Meripelastusseura on nimittänyt Vuoden 2019 turvallisuusteoksi Helsingin Meripelastusyhdistyksen maaorganisaation, joka on hyvin suunniteltu ja toimiva esimerkki tukitoiminnosta, jolla yhdistys tukee omaa yksikköään poikkeustilanteessa.

Helsingin Meripelastusyhdistyksellä on ollut käytössä maaorganisaatio 2010-luvun alkupuolelta saakka. Maaorganisaatio luotiin helpottamaan ja selkeyttämään pelastusveneen miehistön tilannetta omassa onnettomuustilanteessa. Tästä maaorganisaatiota on laajennettu koskemaan koko yhdistyksen toimintaa.

Maaorganisaatio kutsutaan koolle hätä- tai muussa tilanteessa, jossa yhdistyksen pelastusaluksella käynnissä olevan poikkeustilanteen vuoksi päällikkö tarvitsee ulkopuolista apua. Näin toiminnasta vastaava päällikkö voi keskittyä tilanteen johtamiseen paikan päällä. Maaorganisaatio avustaa tarvittaessa esimerkiksi ulkopuolisen avun hankkimisessa.

Maaorganisaatiolla on ympäri vuorokauden päivystävä päivystyspuhelin, ja ryhmään on valittu yhdistyksestä henkilöt, joilla on riittävästi päätäntävaltaa tilanteiden hoitamiseen.

Maaorganisaatio ottaa aina välittömästi yhteyttä Meripelastusseuran valmiuspäivystäjään ja huolehtii yhteydenpidosta koko tilanteen ajan. Se vastaa myös mahdollisesta tiedottamisesta yhteistyössä Meripelastusseuran viestinnän kanssa.

Marraskuussa Helsingin yhdistyksen pelastusaluksella tapahtui vaaratilanne, jossa maaorganisaation toiminta sekä organisaation ja Meripelastusseuran valmiuspäivystäjän yhteistyö todettiin sujuvaksi tositilanteessa. Vaaratilanne saatiin aluksella itse hallintaan, mutta maaorganisaatiosta seurattiin ja tuettiin toimintaa koko ajan.

Maaorganisaatio on keino varautua tilanteisiin, joihin ei koskaan toivoisi kenenkään meripelastuksessa joutuvan.

The post Vuoden turvallisuusteko: Helsingin Meripelastusyhdistyksen maaorganisaatio appeared first on Suomen Meripelastusseura.

Meripelastusseura on nimittänyt vuoden 2019 alusvastaavaksi Pekka Yrttiahon Espoon Meripelastajista.

Yrttiaho on toiminut Espoossa kalustovastaavana vuodesta 2017 lähtien ja sitä ennen huolehtinut useita vuosia aluksista Espoon- ja Porkkalan yhdistyksissä.

Pekka Yrttiahon tietämys pelastusalusten tekniikasta on laaja. Yrttiahon asiantuntemuksen avulla Espoossa voidaan seurata laitteiden kuntoa ja tehdä huoltotoimenpiteitä jo ennen varsinaista rikkoutumista sekä tarvittaessa muuttaa laitteiden käyttötapoja.

Pekka Yrittiaho on nostanut pitkäjänteisesti esiin huoltotöiden tärkeyttä. Hänen ansiostaan Espoon meripelastajat osaavat paremmin huolehtia laitteistaan, ja ne ovat luotettavampia ja kestävät pitempään.

Pitäessään huolta Espoon aluskalustosta, on Yrttiaho samalla kouluttanut alusvastaavia ja muita miehistön jäseniä alusten kunnossapidossa. Hän on erittäin kärsivällinen kouluttaja ja selittää asiat riittävän selkeästi myös sellaisille, joille männät, suuttimet ja turboahtimet ovat tuntemattomampia termejä.

Pekka Yrttiaho on ollut myös mukana kehittämässä Meripelastusseuran alustekniikkakurssia sekä toiminut seuran konemies- ja konemestarikursseilla kouluttajana vuodesta 2011 saakka.

The post Vuoden alusvastaava Pekka Yrttiaho Espoosta appeared first on Suomen Meripelastusseura.

Meripelastusseuran talous on tiukilla, ja koronavirusepidemia hankaloittaa tilannetta entisestään. Jotta vapaaehtoiset voivat jatkaa merihädässä olevien auttamista, järjestön on saatava rahaa alusten hankintaan ja korjauksiin.

Meripelastusseura pelastaa joka vuosi kymmeniä ihmishenkiä. Järjestön rahat ovat kuitenkin vähissä ja arvokas vapaaehtoistyö vaarassa. Meripelastusseuran 135 alusta ovat kovassa käytössä ja ne tarvitsevat lähivuosina lukuisia korjauksia, joiden yhteissumma nousee useisiin miljooniin euroihin. Lisäksi osa aluksista on käyttöikänsä päässä ja ne on korvattava uusilla.

– Jotta vapaaehtoisemme voivat auttaa muita, alusten on oltava kunnossa. Pelastajista ei saa tulla pelastettavia. Sen vuoksi toivomme lahjoituksia nyt, kun vilkkain veneilykausi on alkamassa. Pidetään yhdessä meripelastajat vesillä, vetoaa Meripelastusseuran aluskalustosta vastaava Taneli Mauno.

Meripelastajat ovat vesillä silloinkin, kun myrsky raivoaa ja aallot lyövät korkeina. Apuun on päästävä lähtemään toimivalla ja turvallisella kalustolla.

Vapaaehtoiset kantavat vastuuta korona-aikana

Etelä-Suomessa avovesikausi jatkui koko talven ja kevät on ollut lämmin. Huviveneitä on vesillä jo paljon suosituksista huolimatta.

Järjestön vapaaehtoiset aloittivat tänä vuonna kautensa poikkeuksellisen aikaisin, jotta he pystyvät olemaan viranomaisten apuna. Koronavirusepidemian vuoksi Rajavartiolaitos on valvonut Uudenmaan rajoja myös vesillä, joten Meripelastusseura on varautunut tukemaan viranomaisia pelastus- ja avustustehtävissä.

Päivystyskauden pidentyminen sekä tarvittavien suojaimien ja puhdistustarvikkeiden hankkiminen aiheuttavat lisäkuluja. Lisäksi Meripelastusseuran tehtävien määrä kasvaa vuodesta toiseen. Meripelastusseura toimii sekä meri- että järvialueilla ympäri Suomea, ja järjestön vapaaehtoiset lähtevät nykyään pelastustehtäviin noin 1 900 kertaa vuodessa. Vuonna 2019 vapaaehtoiset olivat pelastustehtävissä vesillä yli 11 000 tuntia, apua sai yli 3700 henkilöä ja 15 henkeä pelastui.

Lahjoitusvarat käytetään suoraan korjauksiin ja alusten hankintaan

Jokaisen yksityishenkilön ja jokaisen yrityksen tuki on Meripelastusseuralle erittäin tärkeä, ja kaikki lahjoitusvarat käytetään alusten korjauksiin ja varustehankintoihin sekä uusiin aluksiin. Meripelastusseura voi saada STEA-rahoitusta eli veikkausvoittovaroja veneiden korjaamiseen, mutta järjestön on ensin hankittava 30 % rahoista itse. Kun Meripelastusseura saa 30 % korjausinvestoinnista kokoon esimerkiksi lahjoitusten avulla, STEA myöntää loput 70 %. Valtion tuki kattaa Meripelastusseuran vuosibudjetista vain 5 %.

Viime vuoden aikana saaduilla lahjoitusvaroilla on korjattu veneitä talven aikana. Meripelastusseura sai kunnostettua muun muassa Willimies-aluksen, joka auttaa jälleen vesilläliikkujia Etelä-Saimaalla. Päivityskorjauksen ansiosta Willimies pelastaa vuoteen 2035 saakka.

Meripelastusseuran vanhimmat käytössä olevat pelastusalukset ovat 1950-luvulta. Seuran kalustossa on myös paljon veneitä, jotka ovat valmistuneet 1970–80-luvuilla. Vanhimmat veneet ovat pian rakenteellisesti ja teknisesti käyttöikänsä päässä eikä niiden peruskorjaaminen ole enää kannattavaa. Ne on korvattava uusilla aluksilla. Peruskorjausvuorossa alkavat olla 1990-luvulla hankitut veneet, joita seuralla on useita.

Seuraavaksi isompaa korjausta tai uusimista odottavat muuan muassa Haminan, Loviisan, Tammisaaren, Valkeakosken, Jyväskylän, Viitasaaren ja Tornion pelastusalukset.

Auta meitä auttamaan.

Pidetään vapaaehtoiset meripelastajat vesillä kaikkien vesilläliikkujien turvana.
Meripelastusseuralle voi tehdä lahjoituksen osoitteessa meripelastus.fi/lahjoita

Meripelastusseuran Trossi-palvelunumero 0800 30 22 30 päivystää ympäri vuorokauden 1.5.–31.10. Hätätilanteessa apua saa sisävesillä numerosta 112 ja merialueilla numerosta 0294 1000.

The post Vapaaehtoisten meripelastajien rahapula vaikeuttaa pelastustyötä appeared first on Suomen Meripelastusseura.

Suomen Meripelastusseuran pelastusasemat Espoossa, Helsingissä ja Kotkassa ovat valmiina auttamaan vesillä hätään joutuneita jo viikonloppuna. Meripelastajat kuitenkin toivovat, että veneilijät malttaisivat pysyä toistaiseksi kotona.

Meripelastusseura hoitaa myös poikkeustilanteessa perustehtäväänsä, vesillä hätään joutuneiden pelastamista ja avustamista.

– Varaudumme tukemaan pelastusviranomaisia resurssiemme puitteissa, kertoo Meripelastusseuran toimitusjohtaja Jori Nordström. – Olemme aikaistaneet päivystyskauden aloitusta kuudella rannikon meripelastusasemalla Kotkasta Vaasaan. Espoo ja Helsinki tulevat valmiuteen tänään ja Kotka perjantaina. Tavoitteena on laajentaa päivystävien pelastusasemien verkkoa Turulla, Raumalla ja Vaasalla huhtikuun puoliväliin mennessä. Myös Porvoossa ja Säkylässä valmistaudutaan päivystyksen aloittamiseen.

Tavallisesti vapaaehtoisten meripelastajien toimintakausi käynnistyy toukokuun alussa, ja tänäkin vuonna suurin osa 60 asemasta aloittaa päivystyksen vapun jälkeen.

Meripelastajien pyyntö: pysy kotona!

Viranomaiset suosittelevat välttämään toistaiseksi mökkeilyä ja veneilyä, ja se on myös Meripelastusseuran viesti.

– Vesillä ja saariston mökeillä voi sattua onnettomuuksia tai pienempiä vahinkoja, joihin tarvitaan meripelastajien apua. Poikkeustilan vuoksi avun saaminen voi kestää normaalia kauemmin, Jori Nordström painottaa.

– On myös hyvä muistaa, että pelastus- tai avustustehtävissä voi syntyä tilanteita, joissa pelastaja altistuu koronavirustartunnalle varotoimenpiteistä huolimatta, Nordström jatkaa. –  Pysyttelemällä kotona autat ehkäisemään epidemian leviämistä, säästämään viranomaisten resursseja sekä suojaamaan pelastajia sairastumiselta.

Jos vesillä joutuu pulaan, apua saa hätänumerosta 112 tai meripelastuksen hälytysnumerosta 0294 1000.

Trossi-kausi alkaa 1.5.

Meripelastusseuran Trossi-jäsenpalvelun kausi alkaa normaalisti 1. toukokuuta. Samaan aikaan aloittaa päivystyksen myös veneilijöiden kiireettömiin avunpyyntöihin tarkoitettu Trossi-palvelunumero 0800 30 22 30.

The post Vapaaehtoiset meripelastajat aloittavat päivystyksen rannikon vilkkaimmilla pelastusasemilla appeared first on Suomen Meripelastusseura.

Meripelastusseuran vapaaehtoisten meripelastajien päivystys ei ole vielä alkanut eivätkä pelastusalukset ole valmiudessa. Päivystyksen aloittamista osassa maata jo ensi viikolla valmistellaan parhaillaan. Toivomme, että huviveneet pysyisivät toistaiseksi satamissa.

Ennen päivystyksen aloittamista Meripelastusseura varmistaa vapaaehtoisten miehistöjensä turvallisuuden parhaalla mahdollisella tavalla, jotta auttajat eivät sairastuisi.

Suositamme vahvasti noudattamaan Rajavartiolaitoksen antamaa kehotusta välttää tässä tilanteessa huviveneilyä. On myös hyvä huomioida, että poikkeustilanteen vuoksi voi avun saaminen vesillä kestää normaalia kauemmin.

Meidän kaikkien tulee tehdä osamme estääksemme koronaviruksen leviämistä ja varmistaaksemme, että viranomaisten resurssit riittävät tällä hetkellä tärkeimpiin toimintoihin. Pysytään siis toistaiseksi poissa vesiltä ja mökeiltä.

The post Meripelastajat pyytävät pysymään pois vesiltä appeared first on Suomen Meripelastusseura.

Suomen Meripelastusseura on päättänyt toimenpiteistä, joiden tavoitteena on ehkäistä koronaviruksen leviämistä sekä suojata vapaaehtoisia meripelastajia ja heidän läheisiään tartunnalta.

Meripelastusseuran pelastusalukset eivät tällä hetkellä ole valmiudessa, joten nyt päätetyt toimenpiteet koskevat pääosin miehistöjen koulutustoimintaa sekä kokouksia ja yleisötapahtumia. Toukokuun alussa alkavan päivystyskauden osalta tehdään päätökset huhtikuun aikana.

Kaikki Meripelastusseuran valtakunnalliset ja alueelliset koulutustapahtumat on peruttu tai järjestetään verkkokoulutuksena. Niin ikään Meripelastusseuran yleisötilaisuudet on peruttu tai siirretty myöhempään ajankohtaan. Kaikki seuran toimielinten kokoukset pidetään verkossa.

Jäsenyhdistyksiään Meripelastusseura on ohjeistanut perumaan kaikki miehistöjen koulutukset ja muut tapahtumat. Meripelastusseura tukee yhdistysten koulutustoimintaa tarjoamalla verkkopohjaista koulutusta. Välttämättömät alusten ja varusteiden huollot tehdään minimihenkilöstöllä. Kokoukset järjestetään sääntöjen niin salliessa verkkokokouksina. Yleisötilaisuuksia ei järjestetä ollenkaan.

Keskusjärjestön henkilöstö työskentelee pääsääntöisesti etänä ja kaikkea matkustamista pyritään välttämään.

Ohjeistus on voimassa 31.3. saakka. Meripelastusseuran johto seuraa tilannetta sekä viranomaisten määräyksiä ja suosituksia ja päivittää ohjeita aina tarvittaessa. Huhtikuun alussa julkaistaan lisäohjeita päivystyskauteen valmistautumista varten.

The post Meripelastusseuran toiminta koronavirusepidemian aikana appeared first on Suomen Meripelastusseura.

Turun Meripelastusyhdistyksen pelastusalus ABSOn vapaaehtoisella miehistöllä oli merkittävä rooli Airistolla elokuussa tapahtuneen veneturman pelastustoimissa. Meripelastusseura on nimennyt ABSOn miehistön Vuoden meripelastajaksi.

Airiston merialueella Turun edustalla tapahtui lauantaina 3. elokuuta iltapäivällä onnettomuus, jossa noin 15-metrinen moottorivene ja 8-metrinen moottoripurjehtija törmäsivät toisiinsa. Onnettomuusveneissä oli yhteensä kahdeksan henkilöä; moottoriveneessä kaksi aikuista ja moottoripurjehtijassa neljä aikuista ja kaksi lasta.

Törmäyksessä moottoripurjehtijan kylki, kansirakenteet ja masto kärsivät merkittäviä vaurioita. Moottoriveneen pohjaan tuli lieviä vaurioita. Onnettomuuden seurauksena toinen moottoripurjehtijassa olleista miehistä menehtyi tapahtumapaikalla ja toinen myöhemmin sairaalassa. Kaksi naista ja kaksi lasta saivat lieviä vammoja. Kaikki loukkaantuneet olivat moottoripurjehtijassa.

Hätäpuhelu tuli Turun hätäkeskukseen kello 13.44. Hätäkeskus ja meripelastuskeskus hälyttivät paikalle useita ensihoito- ja pelastusyksiköitä, muun muassa Rajavartiolaitoksen meripelastushelikopterin ja Turun Meripelastusyhdistyksen pelastusvene ABSOn. Meripelastushelikopteri saapui onnettomuuspaikalle ensimmäisenä kello 14.02 ja sieltä laskettiin onnettomuusveneeseen pintapelastaja ja ensihoitaja.

Ensimmäisenä veneenä kello 14.05 paikalla ollut ABSO kiinnittyi moottoriveneen kylkeen.

– Miehistöön kuuluvat ensihoitaja ja ensiauttajat siirtyivät välittömästi suorittamaan hoitotoimenpiteitä onnettomuusaluksiin yhdessä helikopterimiehistön kanssa. Yhden miehistön jäsenen vastuulla oli tarvittavien hoitovälineiden logistiikka pelastusalukselta onnettomuusaluksiin, kertoo ABSOn päällikkö Jani Seppälä.

Pahimmin loukkaantunut siirrettiin FINNHEMS 20:n lääkärin johdolla Rajavartiolaitokseen partioveneeseen ja edelleen Airiston Matkailukeskuksen rantaan perustettuun evakuointikeskukseen. ABSO toi, tapahtumapaikalla annetun ensiavun jälkeen, maihin lievemmin loukkaantuneet ja muut haveriveneissä olleet.

Kuvassa miehistö vasemmalta oikealle Tuukka Kivelä, Ari Haanperä, Jani Seppälä, Silja Hongisto ja Sari Kivelä.

– ABSOn vapaaehtoismiehistön toiminta oli vakavassa onnettomuustilanteessa ammattitaitoista, tehokasta ja hyvin organisoitua, sanoo Meripelastusseuran toimitusjohtaja Jori Nordström. – Jokainen miehistönjäsen tiesi ja osasi tehtävänsä, vaikka joutui työskentelemään kovan paineen alla.

Pelastusalus ABSO toimii Turun Meripelastusyhdistyksen ja Suomen Punaisen Ristin Varsinais-Suomen piirin yhteisenä ensivasteyksikkönä Saaristomerellä vilkkaimman veneilykauden ajan juhannuksesta elokuun alkuun ympärivuorokautisessa valmiudessa. Aluksen miehittää päällikön lisäksi 3-5 hengen miehistö, josta aina vähintään yksi on ammatiltaan ensihoitaja ja yksi koulutettu ensiauttaja. Kaudella 2019 ABSO oli 107 pelastus- ja avustustehtävällä Meripelastusseuran eniten tehtäviä suorittanut yksikkö. Caritas-päivystys, kuten kaikki vapaaehtoinen meripelastustoiminta tuotetaan kokonaan vapaaehtoisvoimin.

Tähystäminen elintärkeää

Onnettomuuden tutkinta on vielä kesken, mutta poliisin julkisuuteen antamien tietojen mukaan kummastakaan Airiston onnettomuusveneestä ei havaittu toista ennen kuin yhteentörmäyksen estäminen oli jo liian myöhäistä. Selvää syytä tähän ei ole voitu osoittaa.

– Tähystäminen kuuluu turvallisen vesillä liikkumisen perusteisiin, muistuttaa Jori Nordström. – Kesäkuun alussa voimaan tuleva uudistettu vesiliikennelaki täsmentää myös huviveneen päällikön velvollisuuksia, joista yksi on tähystyksen organisoiminen. Tekniset navigointilaitteet eivät koskaan korvaa näkö- ja kuuloaistilla suoritettavaa tähystämistä.

Palkinnot jaetaan myöhemmin

Meripelastusseura palkitsee pelastusvene ABSOn miehistön, johon kuuluivat Jani Seppälä (aluksen päällikkö), Ari Haanperä, Ilari Hatakka, Silja Hongisto, Tuukka Kivelä ja Sari Kivelä Vuoden meripelastaja -nimityksellä, Meripelastajan malja -kiertopalkinnolla ja Seuran ansiomerkeillä. Huomionosoitukset jaetaan poikkeuksellisesta tilanteesta johtuen myöhemmin päätettävänä ajankohtana.

Meripelastusseura on jo vuodesta 1992 lähtien palkinnut vuosittain ansioituneen vapaaehtoisen meripelastajan tai miehistön Vuoden meripelastaja -nimityksellä.

The post Vuoden meripelastajaksi pelastusalus ABSOn miehistö Turusta appeared first on Suomen Meripelastusseura.

Fanny Widbom (33) on vapaaehtoinen meripelastaja ja Porvoon Meripelastajien varapuheenjohtaja. Meripelastusseuran miehistöjen jäsenistä yhteensä 17 prosenttia on naisia.

Porvoon aktiivimiehistössä toista kauttaan toimiva Fanny Widbom on liikkunut merellä enemmän tai vähemmän koko ikänsä, enimmäkseen purjehtien. Yhdessä tekeminen, turvallisuus sekä jatkuva oppiminen ja kouluttaminen ovat aina olleet lähellä Fannyn sydäntä, joten meripelastustoimintaan siirtyminen oli selkeä valinta, kun oli aika etsiä uusia haasteita. Nyt Fanny on koulutustasoltaan aliperämies ja toimii myös Porvoon Meripelastajien hallituksen varapuheenjohtajana.

Fannyn mielestä parasta meripelastusharrastuksessa on yhdessä hyvän tekeminen lukuisten meripelastuskavereiden kanssa, jatkuva itsensä kehittäminen sekä mahdollisuus olla kanssaihmisten apuna. Haasteita toimintaan tuovat tehtävillä välillä hyvinkin nopeasti muuttuvat olosuhteet ja tilanteet sekä taistelu aikaa vastaan. Fanny muistuttaa myös, että liian usein meripelastaja törmää vesilläliikkujien välinpitämättömään suhtautumiseen omaa ja muiden turvallisuutta kohtaan.

Apua saaneiden kiitollisuus on vapaaehtoisen meripelastajan palkka, ja usein pienelläkin avulla voi olla suuri merkitys avustettavalle. Fannyn mieleen jäi viime kesältä avustettavan sanat ”Teitte kesän paskimmasta päivästä kesän parhaimman muiston. Kiitos!”.

Meripelastusseuran pelastusalusten miehistönjäsenistä naisia on 17 prosenttia. Lisäksi seitsemän paikallisyhdistyksen puheenjohtaja on nainen. Myös Meripelastuskouluttajien ja Nuorisokouluttajien ryhmiä johtaa tällä hetkellä nainen. Seuran aluksilla ja toiminnassa ei ole miesten töitä ja naisten töitä, vaan kaikilla on samat oikeudet ja velvollisuudet. Syrjintää ei hyväksytä missään muodossa.

Kiinnostaisiko sinua vapaaehtoinen meripelastusharrastus? Lue lisää ja tule mukaan!

Tule mukaan!

The post Nainen meripelastajana appeared first on Suomen Meripelastusseura.

Oletko veneilyhenkinen projektityöskentelyn ammattilainen? Suomen Meripelastusseura etsii huhtikuussa alkavaan INTROSERV-hankkeeseen organisointikykyistä ja aikaansaavaa projektikoordinaattoria vastaamaan projektin toteutuksesta, budjettiseurannasta ja raportoinnista Suomessa.

INTROSERV-hankkeen tarkoituksena on parantaa pienvenesatamien turvallisuutta luomalla yhtenäinen teknisen ja kiireettömän avun järjestelmä Itämeren alueelle sekä tarjota pienvenesatamissa veneilyturvallisuutta edistäviä koulutuksia ja aktiviteetteja tiiviissä yhteistyössä paikallisyhdistysten kanssa.

Hanke alkaa 1.4.2020 ja se kestää vuoden 2021 loppuun. Projektin pääpartnerina toimii Estonian Voluntary Rescue Association, joka vastaa projektin kokonaishallinnasta ja -raportoinnista.

Projektikoordinaattorina huolehdit Suomen Meripelastusseuran osalta

• hankkeen suunnitelmallisesta toteutuksesta
• projektin aikataulusta, resurssoinnista ja informoinnista
• hankeen ja pienvenesatamien toimintojen ja aktiviteettien koordinoinnista
• projektin etenemisen ja budjetin seurannasta
• projektin dokumentoinnista ja raportoinnista
• osallistut projektin sisältöjen tuottamiseen ja toiminnan toteutukseen.

Tehtävässä onnistuminen edellyttää

• itsenäistä työotetta sekä yhteistyötaitoja
• hyviä vuorovaikutustaitoja sekä suomeksi että englanniksi
• kokemusta projektityöskentelystä ja projektinhallinnasta
• tarkkuutta ja organisointikykyä
• kiinnostuneisuutta ja perehtyneisyyttä veneilyyn
• matkustusvalmiutta eteläisessä Suomessa ja Virossa sekä satunnaisia ilta- ja viikonlopputöitä
• isoksi eduksi katsomme veneilyturvallisuuden ja -koulutuksen substanssiosaamisen sekä vapaaehtoisen meripelastustoiminnan tuntemisen.

Projektikoordinaattorin tehtävä on määräaikainen ja kokopäiväinen. Toivomme, että pystyt aloittamaan huhtikuun 2020 aikana, mieluiten huhtikuun alkupuoliskolla. Työpaikka sijaitsee Helsingissä Meripelastusseuran toimistolla, osa työajasta on mahdollista työskennellä etänä.

Lisätietoja projektista ja tehtävästä antavat

toimitusjohtaja Jori Nordström 0400 656 171 (10.3. ja 11.3. klo 14.00-16.00) / jori.nordstrom@meripelastus.fi

jäsenpalvelu- ja hallintopäällikkö Tiia-Maria Tykkä 040 584 5222 (4.3. ja 16.3. klo 14.00-16.00 / tiia-maria.tykka@meripelastus.fi

Lähetä ansioluettelosi ja vapaamuotoinen hakemus palkkatoiveineen viimeistään 19.3. sähköpostitse tiia-maria.tykka@meripelastus.fi. Aloitamme haastattelut jo hakuajan aikana, joten toimithan nopeasti.

Suomen Meripelastusseura on vuonna 1897 perustettu meri- ja järvipelastusyhdistysten keskusjärjestö, jonka toiminta perustuu vapaaehtoisten meripelastajien auttamishaluun ja pyyteettömään työhön. Päätehtävämme on auttaa merihätään joutuneita rannikolla ja sisävesillä. Toimimme myös veneilyturvallisuuden parantamiseksi jakamalla veneily- ja turvallisuustietoa sekä edistämällä hyvää merimiestapaa.

The post Projektikoordinaattori appeared first on Suomen Meripelastusseura.

Volvo lähti Biliasta Kuopioon

Voitostaan iloisesti yllättynyt Matti Kuopiosta kävi noutamassa arpajaispalkintonsa Vantaan Biliasta.

– Onneksi istuin, kun voittosoitto tuli, Matti virnistää.

Pääpalkintona arvottu huima Volvo, trailer ja vene -paketti sai näin uuden omistajansa. Meripelastuskoira-Köpikin pääsi uusiin seikkailuihin. Vene ja trailer toimitetaan jälkitoimituksena uudelle omistajalle keväisemmille vesille.

Onnea voittajalle ja kiitos kaikille arpajaisten kautta toimintaamme tukeneille!

 

The post Arpajaisten päävoitto Matille Kuopioon appeared first on Suomen Meripelastusseura.

Meripelastusseura on saanut Weisell-säätiöltä 48 000 euron avustuksen, josta valtaosa käytetään kaikille avoimen Veneilytaito-verkkokoulutusohjelman kehittämiseen. Lahjoituksella säätiö haluaa panostaa vesiturvallisuuden edistämiseen. – Jos tämän koulutuksen avulla vältetään yksikin ihmishengen vaativa onnettomuus, on investointi maksanut itsensä moninkertaisesti takaisin, sanoo säätiön puheenjohtaja Mikko Voipio.

Meripelastusseura julkaisi viime viikolla erityisesti huviveneilijöille suunnatun Veneilytaito-verkkokoulutusohjelman. Hyvään merimiestapaan kuuluviin turvallisiin toimintatapoihin keskittyvä koulutus sopii niin veneilyä aloittaville kuin kokeneemmillekin kippareille.

– Hankkeen tukeminen oli säätiöllemme luonnollinen valinta, sillä meriturvallisuuden edistäminen on yksi kohdealueistamme, kertoo Weisell-säätiön Mikko Voipio. – Tällainen verkkokurssi on mitä suurimmassa määrin ennaltaehkäisevää työtä, jonka koemme kustannustehokkaampana kuin onnettomuuden vahinkojen korjaaminen.

Meripelastusseuran tehtäviin kuuluu pelastustoiminnan lisäksi myös onnettomuuksien ennaltaehkäisy muun muassa turvallisuusvalistuksen avulla.

– Tavoitteenamme on tehdä vesillä liikkumisesta kaikille turvallisempaa ja mukavampaa, sanoo seuran toimitusjohtaja Jori Nordstöm.

– Näin laajan koulutuskokonaisuuden tuottaminen on meille suuri haaste, johon emme pystyisi ilman tukijoitamme ja yhteistyökumppaneitamme, Jori Nordström jatkaa. – Olemme todella iloisia ja kiitollisia Weisell-säätiön meille tämän lahjoituksen muodossa osoittamasta luottamuksesta.

Weisell-säätiön Meripelastusseuralle myöntämästä 48 000 euron avustuksesta 42 000 euroa käytetään Veneilytaito-verkkokoulutusohjelmaan ja 6 000 euroa seuran katsastussovelluksen viimeistelyyn.

Weisell-säätiön tarkoitus on edistää luonnon ja yhteiskunnan hyvinvointia. Säätiö tukee hankkeita, jotka liittyvät mereen, ympäristöön, tutkimukseen ja koulutukseen.

Veneilytaito-koulutukseen pääsee osoitteessa veneilytaito.fi.

The post Meripelastusseuralle huomattava lahjoitus veneilyturvallisuuden edistämiseen appeared first on Suomen Meripelastusseura.

Suomalaisten testamenttilahjoittamisen kiinnostuksen kohteet vaihtelevat voimakkaasti iän mukaan. Alle 25-vuotiaista suomalaisista 40 prosenttia on kiinnostunut luonnonsuojelun tukemisesta testamenttilahjoittamisen avulla, kun yli 65 vuotiaista ainoastaan 10 prosenttia on kiinnostunut luonnonsuojelun tukemisesta testamenttilahjoittamisen keinoin.

– Testamenttilahjoittaminen yleishyödylliselle järjestölle koetaan mahdollisuudeksi auttaa ja edistää samalla omaa arvomaailmaa. Tähän liittyy myös ajatus sosiaalisesta kuolemattomuudesta: vaikka oma elämä päättyykin, niin perinnöllä voi jatkaa omien arvojen elämistä esimerkiksi meripelastustoimintaa, kehitysmaan lapsia tai eläintensuojelua tukemalla, Vastuullinen Lahjoittaminen ry:n pääsihteeri Pia Tornikoski arvioi.

Vastaavasti 35 prosenttia alle 25-vuotiaista on kiinnostunut tieteen ja koulutuksen tukemisesta testamenttilahjoittamisen avulla, kun 65 vuotta täyttäneistä ainoastaan seitsemän prosenttia on kiinnostunut tieteen ja kulttuurin tukemisesta testamenttilahjoittamisen keinoin.

Suomalaisista 15 prosenttia on tehnyt testamentin ja 40 prosenttia on harkinnut sen tekemistä. Testamentin ovat useimmiten tehneet yli 65-vuotiaat, korkeasti koulutetut ja eläkeläiset.

Tiedot ilmenevät IRO Research Oy:n viime syksynä toteuttamasta tutkimuksesta, jonka aiheena on testamentin tekeminen. Tutkimus toteutettiin Hyvä testamentti -kampanjan toimeksiannosta haastattelututkimuksena ja siihen vastasi 1000 suomalaista.

– Nuoret ovat kiinnostuneita omien arvojensa mukaisesta testamenttilahjoittamisesta, kun taas ikäihmiset haluavat tukea kohteita, joista heillä on kertynyt elämänkokemusta kuten terveyden edistäminen ja sairauksien hoitomenetelmien kehittäminen, kertoo Pia Tornikoski.

Eri sukupolvet kokevat lahjoittamisen eri tavoin

Helsingin yliopiston kaupunkiteologian professori Henrietta Grönlund on samoilla linjoilla. Hänen mukaansa testamentin tekemiseen liittyy väistämättä ajatus koittavasta kuolemasta sekä oman elämän merkityksellistämisestä eli ajatus siitä, mitä jättää jälkeensä.

– Testamenttilahjoittamisen kohdalla päätöksenteko on pitkäaikainen prosessi, se ei ole impulsiivinen lahjoittamispäätös. Niinpä siihen liittyy vahvasti oman identiteetin ja arvomaailman pohdinta ja lahjoittajan arvio siitä, mikä on hänen arvojaan ja minäkuvaansa eniten vastaava lahjoittamisen kohde. Testamenttilahjoittamiseen liittyy usein myös pohdinta siitä, olenko keskittynyt elämässäni omien arvojeni mukaisiin asioihin, Grönlund arvioi.

Grönlundin mukaan eri sukupolvet kokevat lahjoittamisen eri tavoin.

– Nykyiset nuoret ikäluokat ja yhteiskunta ylipäänsä ovat arvotietoisempia. Arvoista keskustellaan aiempaa enemmän ja omat arvovalinnat saavat näkyä myös lahjoittamisessa. Myös lahjoittaminen on nykyään yhä avoimempaa. Esimerkiksi Yhdysvalloissa tyypilliset Donor Recognition Wall -seinät, joissa kerrotaan lahjoittajien nimet ja lahjoittamansa summat, ovat Suomessa olleet aiemmin melko vieraita etenkin yksityishenkilöiden kohdalla, mutta ne ovat nyttemmin yleistyneet.

Testamentti-ilta 16.3.

Tervetuloa Testamentti-iltaan 16.3.2020 klo 17.30-19.00 kuulemaan asiantuntijamme asianajaja Piia Jeremejeffin ohjeistus testamentin laatimiseen. Testamentin laatimisen lisäksi voit kysyä ohjeita myös muihin oman tahdon ilmaisujen laatimiseen, kuten avioehdon, edunvalvontavaltakirjan tai hoitotestamentin tekemiseen.

Luennon jälkeen on tilaisuus vapaalle keskustelulle. Maksuttomassa tilaisuudessa on kahvitarjoilu ja sen järjestää Suomen Meripelastusseura ry ja Suomen Setlementtiliitto ry yhteistyössä. Tilaisuuden osoite on Suomen Setlementtiliitto ry, Sturenkatu 11 A, 00510 Helsinki.

Testamenttilahjoitus

Meripelastusseuran toimintaan voit tutustua Vene 20 Båt -messuille vielä 16.2. klo 18.00 saakka. Paikalla ovat vapaaehtoiset meripelastajat ja uusin Konnevedelle sijoittuva pelastusaluksemme osastolla 6b48.

The post Tutkimus: Nuoret ovat kiinnostuneita omien arvojensa mukaisesta testamenttilahjoittamisesta appeared first on Suomen Meripelastusseura.

Meripelastusseura on julkaissut veneilijöille suunnatun Veneilytaito-verkkokoulutusohjelman. Koulutus sopii niin veneilyä aloittaville kuin kokeneemmillekin kippareille.

Vesiliikennelaki uudistuu 1. kesäkuuta, ja siitä lähtien myös huviveneellä on oltava päällikkö. Päällikkö vastaa muun muassa siitä, että veneessä on pakolliset turvallisuusvarusteet, pelastusliivit on puettu olosuhteiden niin vaatiessa ja kaikki veneessä olevat osaavat toimia hätätilanteessa.

– Veneilytaito-verkkokoulutusohjelma keskittyy hyvään merimiestapaan kuuluviin turvallisiin toimintatapoihin, kertoo Meripelastusseuran koulutuspäällikkö Jaakko Heikkilä. – Se koostuu kolmesta kokonaisuudesta, jotka ovat Päällikön vastuu, Veneile turvallisesti sekä Toiminta hätätilanteessa.

– Suosittelemme myös hankkimaan tarpeelliset navigointitaidot esimerkiksi Navigaatioliiton järjestämillä saaristo- ja rannikkolaivurikursseilla, Heikkilä jatkaa.

Koulutusohjelma laajentuu materiaaleiltaan tulevaisuudessa. Verkossa suoritettavia opintoja suunnitellaan myöhemmin täydennettäväksi myös eri puolilla maata järjestettävissä koulutustapahtumissa.

Hyvä merimiestapa kunniaan

Meripelastusseuran toimitusjohtaja Jori Nordström muistuttaa, että seuran tehtäviin kuuluu vesillä hätään joutuneiden pelastamisen ja avustamisen lisäksi myös onnettomuuksien ja vaaratilanteiden ennaltaehkäisy.

– Tällä kaikille veneilijöille avoimella koulutusohjelmalla pyrimme vastaamaan haasteeseen. Tavoitteenamme on tehdä vesillä liikkumisesta kaikille turvallisempaa ja mukavampaa.

– Haluamme myös nostaa kunniaan perinteisen hyvän merimiestavan, Jori Nordström kertoo. –Siihen kuuluu oman kulkuneuvon hallinta, merimerkkien ja sääntöjen tuntemus, navigointitaidot sekä muiden huomioiminen ja auttaminen. Kiteytettynä hyvä merimiestapa tarkoittaa oikeaa asennetta.

Veneilytaito-verkkokoulutusohjelmaan pääset osoitteessa veneilytaito.fi.

Tussitaikurit Oy:n toteuttama Hyvä merimiestapa – kuusi faktaa turvallisuudesta vesillä -video toimii hyvänä johdatuksena koulutusohjelmaan.

The post Veneilytaitoja verkossa appeared first on Suomen Meripelastusseura.

Meripelastusseura esittäytyy Vene 20 Båt –näyttelyssä Helsingin messukeskuksessa 7.-16. helmikuuta.

Messuille tuomme tuliterän PV3-luokan pelastusaluksen, joka on sarjan ensimmäinen perämoottorilla varustettu vene. Konnevedelle kesän alussa sijoitettava alus on näytteillä moottorivenehallin paraatipaikalla, Mercury Marinen osastolla 6b48.

Messuilta voit myös helposti hankkia Trossi-jäsenpalvelun veneesi turvaksi tai vaikka aloittaa elämäsi parhaan harrastuksen vapaaehtoisena meripelastajana.

Aukioloajat:
pe 7.2. klo 11–19
la 8.2. ja su 9.2 klo 10–18
ma 10.2. – pe 14.2. klo 11–19
la 15.2. ja su 16.2. klo 10-18

Tervetuloa tapaamaan meitä!

Tutustu messujen tarjontaan.

The post Meripelastajat venemessuilla appeared first on Suomen Meripelastusseura.

Vapaaehtoiset meripelastajat järjestävät kevättalvella hätämerkinantoharjoituksia eri puolilla maata. Tilaisuuksissa veneilijät voivat harjoitella turvallisesti hätämerkinantovälineiden käyttöä.

Harjoituksissa käytettävät välineet ovat punaiset laskuvarjoraketit, käsisoihdut sekä oranssit merkkisavut. Jokainen ampuja käyttää omia hätämerkinantovälineitään. Kaikkien päiväysleiman tulee olla vuodelta 2013 tai sitä uudempi. Ennen harjoitusta välineet tarkistetaan ja ampujille annetaan käyttökoulutus.

Hätämerkinantoharjoitukset 2020:

23.2. Haukilahti, Mellstenin ranta, Espoo
Järjestäjä: Espoon Meripelastajat
Välineet: laskuvarjoraketit, käsisoihdut, merkinantosavut ja valopistoolit
Ikäraja: 18 vuotta
Muuta: paikalle voi jättää vanhoja hätämerkinantovälineitä hävitettäväksi
Osallistumismaksu: Meripelastusseuran jäsenyhdistysten jäsenille ilmainen
Ilmoittautuminen: www.espoo.meripelastus.fi
Lisätiedot: espoonmeripelastajat@gmail.com.

7.3. klo 13-15 Joensuu
Järjestäjä: SMPS Pohjois-Karjala ry
Välineet: laskuvarjoraketit, käsisoihdut ja merkinantosavut
Ikäraja: 18 vuotta
Muuta: paikalle voi jättää vanhoja hätämerkinantovälineitä hävitettäväksi
Ilmoittautuminen ja lisätiedot: koulutus.joensuu@messi.meripelastus.fi.

4.4. Lahti, Lahden Purjehdusseura
Järjestäjä: Lahden Järvipelastajat ja Lahden Purjehdusseura
Välineet: laskuvarjoraketit, käsisoihdut ja merkinantosavut
Ikäraja: 18 vuotta
Muuta: paikalle voi jättää vanhoja hätämerkinantovälineitä hävitettäväksi
Ilmoittautuminen ja lisätiedot: www.meripelastus.fi/lahti/

Seuraa paikallista ilmoittelua.

The post Tule harjoittelemaan hätämerkinantoa! appeared first on Suomen Meripelastusseura.

Kuukausilahjoittajien avulla hankimme pelastusaluksiimme varusteita, joilla pelastetaan henkiä. Kun varustamme veneitä ja miehistöä, pidämme mielessä kaksi näkökulmaa: Vapaaehtoisemme tarvitsevat sellaisia varusteita, joilla he pystyvät auttamaan vesilläliikkujia. Lisäksi veneet on varusteltava niin, että miehistöjen on turvallista toimia.

Meripelastusseuran vastuulla on pitää vapaaehtoiset meripelastajat terveinä ja turvassa, jotta he voivat tehdä mittaamattoman arvokasta työtään. Tässä sinä voit auttaa, sillä ryhtymällä kuukausilahjoittajaksi tuet vapaaehtoisia. Saamamme tuki käytetään suoraan pelastustyöhön.

Toimitamme pelastustarvikkeita 60 pelastusasemalle eri puolille Suomea. Keskitymme ensin turvallisuuden ja toimintakyvyn kannalta tärkeimpiin asioihin.

– Pelastuspuvut ja -liivit ovat kuluvia varusteita, joten niihin tarvitaan jatkuvasti rahoitusta. Jokaisella miehistön jäsenellä on oltava asiallinen vaatetus, jotta heidän on turvallista työskennellä. Auttajista ei saa tulla autettavia, sanoo Meripelastusseuran tekninen päällikkö Lasse Kämäräinen.

Viime vuonna vesilläliikkujat saivat vapaaehtoisilta järvi- ja meripelastajilta apua 1 776 kertaa. Hieman yli puolet avunpyynnöistä tuli merialueilta, loput sisävesiltä. Vuoden aikana vapaaehtoiset auttoivat kaikkiaan 3 757:ää ihmistä, joista 15 olisi muuten menehtynyt. Lisäksi 24 alusta säästyi tuhoutumiselta.

Moderni tekniikka parantaa kaikkien turvallisuutta

Sydäniskuri eli defibrillaattori, jolla voidaan auttaa sydänkohtauksen saanutta ihmistä, tarvittaisiin jokaiseen pelastusalukseemme. Toistaiseksi se ei ole ollut mahdollista.

Lasse Kämäräinen toivoo, että miehistöjen käyttöön saataisiin myös Intercom-järjestelmä, jota käytetään pelastusyksikön sisäiseen viestintään ja johon voidaan integroida viranomaisten Virve-puhelimet.

– Intercom-järjestelmät pitäisi saada aluksiin nopealla aikataululla. Se on olennaisen tärkeä varuste, joka parantaisi sekä pelastusoperaation onnistumista että miehistön omaa turvallisuutta, Kämäräinen kertoo.

Lisäksi kaikkiin merialueilla liikkuviin meripelastusveneisiin tulee saada AIS-järjestelmä (Automatic Identification System). AIS on satelliittipaikannukseen perustuva laite, jonka avulla laivat ja veneet voivat seurata toistensa liikkeitä ja välttää törmäyksiä. Pelastustehtävissä on hyvä, että paikalla olevat yksiköt näkevät toisensa ja parhaassa tapauksessa myös avustettavan veneen.

– Tekniikan elinkaari lyhenee eivätkä uudet laitteet kestä niin kauaa kuin vanhat. Siksi tarvitsemme jatkuvasti myös navigointilaitteiden päivityksiä, toteaa Kämäräinen.

Lahjoitukset suoraan pelastajien työn tukemiseen

Varustehankinnoissa ei ole alueellisia eroja, vaan varustamme 135 pelastusalusta ja 1 500 meripelastajaa eri puolilla Suomea.
Lahjoittajia saattaa mietityttää, onko heidän tuestaan hyötyä vai katoavatko avustukset järjestöjen hallinnollisiin kuluihin. Lasse Kämäräinen korostaa, että Meripelastusseurassa jokaisen lahjoittajan tuella on todellinen vaikutus.

– Teemme hankintoja sitä mukaa, kun saamme uusia lahjoituksia. Pystymme hoitamaan seuran hallinnon nykyisillä resursseilla, joten voimme käyttää lahjoitukset vapaaehtoisten järvi- ja meripelastajien tukemiseen ympäri Suomea.

Mitä varusteet maksavat?

– miehistön lämpimänä pitävä asukokonaisuus, jossa väli- ja kuoriasu 580 euroa
– pelastuspuku 1 200 euroa
– pelastusliivit 150 euroa
– sydäniskuri 1 800 euroa
– turvallisuusvaruste AIS 1 000–5 000 euroa veneluokasta riippuen

Anna hyvän tahtosi näkyä, auta vapaaehtoisia auttamaan ja ryhdy kuukausilahjoittajaksi meripelastus.fi/lahjoita

The post Mitä saamme aikaan kuukausilahjoittajiemme tuella? appeared first on Suomen Meripelastusseura.

Meripelastusseuran vapaaehtoiset miehistöt suorittivat viime vuonna yhteensä 1 769 pelastus- ja avustustehtävää vesillämme. Kiireelliseen pelastustehtävään lähdettiin 548 kertaa ja 15 ihmistä pelastettiin todennäköiseltä menehtymiseltä.

Suurin osa vapaaehtoisten meripelastajien tehtävistä oli eriasteisia avunantotehtäviä, joita suoritettiin 1 130. Näistä Trossi-jäsenpalveluun kuului 428. Yhteensä apua sai 3 778 ihmistä ja 1 447 alusta. Lisäksi meri- ja järvipelastusyhdistykset panostivat veneilyturvallisuuden parantamiseen hoitaen 482 turvavene-, valistus- ja esittelytehtävää ympäri maata.

Kokonaistehtävämäärä jäi hieman edellistä, pitkän hellekesän vuotta pienemmäksi, mutta Suomenlahdella tehtiin uusi ennätys, 549 tehtävää. Kaikista tehtävistä kolmannes osui siis Suomenlahdelle, kun taas Päijänteen ja Kokemäenjoen, Vuoksen vesistön ja Saaristomeren osuudet olivat kaikki 20 prosentin tuntumassa. Pohjanlahden ja Pohjois-Suomen osuus oli yhteensä noin 8 prosenttia.

Avun tarpeessa vesillä on useimmiten alle 15-metrinen moottorivoimalla kulkeva huvivene. Näin myös viime vuonna. Useimmissa tapauksissa veneilijä joutui pulaan teknisen vian tai aluksen huollon laiminlyönnin vuoksi (826 tapahtumaa).

Meripelastusseuran yksiköt hoitavat noin kolmanneksen kaikista rannikon ja sisävesien meripelastustehtävistä.  Pelastusalusten ympärivuorokautinen päivystys avovesikaudella ylläpidetään kokonaan palkatta tehtävällä vapaaehtoistyöllä. Päivystyskausi 2020 alkaa toukokuun alussa.

Haluaisitko auttaa meitä auttamaan?

 

The post Lähes 4 000 sai vesillä apua viime vuonna appeared first on Suomen Meripelastusseura.

Muistaisiko vapaaehtoisia meripelastajia tänä jouluna?

Avasimme uuden kuukausilahjoittamisen palvelun osoitteessa meripelastus.fi/lahjoita
Vapaaehtoisille meripelastajille voit tehdä kuukausilahjoituksen Visa-, Mastercard- ja Maesto -luottokorteilla. Tukesi meille välittää Nets.

Alkuvuonna kuukausilahjoittamisen välineistö kasvaa Mobile Payn toistuvaismaksulla. Tavoitteena on tuoda myös e-lasku tukimuodoksi lähiaikoina.

Kuukausilahjoittamisen lisäksi uuden palvelun kautta voit tehdä kertalahjoituksen luotto- ja pankkikorteilla sekä Mobile Payllä.

Tutustu uuteen lahjoituspalveluun ja anna hyvän tahtosi näkyä! Lahjan vapaaehtoisille voit antaa tästä

Mihin tukesi käytetään?

Tuellasi hankimme vapaaehtoisille meripelastajille pelastustarvikkeita, polttoainetta ja kunnostamme pelastusaluksia. Uutta pelastuskalustoakin hankimme; paraikaa rakennamme pelastusalusta Saaristomeren vilkkaille vesille Kemiönsaaren pelastusasemalle. Lue lisää tästä

Kiitos, kun autat meitä auttamaan!

Vapaaehtoisilla meripelastajilla on ollut vauhdikas vuosi: tähän mennessä apua on saanut 3 757 vesilläliikkujaa, 15 henkeä on pelastettu todennäköiseltä menehtymiseltä ja 24 venettä pelastettu tuhoutumiselta. Kaikkiaan vapaaehtoiset ovat lähteneet eriasteisille tehtäville 1 776 kertaa, joista kiireettömiä Trossi-tehtäviä oli neljännes.

The post Vapaaehtoisia meripelastajia voit nyt tukea kuukausittain appeared first on Suomen Meripelastusseura.

Meripelastusseuran uuden PV3-pelastusalussarjan toinen, Konnevedelle sijoitettava vene on juuri otettu vastaan ja kolmas, Kemiönsaaren meripelastajien käyttöön tuleva alus valmistuu keväällä.

Sarjan ensimmäinen pelastusalus aloitti päivystyksen Helsingissä kesäkuun alussa ja suoritti juuri päättyneellä kaudella 75 pelastus- ja avustustehtävää. Aiskoksi nimetty vene vaikutti varmasti myös siihen, että Helsingin Meripelastusyhdistys oli vuonna 2019 Meripelastusseuran eniten tehtäviä hoitanut paikallisyhdistys. Yhdistyksen vastavalitun puheenjohtajan Melinda Palomaan mukaan miehistöt ovatkin todella tyytyväisiä uuteen työvälineeseen.

Kemiönsaaren vapaaehtoiset meripelastajat ovat odottaneet uutta pelastusalusta jo pitkään. Ensi keväänä odotus palkitaan.
– Saamme luotettavan ja nykyistä tehokkaamman ja järeämmän työvälineen, kertoo yhdistyksen puheenjohtaja Carl-Johan Storm tyytyväisenä. – Hytillinen vene on myös miehistölle mukavampi.

Kymmenmetrisessä, alumiinirunkoisessa pelastusaluksessa on meripelastusvarustus, joka sisältää kevyen palonsammutus- ja tyhjennyskaluston sekä ensiapuvarusteet. Alus on varustettu hydraulisesti avattavalla keulaportilla, joka parantaa sen operatiivisia ominaisuuksia ja lisää toimintakykyä. Kokkolassa toimivan Kewatec AluBoatin rakentamassa veneessä on dieseljet-propulsio ja sen huippunopeus on 35 solmua.

Kemiönsaari on Salon eteläpuolella sijaitseva, 3 000 saaresta koostuva saaristokunta. Saarista vain noin 25 on asuttuja ympäri vuoden, mutta kesäkaudella saaristo täyttyy matkaveneilijöistä ja muista vierailijoista. Nopealle ja tehokkaalle pelastusalukselle on varmasti kysyntää.

Kemiönsaaren Meripelastajat hoitivat tänä vuonna alueellaan 27 pelastus- ja avustustehtävää. Carl-Johan Storm ei uskalla ennustaa, kuinka paljon uusi pelastusalus tulee kasvattamaan tehtävämäärää.
– Kyllä sillä varmasti vaikutusta on, koska uudella aluksella pystymme suorittamaan monia sellaisia tehtäviä, joihin aiempi, pienehkö avovene ei ole pystynyt.

Kemiönsaaren miehistöjen teoriakoulutus uuden aluksen käyttöön on tarkoitus aloittaa jo hyvissä ajoin keväällä, ja varsinainen käyttäjäkoulutus pidetään Meripelastusseuran toimintakeskuksessa Bågaskärissä toukokuussa.

Suomen Meripelastusseuran laivastoon kuuluu yhteensä 135 alusta; pienistä apuveneistä 24-metriseen pelastusristeilijään. Vanhentuvaa kalustoa on tarve uusia noin 3-5 aluksen vuosivauhtia. Kemiönsaareen sijoitettavan PV3-luokan aluksen hinta on noin 430 000 euroa.

Haluatko antaa vapaaehtoisille meripelastajille joululahjan tai tukea meripelastustoimintaa kuukausilahjoittajana?

Tuellasi varustamme uusia pelastusaluksia, kunnostamme vanhempia sekä hankimme pelastustarvikkeita vapaaehtoisille. Tutustu uuteen lahjoituspalveluun ja anna hyvän tahtosi näkyä – siirry lahjoittamaan tästä

Tukesi meille välittää Nets ja Mobile Pay.

The post Kemiönsaari odottaa uutta pelastusalusta malttamattomana appeared first on Suomen Meripelastusseura.

Pääkaupunkiseudun molempia meripelastusyhdistyksiä luotsaa ensi vuoden alusta nainen. Senni Jokinen ja Melinda Palomaa haluavat johtaa avoimesti ja muita kuunnellen ja arvostaen. – Niin, että kaikilla olisi kiva olla tämän todella mahtavan harrastuksen parissa, kiteyttää Melinda.

Melinda tuli mukaan vapaaehtoiseen meripelastustoimintaan vuonna 1998 ja Senni 10 vuotta myöhemmin.
– Venemessuilla joku ystävällinen herra Helsingin Meripelastusyhdistyksestä pyysi mukaan, Melinda muistelee. – Hän oli kovin ilahtunut, kun sai nuoren rekrytoitua miehistöön ja valitteli miehistön ikääntymistä.

Nykyisin Espoossa toimiva Senni aloitti myös Helsingistä.
– Itse asiassa samaan aikaan kuin Meripelastusseuran nykyinen koulutuspäällikkö Jaakko Heikkilä, hän naurahtaa.
– Olin juuri lopettanut opiskelut Turussa ja muuttanut Helsinkiin, Senni jatkaa. – Halusin harrastuksen, jossa voin tehdä jotain muiden hyväksi. Työkaveri vinkkasi vapaaehtoisesta meripelastustoiminnasta.

Molemmat uudet puheenjohtajat ehtivät edelleen myös merelle. Melinda on koulutustasoltaan aliperämies ja Senni on kansimies Espoon molemmilla aluksilla.

Sennille tuleva kausi on jo toinen Espoon Meripelastajien puheenjohtajana. Mitä kaikkea meripelastusyhdistyksen puheenjohtajan velvollisuuksiin kuuluu?
– Hallitus kokoontuu kerran kuussa. Sihteerin ja muiden vastuuhenkilöiden kanssa valmistelemme kokouksiin asialistat ja päätösesitykset. Olen pyrkinyt tuomaan yhdistyksen hallintoon lisää läpinäkyvyyttä ja järjestelmällisyyttä, Senni kertoo. – Lisäksi puheenjohtaja edustaa yhdistystä ulospäin virallisesti erilaisissa tilaisuuksissa ja muuten mitä erilaisimmissa tilanteissa.

Myös diplomatiaa tarvitaan välillä.
– Suurin osa porukasta suhtautuu meripelastusharrastukseen intohimoisesti, ja kun on paljon tunteen paloa, tunteet myös välillä kuohahtavat. Silloin puheenjohtaja toimii usein sovittelijana.

Sennin ensimmäisen puheenjohtajavuoden yksi suurimmista haasteista on ollut Espoon Meripelastajien asemaprojekti.
– Yhdistyksen tukikohdan vanha asemarakennus on niin huonossa kunnossa, ettei sitä kannata enää korjata, hän kertoo. – Yhteistyössä kaupungin kanssa olemme ideoineet uutta asemaa ja lupaprosessi on parhaillaan käynnissä. Rahoittajia hankkeelle etsimme myös.

Melinda Palomaa odottaa puheenjohtajan pestiltä sekä haasteita että hienoja mahdollisuuksia.
– Paljon puhutaan vapaaehtoisjärjestöjen kasvavasta roolista yhteiskunnassa, mutta vähemmän siitä, kuinka järjestöt pystyvät ylläpitämään toimintaansa ja tuottamaan jatkossakin arvoa yhteiskunnalle. Toimintaa pitää vaalia ja vapaaehtoisista pitää huolta.

Myös Melinda painottaa avoimuuden ja vuoropuhelun merkitystä.
– Aktiivisille toimijoille pitää antaa vaikuttamismahdollisuuksia. Eikä saa unohtaa, että vaikka ei aina oltaisi yhtä mieltä asioista, meillä kaikilla on kuitenkin yhteinen tavoite ja missio. Sen kirkastaminen kuuluu myös puheenjohtajan tehtäviin.

Kumpikaan naisista ei ole koskaan kokenut meripelastustoiminnan piirissä syrjintää tai epäasiallista käytöstä sukupuolensa vuoksi. Molemmat kannustavat naisia tulemaan rohkeasti mukaan.
– Jokaisella on omat vahvuutensa ja jokaisen vahvuuksille on käyttöä. Tärkeintä on reipas ja positiivinen asenne.

The post Avoimuutta ja vuorovaikutusta appeared first on Suomen Meripelastusseura.