Kylpylän rantaan ja Siltasaareen. Toivomme kuitenkin työrauhaa rastihenkilöstölle ja kilpailijoille, Salomaa sanoo.

Meripelastustaitokilpailuja voi seurata myös lähes reaaliajassa kisasivustolla, https://meripelastustaitokilpailut.fi/ sekä sosiaalisessa mediassa. Tulokset julkistetaan noin klo 16.

Meripelastustaitokilpailut on järjestetty jo vuodesta 1986 lähtien vuosittain lukuun ottamatta koronavuosia 2020-2021. Vuorovuosin kilpaillaan rannikolla ja sisävesillä. Viime vuonna kisat pidettiin Ahvenanmaalla.

Heinolan Järvipelastajat perustettiin 1974 ja tänä päivänä sillä on kolme pelastusalusta. Toiminta-alueena yhdistyksellä on Ruotsalaisen, Konniveden ja Pyhäjärven alueet. Aktiivisia miehistön jäseniä on noin 30 ja koko jäsenmäärä yli 260. Veneilykaudessa suoritetaan noin 55-70 tehtävää. Yhdistystoiminta on aktiivista ja järvipelastustaitoja opetetaan viikottain niin nuorisolle kuin aikuisillekin.

Suomen Meripelastusseura on vuonna 1897 perustettu vapaaehtoisten meri- ja järvipelastusyhdistysten keskusjärjestö. Meripelastusseuralla on rannikolla ja sisävesillä yhteensä 59 pelastusasemaa, 135 pelastusvenettä ja lähes 1 500 vapaaehtoista miehistönjäsentä, jotka koulutetaan seuran omassa koulutusjärjestelmässä. Viime vuonna apuun lähdettiin yhteensä 1711 kertaa ja apua sai 3296 ihmistä. 22 ihmistä pelastettiin välittömästä hengenvaarasta.

The post Meripelastajat kilpailevat Heinolassa 2.9. appeared first on Suomen Meripelastusseura.

Meripelastusseuran juhannuspäivystys, Operaatio Meritähti päättyi eilen illalla. Torstaista sunnuntaihin vapaaehtoisille miehistöille kertyi yhteensä 143 tehtävää koko maassa. Kiireisintä oli Lahden järvipelastajilla, ja yleisin avuntarpeen syy oli jonkinlainen tekninen ongelma.

Vapaaehtoisten meripelastajien juhannusviikonlopun tehtävistä 61 oli viranomaisen johtamia meripelastustehtäviä ja 82 kiireettömiä avustuksia. Trossi-jäsenpalveluun kuuluvia tehtäviä suoritettiin yhteensä 35.

– Voi sanoa, että juhannus oli meille varsin normaali ja tehtävien määrä oli hyvin lähellä aiempien vuosien keskiarvoa. Ehkä huomattavinta oli vaihtelevuus. Monilla paikkakunnilla oli tavallista kesäviikonloppua selvästi rauhallisempaa, kun taas toisilla asemilla oli tehtäviä jonoksi asti. Kiireisin juhannus oli Lahden järvipelastajilla ja Kotkan meripelastajilla, kertoo Meripelastusseuran turvallisuus- ja valmiuspäällikkö Marko Stenberg.

Yli puolet vesillä liikkujien avuntarpeista johtui jonkinlaisesta veneeseen kesken matkan tulleesta teknisestä viasta. Marko Stenberg muistuttaakin jälleen, että monta ongelmaa voi ehkäistä ennalta helpoilla teknisillä lähtötarkistuksilla.

– Tarkista aina ennen moottorin käynnistämistä polttoaine, jäähdytysneste, moottoriöljy, hihnat ja pilssi. Käynnistämisen jälkeen on hyvä vielä tarkistaa, että jäähdytysvesi kiertää, konehuoneessa ei ole vuotoja eikä koneesta kuulu epätavallisia ääniä ja että mittareiden lukemat ovat normaalit.

Meripelastusseuran ja Rajavartiolaitoksen yhdessä julkaisema Veneilijän tekniset lähtötarkistukset -kortti on ladattavissa Meripelastusseuran sivuilta, https://meripelastus.fi/blog/2023/04/27/veneilijan-tekniset-lahtotarkistukset/.

The post Vapaaehtoisilla meripelastajilla vaihteleva juhannus appeared first on Suomen Meripelastusseura.

Suomen Meripelastusseuran toimitusjohtaja Jori Nordström on valittu kansainvälisen meripelastusjärjestön, International Maritime Rescue Federationin (IMRF) hallitukseen.

Valinta suoritettiin IMRF:n neljän vuoden välein pidettävässä yleiskokouksessa Rotterdamissa 21.6.2023.

Muut järjestön hallitukseen valitut tulevat Alankomaista (puheenjohtaja), Ruotsista (varapuheenjohtaja), Australiasta, Kanadasta, Kiinasta ja Saksasta. Nyt valitun hallituksen toimikausi on 2023-2027.

IMRF on maailman meripelastusorganisaatioiden yhteenliittymä, ja sen toiminnan tarkoituksena on parantaa meripelastusvalmiutta maailmanlaajuisesti.

Jori Nordström on tehnyt Meripelastusseurassa pitkän uran, josta kolme viime vuotta toimitusjohtajana. Lisäksi hän on työskennellyt Rajavartiolaitoksessa kansainvälisissä kehittämisprojekteissa. Taustaltaan hän on vapaaehtoinen meripelastaja ja koulutukseltaan merikapteeni. Nordström on ensimmäinen suomalainen IMRF:n hallituksessa.

Jori Nordström korostaa, että hänen valintansa on tiimityön tulos.

– Suomessa on tehty pitkäjänteistä työtä vapaaehtoisen meripelastustoiminnan kehittämiseksi jo vuosia. Meidät tunnetaan ja työtämme arvostetaan kansainvälisesti hyvin laajasti. Haluan kiittää niin Meripelastusseuran henkilöstöä kuin kentällä toimivia aktiivisia ja osaavia vapaaehtoisiamme.

The post Meripelastusseuran toimitusjohtaja kansainvälisen meripelastusjärjestön hallitukseen appeared first on Suomen Meripelastusseura.

Vapaaehtoiset meripelastajat varautuvat jälleen kiireiseen juhannukseen. Vesillä liikkujien turvana päivystää yli 130 pelastusalusta miehistöineen ympäri maata torstaista sunnuntai-iltaan.

 

Meripelastusseuran turvallisuus- ja valmiuspäällikkö Marko Stenberg kertoo, että säällä on suuri vaikutus siihen, minkälaiseksi juhannus vesillä muodostuu.

– Kaunis ja lämmin sää saa ihmiset vesille, mutta viileämmillä alueilla on yleensä hiljaisempaa. Juhannusaatoksi monin paikoin luvatut ukkospuuskat voivat aiheuttaa yllättäviä vaaratilanteita. On tärkeää tarkistaa säätiedotukset ennen lähtöä ja seurata niitä myös venematkan aikana.

Pelastusliivien käyttämisestä muistutetaan paljon, mutta ei turhaan. Vain päällä oleva ja oikein puettu liivi pelastaa eikä liivien hakemiseen ja pukemiseen usein ole aikaa enää onnettomuuden sattuessa.

Lisäksi Marko Stenberg nostaa esiin kaksi tärkeää turvallisuusasiaa, joista muistutellaan yleensä hieman harvemmin.

– Kun vesillä on paljon liikennettä ja ehkä myös kokemattomia veneilijöitä, korostuu tähystämisen merkitys. Pelkkä eteenpäin katsominen ei riitä, vaan tähystää pitää joka suuntaan. Kaikki veneessä olevat voivat osallistua tähystämiseen. Se ei ole vain ohjaajan tehtävä.

Toinen huomionarvoinen asia on omien ja veneensä rajojen tunnistaminen sekä niihin sopeutuminen.

– On hyvä ymmärtää, mihin ja millaisiin olosuhteisiin vene kokonsa ja ominaisuuksiensa puolesta soveltuu. Samoin kannattaa pohtia, riittävätkö oma osaaminen ja veneenkäsittelytaidot esimerkiksi kovempaan keliin vai olisiko syytä valita suojaisampi reitti tai siirtää matkaa parempiin sääolosuhteisiin.

 

Avunpyynnöt

 

Vaara- tai hätätilanteessa vesillä soita hätänumeroon 112 tai meripelastuksen hälytysnumeroon 0294 1000 (merialueella). Meripelastusseuran Trossi-palvelunumerosta 0800 30 22 30 saa apua vesillä niissä ongelmatilanteissa, joissa kyseessä ei ole vaaratilanne eikä avun saamisella ole kiire. Trossi-palvelunumero päivystää vuorokauden ympäri.

Jos olet epävarma, onko kyseessä kiireetön avustus vai vaaratilanne, soita aina hätänumeroon tai meripelastuksen hälytysnumeroon.

Vapaaehtoiset meripelastajat toivottavat hyvää ja turvallista juhannusta!

The post Vapaaehtoisten meripelastajien Operaatio Meritähti vesillä liikkujien turvana koko juhannuksen appeared first on Suomen Meripelastusseura.

Meripelastusseuran valtuuston 19.11. pidettävässä syyskokouksessa valitaan seuran hallituksen jäsenet kaudelle 2024–2026 erovuoroisten tilalle. Valtuuston keväällä 2021 henkilövaaleja valmistelemaan asettama ehdollepanotoimikunta hakee nyt hallitusehdokkaita.

Erovuorossa ovat Pertti Helaniemi, Kimmo Kivisilta ja Kristian Rehnström. Heistä jatkokaudelle ovat käytettävissä Helaniemi ja Rehnström. Kivisilta ei ole käytettävissä.

Meripelastusseuran sääntöjen mukaan (6 §) hallitukseen kuuluu seuran puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja seitsemän (7) muuta jäsentä. Käytännössä noin puolet jäsenistä edustaa aktiivista vapaaehtoiskenttää ja puolet yrityselämää. Hallituksessa ei ole kuitenkaan alueellista edustusta, vaan näkökulmana aina koko maa.

Meripelastusseuran hallituksessa tarvitaan tulevalla kaudella erityisesti kokemusta yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta ja ymmärrystä poliittisesta päätöksentekoprosessista sekä kykyä ja näkemystä strategiseen suunnitteluun. Hallituskaudella uusitaan Meripelastusseuran strategia. Lisäksi ehdokkailta toivotaan järjestötoiminnan ja hallitustyöskentelyn tuntemusta.

Lisäksi tulee huomioida, että Meripelastusseuran hallituksen tehtävä on myös edistää sukupuolten tasa-arvoa ja varmistaa naisten ja miesten tasapuolinen edustus seuran hallinnossa.

Hallitusehdokkaita pyydetään täyttämään 31.8.2023 mennessä Webropol-kyselylomake osoitteessa https://link.webropolsurveys.com/S/54C6863CF4C70B49. Mukaan voi liittää myös CV:n.

Lisätietoja antaa tarvittaessa ehdollepanotoimikunnan puheenjohtaja Kristiina Jakobsson, kristiina.jakobsson@kll.fi.

Ehdollepanotoimikunnan laatima ehdokasasettelu lähetetään valtuuston syyskokouksen kokouskutsujen mukana.

The post Meripelastusseuran hallitukseen haetaan ehdokkaita kaudelle 2024–2026 appeared first on Suomen Meripelastusseura.

Meripelastusseuran vapaaehtoiset miehistöt suorittivat toukokuussa 149 pelastus- ja avustustehtävää vesillämme. Viime vuoden toukokuun tehtävämäärä oli 137.

– Viime vuonna kevät ja alkukesä oli meille poikkeuksellisen hiljainen, mikä johtui todennäköisesti pitkälti kylmistä säistä ja polttoaineen korkeasta hinnasta. Tänä vuonnakaan ei ole ollut nähtävissä suoranaista ryntäystä vesille, mutta kevät on silti ollut lähempänä tavanomaista, kertoo Meripelastusseuran turvallisuus- ja valmiuspäällikkö Marko Stenberg.

Meripelastusseuran 59 pelastusasemaa sijoittuvat ympäri rannikkoa ja sisävesiä. Niistä pohjoisin on Inarijärvellä. Asemille on sijoitettuna 135 pelastusvenettä, joita operoi lähes 1500 koulutettua vapaaehtoista.

– Kiireisintä aikaa meille on jakso juhannuksesta elokuun alkupuolelle. Suurin osa tehtävistä ajoittuu keskikesän viikonloppuihin, jolloin pelastusveneemme partioivat vesillä valmiina auttamaan välittömästi, Stenberg kertoo.

Monta vaaratilannetta helppo ehkäistä ennalta

Suurin osa avuntarpeista vesillä johtuu veneen teknisestä viasta, joka keskeyttää matkanteon yllättäen.

– Monissa tapauksissa vika on mahdollista huomata ja korjata jo ennen veneen irrottamista laiturista. Teknisten lähtötarkastusten tekeminen aina ennen lähtöä on tehokas tapa ehkäistä venematkan katkeaminen sekä tilanteen mahdollinen kehittyminen onnettomuudeksi, Marko Stenberg muistuttaa.

Tarkista aina ennen moottorin käynnistämistä:
• Polttoaine
• Jäähdytysneste
• Moottoriöljy
• Hihnat
• Pilssi
• Yleissilmäys.

Käynnistämisen jälkeen:
• Jäähdytysvesi kiertää
• Ei vuotoja konehuoneessa
• Ei epänormaaleja ääniä
• Mittareiden lukemat normaalit.

Meripelastusseuran ja Rajavartiolaitoksen yhdessä julkaisema Veneilijän tekniset lähtötarkistukset -kortti on ladattavissa sivuiltamme, https://meripelastus.fi/blog/2023/04/27/veneilijan-tekniset-lahtotarkistukset/. Vedenkestävästä materiaalista valmistettuja kortteja on kesän aikana jaossa Meripelastusseuran ja Rajavartiolaitoksen aluksissa, Suomen Purjehdus ja Veneilyn katsastajilla sekä monissa yleisötapahtumissa ympäri maata.

Avunpyynnöt

Hätä- ja vaaratilanteessa vesillä saa apua hätänumerosta 112 sekä meripelastuksen hälytysnumerosta 0294 1000. Kiireettömät avunpyynnöt vastaanottaa ja välittää vapaaehtoisille meripelastajille Meripelastusseuran ylläpitämä Trossi-palvelunumero 0800 30 22 30.

The post Vapaaehtoisten meripelastajien kausi alkanut viime vuotta vilkkaammin appeared first on Suomen Meripelastusseura.

Suomessa hukkuu joka vuosi 100–150 ihmistä, joista noin kolmannes vesiliikenneonnettomuuksien seurauksena. Heistä jopa kahdeksan kymmenestä olisi pelastunut, jos pelastusliivit olisi puettu oikein päälle ja tilanteen nähneet olisivat osanneet auttaa. Pelastusliivien merkitystä korostavaa Pelastusliivipäivää vietetään lauantaina 27.5.2023.

Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliitto (SUH), Suomen Meripelastusseura, Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukes, Rajavartiolaitos sekä Liikenne- ja viestintävirasto Traficom haastavat kaikki vesillä liikkujat pukemaan käyttötarkoitukseen sopivat pelastusliivit kaikissa vesikulkuneuvoissa, aina vesillä liikuttaessa.

Vaikka nykyinen lainsäädäntö vaatii pelastusliivien olemassaoloa moottoriveneissä ja yli viiden metrin pituisissa purjeveneissä jokaiselle matkustajalle, se ei heijasta vesiliikenteen todellisia riskejä. Suurin osa vesikulkuneuvoilla liikkuneiden hukkumistapauksista tapahtuu soutuveneistä, joissa pelastusliivien käyttö ei ole lakisääteistä. Onnettomuustutkintakeskuksen Tapaturmaiset hukkumiset 2021-tutkintaselostuksen mukaisesti vesiliikenteeseen liittyvät hukkumiset tapahtuvat usein sisävesillä, yleensä hyvissä olosuhteissa ja tutussa vesistössä. Tuttu ympäristö ja hyvät olosuhteet saattavat usein johtaa virheelliseen turvallisuuden tunteeseen.

– Pelastusliivit pelastavat henkilön vain, mikäli ne on valittu oikean käyttötarkoituksen mukaisesti, ne ovat päällä, kun henkilö putoaa veteen ja ne on puettu oikein, korostaa Rajavartiolaitos.

Vastuu omasta ja muiden turvallisuudesta on jokaisella vesillä liikkuvalla, erityisesti veneen päälliköllä. Veneen päällikkö on vastuussa siitä, että jokaiselle veneilijälle löytyy sopivan kokoinen ja hyväksytty pelastusliivi.

– Vaikka suurin osa veneistä on varustettu pelastusliiveillä, on liian usein tapauksia, joissa ne eivät ole päällä. Monet onnettomuudet tapahtuvat tutuissa vesistöissä, joissa liiallinen turvallisuudentunne saattaa johtaa laiminlyönteihin turvavarusteiden käytössä. Onnettomuustilanteet kehittyvät usein nopeasti, jolloin pelastusliivit ovat hyödyksi vain, jos ne ovat puettuna, sanoo Traficomin johtava asiantuntija Kimmo Patrakka.

– Näin veneilykauden alussa on hyvä tarkistaa kaikki veneen turvavarusteet mukaan lukien pelastusliivit. Vesillä liikkuessa noudatetaan turvallisuusohjeita, muistetaan hyvä merimiestapa ja ennen kaikkea pidetään pelastusliivit päällä. Jokainen meistä voi tehdä osansa vesiliikenteen turvallisuuden parantamisessa ja hukkumistapauksien vähentämisessä, sanoo Meripelastusseuran turvallisuus- ja valmiuspäällikkö Marko Stenberg.

Pelastusliivien huolto ja tarkistus ovat olennainen osa veneilyturvallisuutta. Kelluntavarusteiden käyttö, huolto ja säilytys tulee toteuttaa valmistajan ohjeiden mukaisesti. Oikea pukeminen on yhtä tärkeää kuin liivien huolto ja säilytys. Jos pelastusliivejä ei ole säädetty oikein, voi käyttäjä vajota liian syvälle liivien sisään, mikä voi estää liivien toimimisen suunnitellulla tavalla.

– Kun ostat pelastusliivejä, varmista, että liivien merkinnät ovat kunnossa. Pelastusliivien oikeanlaiset merkinnät kertovat usein siitä, että valmistaja on perehtynyt tuotetta koskeviin vaatimuksiin myös muilta osin, sanoo ylitarkastaja Asta Koivisto Tukesista.

– 88 prosenttia kuluttajista uskoo, että viranomaiset ennakkotarkastavat henkilönsuojaimia ennakkoon. Näin ei kuitenkaan ole. Tukes valvoo markkinoilla olevien tuotteiden turvallisuutta riskiperusteisesti. Pelastusliivien turvallisuus on valmistajan, maahantuojan ja jakelijan vastuulla, Koivisto jatkaa.

Osallistu pelastusliivipäivään

Pelastusliivipäivä tarjoaa kaikille vesillä liikkujille ainutlaatuisen mahdollisuuden osoittaa tukensa veneilyturvallisuudelle. Kannustamme kaikkia osallistumaan pelastusliivipäivätempaukseen pukemalla pelastusliivit, ikuistamalla hetki valokuvan tai videon muodossa ja jakamalla sanomaa sosiaalisessa mediassa aihetunnisteella #pelastusliivipäivä tai #flytvästdagen. Muita tapoja osallistua päivään löytyy sivulta www.viisaastivesilla.fi/pelastusliivipaiva.

– Turvallisuus ei ole itsestäänselvyys, vaan se vaatii aktiivista toimintaa meiltä kaikilta. Pelastusliivit pelastavat vain päälle puettuna – joten käytetään niitä. Liity mukaan Pelastusliivipäivän viettoon ja tee osasi vesiturvallisuuden eteen, sanoo SUH:n toiminnanjohtaja Kristiina Heinonen.

Pelastusliivipäivä on saanut alkunsa kansainvälisestä Ready, Set, Wear it -tapahtumasta. Suomessa sitä on vietetty jo vuodesta 2013 aina alkukesällä. Päivän tavoitteena on muistuttaa turvallisesta vesillä liikkumisesta ja tempaista pelastusliivien käytön puolesta.

The post Pelastusliivit estäisivät jopa 80 prosenttia vesiliikenteen hukkumisista – Pelastusliivipäivää vietetään 27.5. appeared first on Suomen Meripelastusseura.

Maria ja Risto ovat kokeneita kippareita, jotka huolehtivat hyvin veneistään. Molemmat tietävät myös kokemuksesta, että konerikko voi yllättää kenet tahansa. Onneksi on Trossi.

Maria oli viettänyt kesäpäivää saarimökillä 80-vuotiaan äitinsä kanssa. Kun koitti kotiinlähdön aika, rakkaan mahonkiveneen, Valtterin moottori ei käynnistynytkään.
Maria on ollut Meripelastusseuran Trossi-jäsen vuodesta 2018, ja nyt tuli jäsenpalvelulle käyttöä. Hän sai Trossi-palvelunumeron kautta yhteyden Kotkan Meripelastusyhdistykseen ja pelastusvene Lassi lähti apuun. Valtterin koneelle ei ollut mitään tehtävissä paikan päällä, joten kotimatka sujui pelastusveneen hinauksessa.

– Olin todella ilahtunut siitä, kuinka varovasti miehistö kohteli Valtteria. Puuveneeseen tulee niin helposti kolhuja. Erityisen hienoa oli, että äitini pääsi pelastusveneen kyytiin matkan ajaksi. Palvelua yli odotusten, Maria kertoo.

Matka pysähtyi höyrypilveen

Risto oli palaamassa pitkältä venereissulta Saimaalla, kun kone yhtäkkiä piiputti. Konetilasta purkautui iso höyrypilvi.

– Säikähdin, että veneessä on tulipalo, mutta savu olikin vesihöyryä. Ymmärrän aika paljon moottoreista, mutta tätä en pystynyt itse korjaamaan. Pudotin ankkurin ja soitin Trossi-palvelunumeroon, kertoo Risto.

Auttamaan tuli Etelä-Saimaan pelastusvene Willimies ja matka jatkui meripelastajien hinausköyden päässä.

Trossi-jäsenenä autat myös muita

Viime vuonna Meripelastusseuran vapaaehtoiset suorittivat vesillämme yhteensä 1711 tehtävää, joista 524 oli Trossi-jäsenpalveluun kuuluvia avustuksia. Trossi-järjestelmän avulla pystytään vuosittain estämään kymmenien kiireettömien ongelmatilanteiden kehittyminen hätätilanteeksi.

Vaikka vapaaehtoiset meripelastajat eivät saa työstään palkkaa, tarvitaan pelastusveneiden ylläpitoon sekä pelastus- ja turvavarusteiden hankintaan jatkuvaa rahoitusta. Trossi-maksut ovat siinä avainasemassa. Sen lisäksi, että varmistaa maksuttoman avun omalle veneelleen, jokainen Trossi-jäsen on myös mukana pitämässä meripelastajat vesillä kaikkien turvana.

Lue lisää ja liity.

[Kuva Jukka Leikkonen]

 

The post Trossi parantaa turvallisuutta vesillä appeared first on Suomen Meripelastusseura.

Suomen Purjehdus ja Veneily, Pidä Saaristo Siistinä ry, Suomen Meripelastusseura ry, Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliitto sekä Venealan keskusliitto Finnboat ry toimivat sekä yhdessä että erikseen vastuullisen vesillä liikkumisen puolesta.

Toivomme, että hallitusohjelmassa huomioidaan ympäristövastuullisuus, turvallinen veneily ja muu vesillä liikkuminen sekä yhdenvertaiset liikuntamahdollisuudet erityisesti lapsille ja nuorille. Nämä asiat ovat pitkälti riippuvaisia järjestöjemme ja niiden piirissä toimivien vapaaehtoisten tekemästä työstä.

Lue Veneily-yhteisön yhteinen vetoomus hallitusneuvotteluihin täältä.

Järjestöt lanseeraavat 15. toukokuuta Vastuullisesti vesillä – Pienillä teoilla suuri vaikutus -hankkeen ja ovat myös yhdessä keskustelemassa SuomiAreenassa Porissa 28.6.2023 klo 13-13.45.

The post Veneily-yhteisön vetoomus hallitusneuvotteluihin appeared first on Suomen Meripelastusseura.

Vapaaehtoisten meripelastajien päivystyskausi on alkanut tai alkaa asteittain toukokuussa. 1. toukokuuta lähtien veneilijöiden kiireettömiin avunpyyntöihin vastaa myös Meripelastusseuran Trossi-palvelunumero.

Suurin osa Meripelastusseuran vapaaehtoisia pelastusasemia on jo valmiudessa tai aloittaa päivystyksen vappuviikonloppuna. Pohjoisempana sekä paikoin vielä jäässä olevilla sisävesillä pelastusveneet lasketaan vesille heti jäiden lähdettyä. Avovesikauden ensimmäisen tehtävän suoritti Porvoon Meripelastajien pelastusvene Aktia Porvoo jo 15.4. avustaessaan koneongelmaista moottorivenettä.

– Vapaaehtoiset meripelastajat päivystävät marraskuulle asti ympäri vuorokauden keskimäärin alle puolen tunnin lähtövalmiudessa. Arki-iltaisin ja viikonloppuisin pelastusveneet partioivat usein vesillä valmiina auttamaan välittömästi, kertoo Meripelastusseuran turvallisuus- ja valmiuspäällikkö Marko Stenberg.

Meripelastusseuran 59 pelastusaseman verkosto rannikolla ja sisävesillä ulottuu Hangosta Inariin. Asemille on sijoitettuna 135 pelastusvenettä, joita operoi lähes 1500 koulutettua vapaaehtoista.

Monta vaaratilannetta voi ehkäistä ennalta

– Veneen keväthuoltoon ja varusteiden tarkistukseen panostamalla voi välttää monta ongelmaa vesillä. Myös omat tiedot ja taidot on hyvä päivittää ajan tasalle. Veneilytaidot voi kerrata helposti Meripelastusseuran maksuttomilla verkkokursseilla osoitteessa veneilytaito.fi, muistuttaa Marko Stenberg.

Suurin osa avuntarpeista vesillä johtuu veneen teknisestä viasta, joka keskeyttää matkanteon yllättäen. Monissa tapauksissa vika on mahdollista huomata ja korjata jo ennen veneen irrottamista laiturista. Teknisten lähtötarkastusten tekeminen aina ennen lähtöä on tehokas tapa ehkäistä venematkan katkeaminen sekä tilanteen mahdollinen kehittyminen onnettomuudeksi.

Tarkista aina ennen moottorin käynnistämistä:

• Polttoaine
• Jäähdytysneste
• Moottoriöljy
• Hihnat
• Pilssi
• Yleissilmäys.

Käynnistämisen jälkeen:

• Jäähdytysvesi kiertää
• Ei vuotoja konehuoneessa
• Ei epänormaaleja ääniä
• Mittareiden lukemat normaalit.

Meripelastusseuran ja Rajavartiolaitoksen yhdessä julkaisema Veneilijän tekniset lähtötarkistukset -kortti on ladattavissa täältä. Vedenkestävästä materiaalista valmistettuja kortteja on kesän aikana jaossa Meripelastusseuran ja Rajavartiolaitoksen aluksissa, Suomen Purjehdus ja Veneilyn katsastajilla sekä monissa yleisötapahtumissa ympäri maata.

Pelastusliivi on halpa henkivakuutus.

– Pelastusliivien käytöstä ei voi muistuttaa liikaa. Kaikilla veneessä matkustavilla on oltava sopivat pelastusliivit ja niitä tulee käyttää oikein puettuna koko ajan vesillä liikuttaessa. Hätätilanne tulee aina yllättäen eikä liivien pukemiseen enää silloin ole välttämättä aikaa tai mahdollisuutta, Stenberg sanoo.

Avunpyynnöt 

Hätä- ja vaaratilanteessa vesillä saa apua hätänumerosta 112 sekä meripelastuksen hälytysnumerosta 0294 1000. Kiireettömät avunpyynnöt vastaanottaa ja välittää vapaaehtoisille meripelastajille Meripelastusseuran ylläpitämä Trossi-palvelunumero 0800 30 22 30.

The post Vapaaehtoiset meripelastajat jälleen turvana vesillä appeared first on Suomen Meripelastusseura.

Suurin osa avuntarpeista vesillä johtuu veneen teknisestä viasta, joka keskeyttää matkanteon yllättäen. Monissa tapauksissa vika on mahdollista huomata ja korjata jo ennen veneen irrottamista laiturista.

Teknisten lähtötarkastusten tekeminen aina ennen lähtöä on tehokas tapa ehkäistä venematkan katkeaminen sekä tilanteen mahdollinen kehittyminen onnettomuudeksi.

Meripelastusseura ja Rajavartiolaitos ovat yhdessä julkaisseet Veneilijän tekniset lähtötarkistukset -kortin. Vedenkestävästä materiaalista valmistettuja kortteja on kesän aikana jaossa Meripelastusseuran ja Rajavartiolaitoksen aluksissa, Suomen Purjehdus ja Veneilyn katsastajilla sekä monissa yleisötapahtumissa ympäri maata.

Voit myös ladata ja tulostaa Veneilijän tekniset lähtötarkistukset -kortin tästä

suomeksi

ruotsiksi.

The post Veneilijän tekniset lähtötarkistukset appeared first on Suomen Meripelastusseura.

Lahjoita nyt Otto-automaatilla käteisnoston yhteydessä 5 euroa Meripelastusseuralle. Lahjoituksesi käytetään vapaaehtoisten meripelastajien elintärkeiden turva- ja pelastusvarusteiden hankintaan.

Tee lahjoitus helposti ottotapahtuman yhteydessä valitsemalla vaihtoehto ”Otto & lahjoitus”. Kampanja jatkuu koko maan Otto-automaateilla 14.8. saakka.

Meripelastusseuran vapaaehtoiset miehistöt tulivat viime vuonna apuun yhteensä 1711 kertaa. Yhteensä apua sai 3296 ihmistä, joista 22 pelastettiin välittömästä hengenvaarasta.

Lämmin kiitos tuestasi!

Lue täältä vastauksia usein kysyttyihin kysymyksiin Otto-automaatilla lahjoittamisesta https://otto.fi/otto-ja-lahjoitus/.

Rahankeräyslupa RA/2021/1540.

The post Lahjoita Otto-automaatilla Meripelastusseuralle appeared first on Suomen Meripelastusseura.

Trossi-jäsenmaksulaskun 17.3.2023 mennessä maksaneet, saavat Trossi-tarran ja jäsenkortin Trossi-lehden mukana huhtikuun viimeisellä viikolla. Postitamme 17.3. jälkeen maksaneille Trossi-kirjeitä (sis. tarran ja jäsenkortin) huhtikuun 17.päivästä lähtien aina kerran viikossa koko Trossi-kauden ajan.

Kaikkia Trossi-jäsenmaksulaskuja ei ole vielä lähetetty. Osa yhdistyksistä päättää jäsenmaksunsa kevään vuosikokouksessaan ja pääsemme laskuttamaan kyseisten yhdistysten jäsenmaksulaskut vasta tämän jälkeen.

Huomioithan, ettei Trossi-materiaaleja lähetetä sinulle, jos jäsenmaksulaskuasi ei ole suoritettu laskulla olevien maksutietojen mukaisesti. Jos venetietosi ovat vaihtuneet, voit ilmoittaa siitä jäsentietojen päivityslomakkeella ja laittaa laskun sen jälkeen alkuperäisillä maksutiedoilla maksuun. Jos laskullasi on jotakin muuta huomautettavaa tai korjattavaa, olethan meihin yhteydessä smps.toimisto@meripelastus.fi.

Trossi-kausi alkaa vappuna

Meripelastusseuran Trossi-jäsenpalvelun kausi alkaa 1.5. ja jatkuu 31.10. asti. Tänä aikana päivystää myös Trossi-palvelunumero 0800 30 22 30 ympäri vuorokauden kiireettömissä avuntarpeissa.

Jos jäsenkortti ja venetarra eivät ole vielä saapuneet, kun olet lähdössä vesille, voit osoittaa tarvittaessa, että vuoden Trossi-maksu on maksettu esimerkiksi näyttämällä maksutapahtuman mobiilipankista tai tulostamalla kuitin maksusta mukaan matkaan.

Ovatko vene- tai yhteystietosi muuttuneet?

Päivitä ne kätevästi jäsentietojen päivityslomakkeella.

Jäsentietojen päivityslomake

Tiedot päivittyvät lomakkeella suoraan jäsenrekisteriimme. Trossi-Mobiilisovellukseen tehdyt muutokset eivät päivity automaattisesti jäsentietoihisi.

The post Trossi-tarra ja jäsenkortti 2023 appeared first on Suomen Meripelastusseura.

Meripelastusseura on nimittänyt Vuoden meripelastajaksi pelastusvene Willimiehen miehistön, joka pelasti karille ajaneesta ja rajusti vuotavasta veneestä neljä ihmistä Lappeenrannan sataman edustalla syyskuussa.

13.9.2022 kymmenmetrin moottorivene oli saapumassa Lappeenrantaan. Veneen kyydissä oli neljän hengen seurue. Aurinko ei ollut vielä laskenut ja sää oli syksyisen kuulas. Vene kulki edelleen liukunopeudella, koska nopeusrajoitusalue alkoi vasta muutaman sadan metrin päästä. Väyläosuudella oli kolme lähes peräkkäin olevaa viittaa, joista kaksi tuli jättää vasemmalle ja viimeinen oikealle. Jostain syystä veneen kippari jätti myös kolmannen viitan vasemmalle, ja vene törmäsi kovassa vauhdissa kiveen.

Kukaan ei loukkaantunut törmäyksessä, mutta vene kärsi vakavia vahinkoja. Törmäyksessä vaurioituivat muun muassa veneen potkurin ja peräsimen läpiviennit. Akselin tuenta painui pohjan läpi ja potkuri aiheutti vaurioita pohjalaminaatteihin. Vene alkoi vuotaa rajusti ja oli välittömässä vaarassa upota.

Haveriveneen kippari soitti hätäkeskukseen ja sataman edustalla harjoituksessa ollut Willimies sai hälytyksen. Willimies pääsi onnettomuusveneen luo parissa minuutissa ja miehistö aloitti välittömästi veden pumppaamisen veneestä. Pumppausteho riitti pitämään vakavasti vaurioituneen veneen pinnalla ja se hinattiin läheiselle nostoluiskalle odottamaan ylösnostoa. Vuodot olivat niin suuria, että vene olisi todennäköisesti uponnut nopeasti, jos paikalle ei olisi päästy heti, jos pelastusveneen varustukseen ei olisi kuulunut tehokkaita pumppuja tai jos sen miehistö ei olisi osannut toimia oikein.

Tapauksessa kiteytyvät neljä pääkohtaa: onnistuneet pelastustoimet, välittömän valmiuden suuri merkitys, yhteistoiminta eri yhdistysten välillä sekä harjoittelun tärkeys.

Palkittavan Willimiehen miehistön muodostivat Toni Kolhonen (aluksen päällikkö), Matias Turunen ja Ilkka Niemi Etelä-Saimaan yhdistyksestä sekä Hanna Venäläinen Kuopion Järvipelastajista.

Meripelastusseura on jo vuodesta 1992 lähtien palkinnut vuosittain ansioituneen vapaaehtoisen meripelastajan tai miehistön Vuoden meripelastaja -nimityksellä.

The post Vuoden meripelastajaksi pelastusvene Willimiehen miehistö Lappeenrannasta appeared first on Suomen Meripelastusseura.

Meripelastusseura on myöntänyt Vuoden turvallisuusteko -palkinnon Espoon Meripelastajille turvallisuuskulttuurin ja psykologisen turvallisuuden määrätietoisesta ja rohkeasta edistämisestä yhdistyksen miehistöjen keskuudessa.

Espoon Meripelastajien sitoutumisesta turvallisuuskulttuurin edistämiseen on erinomainen esimerkki jo perinteeksi muodostunut, vuosittain syksyllä pidettävä turvallisuusilta. Tilaisuudessa yhdistyksen päälliköt pitävät alustuksia ja kertovat kuluneella kaudella pelastusaluksille ja miehistöille sattuneista vahingoista ja läheltä piti -tilanteista, joissa he itse ovat toimineet päällikkönä. Alustusten jälkeen pohditaan yhdessä toimintatapoja, joilla vastaavat tapahtumat voidaan ehkäistä tulevaisuudessa, ja sovitaan niiden käyttöönotosta.

Espoon Meripelastajien kulttuuri, jossa pelastusveneiden päälliköt kertovat avoimesti omista virheistään kaikkien opiksi ja hyödyksi, on esimerkillinen tapa kehittää turvallisuuskulttuuria ja parantaa miehistöissä toimivien psykologista turvallisuutta. Samalla se parantaa turvallisuutta ja vuorovaikutusta myös muualla kuin aluksilla, millä on positiivinen vaikutus kaikkien yhdistyksessä toimivien vapaaehtoisten hyvinvointiin.

Suomen Meripelastusseura palkitsee vuosittain Vuoden turvallisuusteko -tunnustuksella henkilön tai yhteisön, joka on toiminnallaan merkittävästi edistänyt Meripelastusseuran vapaaehtoismiehistöjen turvallisuuden parantamista.

The post Espoon Meripelastajille tunnustus turvallisuuskulttuurin kehittämisestä appeared first on Suomen Meripelastusseura.