Tänään kastettiin Rauman Syväraumanlahden satamassa uusi pelastusvene, joka sai nimekseen Merihelppi. Rauman Meripelastusyhdistyksen käyttöön tuleva alus aloittaa päivystyksen heinäkuun lopulla. Kuvassa uutta pelastusvenettä kastamassa kummina toiminut, LähiTapiolan Lännen korvausjohtaja Kirsi Kivikaarre sekä Rauman yhdistyksen puheenjohtaja Tuomas Kaitila.

Merihelppi on rungoltaan 8,6 metriä pitkä, 2,8 metriä leveä ja se on varustettu kahdella 250 hevosvoiman perämoottorilla. Alumiinirunkoisessa veneessä on perustason meripelastus- ja ensiapuvarustus. Merihelpin huippunopeus on yli 45 solmua ja matkanopeus 35 solmua. Vene rakennettiin Kewatec Aluboatin telakalla Kokkolassa.

 

Lähitulevaisuudessa Suomen Meripelastusseura kilpailuttaa useamman PV2-veneen sarjan.

Merihelppi matkalla Kokkolasta Raumalle. Veneen huippunopeus on yli 45 solmua.

– Raumalle sijoitettavan PV248 Merihelpin avulla keräämme kokemuksia valmiin ammattivenekonseptin hyödyntämisestä pelastusveneen aihiona. PV2-veneiden on tarkoitus olla tulevaisuuden pelastusveneluokka, joka soveltuu miehityksen, ylläpidon ja kustannusten puolesta myös pienempien yhdistysten käyttöön, kertoo Meripelastusseuran tekninen päällikkö Taneli Mauno.

 

Rauman uusi pelastusvene on Rauman Meripelastusyhdistyksen ja Reijo Rautauoman säätiön yhteinen hanke, jota tuki lisäksi LähiTapiola.

The post Raumalle uusi pelastusvene appeared first on Suomen Meripelastusseura.

Vapaaehtoiset meripelastajat riensivät apuun vesillä juhannusviikonlopun aikana 176 kertaa. Juhannus oli kiireisin Meripelastusseuran historiassa.

Meripelastusseuran juhannuspäivystys, Operaatio Meritähti päättyi eilen illalla. Torstaista sunnuntaihin vapaaehtoiset meripelastajat hoitivat vesillämme 176 pelastus- ja avustustehtävää, mikä oli yli 20 tehtävää enemmän kuin viime vuonna. Valtaosa tehtävistä oli eriasteisia avustustehtäviä. Kaikkiaan vapaaehtoisilta sai apua 415 ihmistä ja 136 alusta.

Kiireisin meripelastajien juhannus oli Suomenlahdella, missä kertyi kaikista tehtävistä reilu kolmannes. Eniten tehtäviä hoitivat Espoon, Helsingin, Turun ja Kotkan meripelastusasemat, ja eniten havereita sattui lauantaina.

Puolet kaikista tehtävistä aiheutti veneen tekninen vika tai huollon laiminlyönti. Lähes 40 prosentissa syynä oli merimiestaidollinen virhe, virhearviointi tai suoranainen huolimattomuus. Meripelastajat kannustavatkin veneilijöitä valmistautumaan vesille lähtöön huolellisesti, kertaamaan hyvät merimiestaidot sekä ottamaan muut vesilläliikkujat huomioon.

The post Meripelastusseuran vapaaehtoisilla ennätyskiireinen juhannus appeared first on Suomen Meripelastusseura.

Juhannuksesta vesillä ennustetaan vilkasta. Vesilläliikkujien turvana päivystää 130 pelastusalusta ja lähes 1400 vapaaehtoista meripelastajaa ympäri maata. Meripelastusseuran Operaatio Meritähti kestää torstai-illasta sunnuntai-iltaan.

Poikkeusaika ja lämmin alkukesä ovat saaneet ihmiset lähtemään vesille sankoin joukoin, mikä näkyy myös meripelastustehtävien määrässä. Meripelastusseuran vapaaehtoiset miehistöt hoitivat viime viikonloppuna yli 80 pelastus- ja avustustehtävää. Toukokuun alusta tähän päivään on tehtäviä kertynyt yhteensä 404, joka on lähes 10 prosenttia enemmän kuin viime vuonna samaan aikaan.

Juhannus on aina kiireistä aikaa meripelastajille, mutta nyt varaudutaan poikkeuksellisen vilkkaaseen keskikesän juhlaan vesillä. Myös vesille lähtöön kannattaa valmistautua nyt tavallistakin huolellisemmin ja ennakoida mahdollisia ongelmatilanteita. Apu ei ehkä olekaan ihan lähellä.

Vastuullisesti vesillä

Uusi vesiliikennelaki tuli voimaan 1. kesäkuuta. Huviveneilijän kannalta lain tärkein uudistus on, että jokaisella vesikulkuneuvolla on oltava päällikkö, joka vastaa aluksen kulusta ja koko venekunnan turvallisuudesta. Päällikkö on vastuussa muun muassa turvallisuusvarusteista sekä siitä, että pelastusliivit on puettu olosuhteiden niin vaatiessa ja kaikki veneessä olevat osaavat toimia hätätilanteessa.

Vaikka laki ei sitä edellytäkään, meripelastajat neuvovat, että pelastusliivit pidetään päällä aina vesillä liikuttaessa. Hätätilanteessa liivien esiin ottamiseen ja pukemiseen ei useimmiten ole enää aikaa.

Tilastojen mukaan alkoholilla on osuutta valtaosassa juhannusten tapaturmaisista hukkumisista. Vapaaehtoiset meripelastajat suosittelevatkin juhlajuomien korkkaamista vasta, kun köydet on kiinni laiturissa. Jo melko pienikin määrä alkoholia heikentää arviointi- ja toimintakykyä eri tilanteissa vesillä.

Vastuullisen veneilijän turvalliset toimintatavat ehtii vielä kerrata Meripelastusseuran kaikille avoimilla Veneilytaito-verkkokursseilla osoitteessa veneilytaito.fi.

Päällikön velvollisuuksiin kuuluu myös varmistaa, että veneessä on asianmukaiset merikartat. Lue blogi merikartoista.

Avunpyynnöt

Vaara- tai hätätilanteessa vesillä soita aina hätänumeroon 112 tai meripelastuksen hälytysnumeroon 0294 1000 (merialueella).

Meripelastusseuran Trossi-palvelunumerosta 0800 30 22 30 saa apua vesillä niissä ongelmatilanteissa, joissa kyseessä ei ole vaaratilanne eikä avun saamisella ole kiire. Trossi-palvelunumero päivystää vuorokauden ympäri.

Jos olet epävarma, onko kyseessä kiireetön avustus vai vaaratilanne, soita aina hätänumeroon tai meripelastuksen hälytysnumeroon.

Vapaaehtoiset meripelastajat toivottavat hyvää ja turvallista juhannusta!

The post Operaatio Meritähti – meripelastajat varautuvat kiireiseen juhannukseen appeared first on Suomen Meripelastusseura.

Oletko venealan osaaja, jolla on jo useamman vuoden kokemus alalta? Haluatko työskennellä ammattiveneiden rakennuttamisprojektien parissa yhteistyössä venevalmistajien ja vapaaehtoisten meripelastajien kanssa? Omaatko hyvät vuorovaikutustaidot ja aktiivisen työotteen? Jos vastasit kyllä, tule meille tekniseksi asiantuntijaksi!

Suomen Meripelastusseura on vuonna 1897 perustettu meri- ja järvipelastusyhdistysten keskusjärjestö, jonka toiminta perustuu vapaaehtoisten meripelastajien auttamishaluun ja pyyteettömään työhön. Päätehtävämme on auttaa merihätään joutuneita rannikolla ja sisävesillä. Meripelastusseuralla on käytössään 132 pelastusvenettä, jotka on sijoitettu eri puolille Suomea. Pelastusveneiden hankinnasta, korjauksista ja ylläpidosta vastaa Meripelastusseuran tekninen sektori.

Haemme nyt TEKNISTÄ ASIANTUNTIJAA vahvistamaan teknistä sektoriamme. Päävastuualueenasi on uusien pelastusveneiden rakennuttaminen sekä veneiden päivitysprojektit. Vastaat työssäsi myös useista muista teknisen sektorin tehtävistä yhdessä teknisen päällikön kanssa. Työ sisältää sekä toimistotyöskentelyä että käytännön tekemistä alustemme parissa.

Päätehtäviisi kuuluvat:

• uudisalus- ja päivityskorjausprojektien rakennuttaminen
• varuste- ja laitehankinnat sekä niihin liittyvät asiat
• teknisen sektorin koulutustoiminta
• aluskaluston katsastus

Odotamme sinulta:

• vahvaa venealan tuntemusta ja työkokemusta
• soveltuvaa teknistä koulutusta
• yleisimpien Office-ohjelmien hallintaa
• itsenäistä työotetta ja vastuuntuntoa
• positiivista asennetta ja hyviä vuorovaikutustaitoja
• julkisen hankintalainsäädännön tuntemus sekä Cad-ohjelmien hallinta katsotaan eduksi.

Tarjoamme vastuullisen ja itsenäisen työn matalahierarkkisessa asiantuntijaorganisaatiossa. Pääset osana kymmenen hengen toimistotiimiämme luotsaamaan vapaaehtoista meripelastustoimintaa uuden strategiamme mukaisille väylille. Toimistomme sijaitsee keskeisellä paikalla Helsingin Kaivopuistossa, osan työajasta voit suorittaa halutessasi myös etänä. Työ edellyttää myös ajoittain viikonlopputöitä ja matkustusvalmiutta (pääsääntöisesti Suomessa).

Teknisen asiantuntijan tehtävä on vakituinen ja kokopäiväinen. Toivomme, että pystyt aloittamaan syyskuussa 2020.

Lähetä vapaamuotoinen hakemus ansioluetteloineen ja palkkatoiveineen viimeistään 31.7.2020 sähköpostitse taneli.mauno@meripelastus.fi. Halutessasi voit liittää mukaan myös linkin enintään 1,5 minuuttia kestävään videoesittelyyn.

Lisätietoja teknisen asiantuntijan tehtävästä antavat:

tekninen päällikkö Taneli Mauno, p. 040 5616516 (22.6. ja 23.6. klo 12.00-16.00) taneli.mauno@meripelastus.fi

toimitusjohtaja Jori Nordström, p. 0400 656 171 (24.6. ja 25.6. klo 12.00-16.00) jori.nordstrom@meripelastus.fi.

The post Etsimme teknistä asiantuntijaa appeared first on Suomen Meripelastusseura.

Suomen Meripelastusseuran hallitus on nimittänyt Taneli Maunon Meripelastusseuran tekniseksi päälliköksi. Hän aloittaa tehtävässä heti.

Taneli Mauno on työskennellyt Meripelastusseuran alustarkastajana vuodesta 2009 lähtien. Alustarkastajan tehtävien ohella hän on ollut mukana jo useammassa uudisaluksen hankintaprojektissa.

Teknisenä päällikkönä Taneli Mauno ottaa kokonaisvastuun Meripelastusseuran aluskaluston kehittämisestä. Työhön kuuluu myös teknisen sektorin johtaminen.

– Tämä on luonnollinen urakehitys Tanelille, joka on kuluneina vuosina ansainnut varauksettoman luottamuksemme, sanoo Meripelastusseuran toimitusjohtaja Jori Nordström.

Samalla Meripelastusseura luopuu vanhahtavasta ja huonosti tehtävää kuvaavasta alustarkastajan nimikkeestä. Teknisen päällikön työpariksi rekrytoidaan tekninen asiantuntija.

The post Taneli Maunosta Meripelastusseuran tekninen päällikkö appeared first on Suomen Meripelastusseura.

Ilman karttaa vesillä liikkuminen onnistuu tutuilla vesillä ja hyvissä olosuhteissa. Mutta pimeys, myrsky tai sumu, saattavat saada tututkin vedet näyttämään erikoiselta. Vierailla vesillä kartta on jo ehdoton. Sumussa suuntavaisto katoaa

Muutama vuosi sitten pelastusvene Viitasaari sai hälytyksen, pimeälle ja sumuiselle Keiteleelle, jossa kaksi henkilöä oli eksyksissä. He olivat lähteneet mökiltään, tarkoituksena matkata lyhyt matka mantereelle odottavan auton luokse. Sumu ja pimeys tekivät kuitenkin kepposet ja ikänsä kyseisillä vesillä liikkunut mies lähtikin 90 astetta väärään suuntaan. Edes naapurisaari ei tuntunut tutulta, kaikki näytti niin erilaiselta. Kuvaavaa oli, että pelastusvene Viitasaarenkin miehistö joutui ajamaan melkein uimavauhtia paikalle, niin sakea oli sumu ja karit pimeyden syleilyssä. Parin tunnin etsinnän jälkeen mies ja nainen löydettiin hieman kylmettyneinä, mutta muuten hyvävointisina. Millainen kartta olisi voinut veneilijöitä auttaa?

Paperinen merikartta on veneilijän luottokumppani

Paperiset merikartat ovat vuosikymmenet olleet veneilijöidenkin navigoinnin perusta. Nykyisin Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin tuottamien karttojen hyvänä puolena ovat aineiston luotettavuus ja paperisena ne ovat sähköstä riippumattomina aina käytettävissä. Niiden heikkoutena on kuitenkin päivittyminen. Etenkään veneilijöiden suosimista karttasarjoista ei aina oteta taloudellisista syistä uusintapainoksia. Näin löydetyt kivet ja väylämuutokset siirtyvät toisinaan hitaasti valmiisiin karttoihin. Karttoja voi toki päivittää ilmaiseksi Traficomin Tiedonantoja merenkulkijoille -palvelussa, mutta harva veneilijä niitä kuitenkaan seuraa. Eikä paperikartalle muutenkaan saa GPS:n antamaa sijaintia kuin manuaalisesti.

ECDIS-järjestelmä on ammattilaisten apuri

Kauppamerenkulussa ja kansainvälisessä liikenteessä elektroniset merikartat ovat valtaosin jo syrjäyttäneet perinteiset merikartat. Kansainvälisen merenkulkuorganisaatio IMO:n hyväksymän ECDIS-järjestelmän avulla laivojen ei tarvitse ylläpitää massiivista paperikarttojen varastoa. Merenkulkijoiden työaikaa säästyy myös valtavasti, kun ajantasaiset päivitykset tulevat kootusti kunkin maan väylistä vastaavien viranomaisten tietoaineistoista. ECDIS voidaan myös yhdistää GPS:ään, jolloin laivan sijainti näkyy aina ajantasaisilla ja virallisilla merikartoilla. Tällainenhan palvelu olisi erinomainen myös veneilyyn. Mutta se olisi liian hyvää ollakseen totta. Käytännössä ECDIS vaatii toimiakseen massiiviset laitteistonsa varmistettuine sähkönsyöttöineen jne. Myös hinta kohoaa veneilijöille tähtitieteellisiin summiin.

Kätevät karttaplotterit

Kääntäkäämme katseet karttaplottereihin. Ne ovatkin mahtavia laitteita. Veneen sijainti näkyy reaaliaikaisesti sekä tarkasti ja kartan aluetta voi suurentaa ja pienentää miltei rajattomasti. Laitteet ovat myös toimintavarmoja, eivätkä vaadi jatkuvaa nettiyhteyttä. Tähän asti kaikki kuulostaa hyvältä. Jokaisella valmistajalla on kuitenkin omat käyttöliittymänsä, jolloin laitteiden näppäintekniikka vaatii totuttelua. Myös karttamerkinnät ovat eri valmistajilla erilaisia. Viitat, väylät ja loistot plottereilta löytää suhteellisen helposti, mutta muun muassa osa matalikoista ja kareista on saattanut jäänyt päivittämättä. Karttaplottereiden aineisto ei ole yhtä luotettava kuin kansallisten viranomaisten ylläpitämien aineisto. Ja vaikka käytössä olisikin uusin kartta, niin silti tietoon täytyy suhtautua varauksin. Ja jos sähkö loppuun, niin…

Kotimaisiin karttaohjelmistoihin piirtyvät maamerkit

Kotimaisia karttaohjelmistoja on myös tarjolla. Niiden etuna on usein se, että niihin on merikarttojen lisäksi yhdistettynä myös muita karttoja. Näin aineistosta saadaan tarkka, kun mukana on karien ja väylien lisäksi tiet, rakennukset ja maastonmuodot. Jos taas liikkuu kotimaassa nettiyhteyksien päässä, voi käyttää sähköisiä palveluja. Niissä tieto on usein ajantasaista, sillä aineistot päivittyvät Traficomin palvelusta merikarttojen tavoin. Veneen sijaintikin näkyy GPS:n ansiosta hyvin. Mutta se mutta. Jos nettiyhteys katoaa, saattaa karttakin jäädä päivittymättä ja näyttö on pelkkää valkoista.

Ja sitten meillä on se kansainvälisen suuryrityksenkin karttapalvelu ilmakuvineen. Merenkulkuun sitä ei ole tarkoitettu, mutta silti meripelastajat tapaavat vuosittain useita sen avulla eksyksiin päättyneitä veneilijöitä. Unohtakaamme se siis vesillä.

Tähystyksen tärkeys

Yhtä täydellistä merikarttaa veneilijöille ei ole olemassakaan. Siksi meripelastusseuran pelastusveneillä käytetään navigointiin sekä sähköisiä navigointiohjelmistoja, karttaplottereita, sekä merikarttoja. Niin ja tietysti se tärkein, katsotaan ulos ikkunoista!

Blogin kirjoittaja Jukka-Pekka Lumilahti on pitkän linjan vapaaehtoinen meripelastaja ja Helsingin Meripelastusyhdistyksen aktiivi.

Kuvat: Markku Tamminen, Seppo Lappalainen ja Traficom

The post Täydellistä merikarttaa metsästämässä appeared first on Suomen Meripelastusseura.

Oletko asiakaspalvelun ja taloushallinnon osaaja? Etsimme Meripelastusseuran toimistolle jäsenpalvelun ja taloushallinnon asiantuntijaa määräaikaiseen työsuhteeseen 17.8.2020-30.9.2021 välille.

Suomen Meripelastusseura on vuonna 1897 perustettu meri- ja järvipelastusyhdistysten keskusjärjestö, jonka toiminta perustuu vapaaehtoisten meripelastajien auttamishaluun ja pyyteettömään työhön. Päätehtävämme on auttaa merihätään joutuneita rannikolla ja sisävesillä. Toimimme myös veneilyturvallisuuden parantamiseksi jakamalla veneily- ja turvallisuustietoa sekä edistämällä hyvää merimiestapaa. Suomen Meripelastusseura tarjoaa jäsenyhdistystensä jäsenille jäsenpalvelua, ylläpitää keskitettyä jäsenrekisteriä sekä hoitaa yhdistystensä jäsenmaksulaskutuksen.

Etsimme toimistollemme Helsinkiin asiakaspalvelun ja taloushallinnon osaajaa määräaikaiseen työsuhteeseen jäsenpalvelu- ja hallintopäällikön äitiysloman ajaksi. Kyseessä on kokopäiväinen työ, joka alkaa 17.8.2020 ja kestää syyskuun 2021 loppuun.

Jäsenpalvelun ja taloushallinnon asiantuntijana päävastuusi ovat Meripelastusseuran
• jäsenpalvelu ja -neuvonta
• keskitetyn jäsenrekisterin ylläpito
• jäsenmaksulaskutuksen toteutus
• eritellyt muut taloushallinnon tehtävät kuten myyntilaskutus, ostolaskujen käsittely ja maksuliikenne sekä
• toimiston ylläpidon hankinnat ja sopimusten valvonta.

Odotamme sinulta aikaisempaa kokemusta asiakaspalvelun ja taloushallinnon tehtävistä sekä mieluusti niihin soveltuvaa koulutusta. Hallitset O365-ympäristön ja sen yleisimmät ohjelmistot. Lisäksi tehtävässä onnistuminen edellyttää itsenäistä työotetta ja tehokasta tiedon omaksumista. Työsuhteen aluksi toteutamme kolmen viikon perehdytysjakson, jonka aikana työtehtävät siirtyvät asteittain vastuullesi.

Eduksi katsomme vapaaehtoisen meripelastustoiminnan tai järjestötoiminnan tuntemisen. Etua on myös Meripelastusseuran toiminnanohjausjärjestelmä Messin tai käytössämme olevan taloushallinnon ohjelmiston Fennoan kokemuksesta. Jäsenistömme koostuu suomen- ja ruotsinkielisistä jäsenistä, joten molempien kotimaisten kielten osaaminen auttaa työtehtävissä suoriutumisessa.

Tarjoamme vastuullisen ja itsenäisen työn matalahierarkkisessa asiantuntijaorganisaatiossa. Pääset osana kymmenen hengen toimistotiimiämme luotsaamaan vapaaehtoista meripelastustoimintaa uuden strategiamme mukaisille väylille. Toimistomme sijaitsee keskeisellä paikalla Helsingin Kaivopuistossa, osan työajasta voit suorittaa halutessasi myös etänä.

Kiinnostuitko? Laita ansioluettelosi sekä vapaamuotoinen hakemus palkkatoiveineen 30.6. mennessä sähköpostitse tiia-maria.tykka@meripelastus.fi. Haastattelut on tarkoitus toteuttaa viikon 28 (6.-10.7.) aikana.

Lisätietoja tehtävästä antaa jäsenpalvelu- ja hallintopäällikkö Tiia-Maria Tykkä puh. 040 584 5222 (soittoajat: 17.6. klo 10-12 ja 25.6. klo 13-15), tiia-maria.tykka@meripelastus.fi.

The post Etsimme jäsenpalvelun ja taloushallinnon asiantuntijaa appeared first on Suomen Meripelastusseura.

Kemiönsaaren meripelastajien PV3-luokan pelastusalus sai lauantaina yhdistyksen uudessa tukikohdassa, DB Marinassa Taalintehtaalla pidetyssä kastetilaisuudessa nimekseen Mona.

Sää oli tuulinen ja sateinen, Kemiönsaaren meripelastajien puheenjohtaja Calle Stormin mukaan juuri meripelastajille sopiva. Aluksen kummina toimi Klara Paul Konstsamfundetista sekä aluksen ja miehistön suojelijana emerituspiispa, professori Björn Wikström.

Aluksen kummi Klara Paul.

Uuden pelastusveneen nimi, Mona on aluksen hankintaa merkittävästi tukeneen Konstsamfundetin valitsema. Ruotsalainen näyttelijä Mona Mårtenson oli Konstsamfundetin perustajan, Amos Andersonin tyttöystävä.

Kymmenmetrinen, vesisuihkupropulsiolla varustettu PV3-luokan pelastusalus yltää 35 solmun maksiminopeuteen. Siinä on meripelastusvarustus, joka sisältää myös kevyen palonsammutus- ja tyhjennyskaluston sekä ensiaputehtäviin tarvittavat varusteet. Lisäksi veneessä on hydraulisesti avattava keulaportti, joka muun muassa parantaa mahdollisuuksia rantautua luonnonsatamiin ja helpottaa potilaan siirtoa veneeseen.

Ryhdy laivanvarustajaksi

Uusien pelastusalusten hankinta on Meripelastusseuralle iso taloudellinen ponnistus. STEA:n veikkausvoittovaroista myöntämä tuki kattaa hankintakustannuksista 70 prosenttia. Loput on Meripelastusseuran ja jäsenyhdistysten rahoitettava itse. Etsimmekin nyt tukijoita seuraavien pelastusalusten hankinnan omavastuuosuuksien kattamiseksi. Seuraavat uudet alukset sijoitetaan Meri-Lapin Tornion (PV3), Tammisaaren (PV3) ja Pirkanmaan Valkeakosken (PV2) pelastusasemille. Voisitko sinä tai yrityksesi olla uuden pelastusveneen Laivanvarustaja?

Ryhdy laivanvarustajaksi

The post Kemiönsaaren uusi pelastusalus on Mona appeared first on Suomen Meripelastusseura.

Tänä keväänä veneilyharrastuksen aloittaneet Aniina ja Kalle olivat viettämässä aurinkoista helatorstaita Saaristomerellä, kun matka tyssäsi pieneen virheeseen rantautuessa. Onneksi pariskunta oli hankkinut matkaveneen lisäksi myös Meripelastusseuran Trossi-jäsenpalvelun.

 

– Olimme luonnonsatamassa ja halusimme siirtyä varjon puolelta aurinkoisempaan paikkaan. Ankkuria laskiessa arvioin etäisyyden väärin ja ankkuriliina loppui pari metriä ennen rantaa, kertoo Kalle.
– Eipä siinä muuta kuin vaihde pakille ja peruuttamaan.

Moottorivenettä peruuttaessa ankkurin köysi pääsi kietoutumaan veneen potkurin ympärille. Ankkuri oli pohjassa ja piti veneen paikoillaan, mutta maihin sen paremmin kuin liikkeellekään ei päästy. Kalle ja Aniina soittivat Trossi-palvelunumeroon.

Apuun tuli Kemiönsaaren Meripelastajien pelastusvene Masto.
– Pelastusvene saapui noin tunnin päästä. Potkuriin sotkeutunutta köyttä ei ollut mahdollista irrottaa paikan päällä, joten nostettiin ankkuri ylös ja pelastusvene otti meidät hinaukseen, Kalle kertoo.

– Hinaus Taalintehtaan satamaan kesti pari tuntia. Kaikki sujui todella hyvin ja lopuksi sain pelastusveneen päälliköltä vielä parin sukeltajan yhteystiedot, jatkaa Kalle.
– Seuravana aamuna sukeltaja kävi irrottamassa köyden ja pääsimme jatkamaan matkaa.

Kalle ja Aniina ovat erittäin tyytyväisiä saamaansa palveluun ja suosittelevat Trossia muillekin veneilijöille.
– Hyvää ja ammattitaitoista, täyden kympin arvoista palvelua.

Luvassa kaikkien aikojen veneilykesä

Kotimaan matkailun nousun myötä vesillä on vilkasta. Vauhdikkaasti alkaneella veneilykaudella on vapaaehtoisten meripelastajien apua tarvittu ennätystahtiin. Syitä matkan äkilliseen pysähdykseen on monia: moottoririkkoja, polttoainetankkien epäpuhtauksista johtuvia ongelmia, hihnojen katkeamisia ja akkujen tyhjenemisiä. Huollon merkitystä alkukaudesta ei suotta korosteta. Matalikolla matka voi pysähtyä pohjakosketukseen ja karilta irrotukseen tarvitaan apua. Köysi menee helposti potkuriin.

– Jos huomaat vesillä maltillista vauhtia kulkevan Meripelastusseuran punavalkoisen pelastusaluksen ja vähän matkan päässä takana toisen veneen, älä aja veneiden välistä, sillä käynnissä saattaa olla hinaus. Hinausköysi ei ole aina näkyvissä veden pinnalla, vinkkaa Meripelastusseuran turvallisuuspäällikkö Marko Stenberg.

Ongelmatilanteissa vesillä ihmiset pelastetaan aina, mutta veneen siirto vesillä on omistajan vastuulla ja summa voi nousta satoihin euroihin. Hankkimalla Meripelastusseuran Trossi-jäsenpalvelun varmistat veneellesi maksuttoman avun. Vapaaehtoiset meripelastajat hinaavat veneesi jäsenetuna sellaiseen satamaan, johon on saatavilla korjauspalveluita. 80 euron Trossi-jäsenmaksulla tuet samalla vapaaehtoista meripelastustyötä.

Hanki Trossi veneesi turvaksi ja tallenna puhelimeesi avovesikaudella 24/7 palveleva Trossi-numero: 0800 30 22 30.
Hätätilanteissa soita sisävesillä 112 ja merialueilla 0294 1000.

Tartu Trossiin

Kuvat: Aniina Räike

The post Trossi-jäsenen palaute: Kympin suoritus appeared first on Suomen Meripelastusseura.

Voimme myös poikkeusaikana nauttia vesilläolosta ja Suomen kauniista luonnosta veneillen, kun teemme sen vastuullisesti ja turvallisesti.

Meripelastusseura ja Suomen Purjehdus ja Veneily (SPV) toteuttivat yhdessä veneilijän ohjeistukset koronaepidemian ajalle. Ohjeistuksissa neuvotaan vastuulliseen veneilyyn ja käydään läpi, miten pelastus- ja avustustilanteessa tulisi toimia poikkeusaikana.

– Suomen kesä on hienoa aikaa. Noudattamalla näitä ohjeistuksia ja viranomaisten linjauksia voimme nauttia veneilystä raikkaassa ulkoilmassa. Otathan aina huomioon oman ja kanssaveneilijöiden terveyden ja muistathan, että voit omalla toiminnallasi hidastaa koronaviruksen leviämistä, SPV:n toiminnanjohtaja Jan Thorström sanoo.

Vapaaehtoiset meripelastajat tulevat apuun myös poikkeusaikana.

– Vesille lähtöön kannattaa valmistautua huolellisesti, koska poikkeusaikana avun saaminen voi kestää normaalia kauemmin, muistuttaa Meripelastusseuran toimitusjohtaja Jori Nordström.

– Jos kuitenkin tarvitset apua, näitä ohjeita noudattamalla suojaat pelastusalusten miehistöjä koronatartunnalta ja varmistat osaltasi, että meripelastajat pysyvät vesillä kaikkien turvana, Nordström jatkaa.

Lataa tästä pdf-muotoiset ohjeistukset suomeksi ja ruotsiksi.

 

The post Vastuullisesti vesillä – poikkeusajan ohjeet ja suositukset veneilijälle appeared first on Suomen Meripelastusseura.

Meripelastusseuran vapaaehtoisten apua tarvitaan vesillä yhä useammin. Pelastus- ja avustustehtäviä on tänä keväänä kertynyt jo 154 kun viime vuonna samaan aikaan niitä oli 111. Meripelastajat kehottavat valmistautumaan vesille lähtöön huolella.

Vapaaehtoisten meripelastajien apua oli toukokuun viimeisen viikon alkaessa saanut yhteensä 267 ihmistä. Kiireisin meripelastajien kevät on ollut Suomenlahdella, jossa veneilykausi alkoi lämpimän kevään myötä tavallista aikaisemmin.

– Lämmin ja kaunis sää lisää selvästi tehtävien määrää. Toissa kesänä rikottiin lämpöennätyksiä ja myös Meripelastusseuran tehtävämäärä nousi ennätystasolle, kertoo Meripelastusseuran toimitusjohtaja Jori Nordström. – Tänä vuonna varaudumme myös kiireiseen kauteen. Uskon, että entistä useampi suuntaa vesille ja saaristoon, kun ulkomaanlomat on peruttu.

Suurin osa vapaaehtoisten meripelastajien tehtävistä aiheutuu veneeseen tulleesta teknisestä viasta tai veneilijän merimiestaidollisesta virheestä. Monessa tapauksessa pulaan joutuminen olisi voitu välttää panostamalla veneen huoltoihin ja päivittämällä varusteet.

– Vesille lähtöön kannattaa nyt valmistautua erityisen huolellisesti, koska poikkeusaikana avun saaminen saattaa kestää normaalia kauemmin, muistuttaa Jori Nordström.

Veneilytaidot kuntoon

Myös veneilijän oma osaaminen on nyt aika päivittää kuntoon.

– Maanantaina 1.6. voimaan tuleva uusi vesiliikennelaki edellyttää, että myös huviveneellä on päällikkö, joka vastaa veneen kulusta ja koko venekunnan turvallisuudesta, Jori Nordström kertoo. – Päällikkö on vastuussa muun muassa turvallisuusvarusteista sekä siitä, että pelastusliivit on puettu olosuhteiden niin vaatiessa ja kaikki veneessä olevat osaavat toimia hätätilanteessa.

Hyvään merimiestapaan kuuluvat turvalliset toimintatavat on helppo kerrata Meripelastusseuran Veneilytaito-verkkokursseilla. Kaikille avoin verkkokoulutus koostuu kolmesta kokonaisuudesta, jotka ovat Päällikön vastuu, Veneile turvallisesti sekä Toiminta hätätilanteessa. Tutustu kursseihin osoitteessa veneilytaito.fi.

The post Vapaaehtoisilla meripelastajilla ennätyskiireinen kevät appeared first on Suomen Meripelastusseura.

Meripelastusseuran uusimman PV3-luokan pelastusveneen käyttäjäkoulutus pidettiin viikonloppuna Bågaskärin toimintakeskuksessa. Sunnuntaina alus suuntasi tuoreen miehistönsä kanssa kohti Kemiönsaaren asemapaikkaansa.

Sekä Kemiönsaaren dieseljet-propulsiolla kulkeva PV3 että Konnevedelle sijoitettava sarjan ensimmäinen perämoottoreilla varustettu vene on nyt vastaanotettu, ja ne aloittavat päivystyksen asemillaan kesäkuun aikana. Konneveden miehistön käyttäjäkoulutus järjestetään tulevana viikonloppuna.

PV3 valmiina lähtemään Kemiönsaaren meripelastusasemalle (kuva Tuomas Kalanti). Kemiönsaaren miehistön käyttäjäkoulutusta (kuva Tuomas Kalanti).

 

PV3-sarjan ensimmäinen alus, PV Aisko on ollut Helsingin Meripelastusyhdistyksen käytössä jo viime kesästä lähtien, ja se suoritti viime kaudella 75 pelastus- ja avustustehtävää. Sarjan seuraavat veneet sijoitetaan suunnitelmien mukaan Tornioon ja Tammisaareen, ja ne valmistuvat kesällä 2021.

PV Aisko ja Konneveden pelastusvene Helsingin Matosaaren asemalla (kuva Sari Leppävuori). Ryhdy Laivanvarustajaksi

Uusien pelastusalusten hankinta on Meripelastusseuralle iso taloudellinen ponnistus. STEA:n veikkausvoittovaroista myöntämä tuki kattaa hankintakustannuksista 70 prosenttia. Loput on Meripelastusseuran ja jäsenyhdistysten rahoitettava itse. Etsimmekin nyt tukijoita seuraavien pelastusalusten hankinnan omavastuuosuuksien kattamiseksi. Seuraavat uudet alukset sijoitetaan Meri-Lapin Tornion, Tammisaaren ja Pirkanmaan Valkeakosken pelastusasemille. Voisiko sinun yrityksesi olla uuden pelastusveneen Laivanvarustaja? Lue lisää

Ryhdy laivanvarustajaksi

The post Uudet PV3-luokan pelastusveneet käyttöön appeared first on Suomen Meripelastusseura.

Veneilyyn liittyvä lainsäädäntö on ollut pirstaleista ja vanhentunutta. Kesäkuun alussa voimaan tuleva uusi vesiliikennelaki tarkentaa pelisääntöjä ja lisää päällikön vastuuta.

Suomi on maailman venetiheimpiä maita väkilukuun suhteutettuna. Maassamme arvioidaan olevan lähes 1,2 miljoonaa huvivenettä. Lukuun sisältyvät toki myös soutuveneet ja muut pienemmät veneet.

Uusi vesiliikennelaki ajanmukaistaa ja kokoaa yhteen vesiliikenteen liikennesäännöt ja liikennemerkit. Uudistuksen tavoitteena on lisätä vesiliikenteen turvallisuutta ja vastuullista veneilyä.

Päällikkö vastaa

Uuden lain mukaan jokaisella vesikulkuneuvolla on oltava päällikkö, joka vastaa sen kulusta ja koko venekunnan turvallisuudesta. Veneen kunnosta huolehtiminen ja veneessä olevien riittävä ohjeistaminen on myös päällikön vastuulla.

Lisäksi päällikön vastuulle kuuluu, että kaikilla on pelastusliivit päällä olosuhteiden niin vaatiessa. Olosuhteiden arvioinnissa pitää ottaa huomioon erityisesti sää, mutta myös käytössä olevan veneen tyyppi ja nopeus sekä mukana olevien mahdolliset henkilökohtaiset rajoitukset.

Vesikulkuneuvossa on käytettävä asianmukaisia merikarttoja ja merenkulkujulkaisuja, jos aiottu matka edellyttää reittisuunnittelua. Plotteri ei riitä, koska sen kartta-aineistot voivat olla vanhoja ja puutteellisia.

Myös veneessä vaadittavien varusteiden mukanaolo ja kunto ovat päällikön vastuulla. Pelastusliivien tai kelluntapukineiden lisäksi muita pakollisia varusteita moottorikäyttöisessä veneessä tai yli viiden metrin pituisessa purjeveneessä ovat tyhjennysväline ja veneen koosta riippuen airot, mela tai ankkuri köysineen. Moottoritehon kasvaessa tai mikäli veneessä on esimerkiksi polttolaitteita, tulee mukana olla lisäksi käsisammutin.

Mikä muu muuttuu?

Uuden lain myötä vuokraveneeksi lasketaan ainoastaan miehitettynä vuokrattava vene. Pelkän veneen vuokraaminen siis helpottuu. Vuokraveneitä ei jatkossa tarvitse enää katsastaa ja erilliset varustevaatimukset poistuvat. Tulonhankkimistarkoituksessa toimivalta vuokraveneen kuljettajalta edellytetään kuitenkin vuokraveneen kuljettajan pätevyyskirjaa, ja toimintaan sovelletaan merilakia.

Vesikulkuneuvojen rekisteröintiin laki ei tuo suuria muutoksia. Jatkossakin kaikki moottorilla tai purjeella varustetut vesikulkuneuvot, joiden rungon pituus on vähintään 5,5 metriä tai moottoriteho vähintään 15 kilowattia, on rekisteröitävä. Ulkomailta ostettujen veneiden rekisteröintiä laki helpottaa, sillä jatkossa on mahdollisuus purjehtia vene Suomeen ja hoitaa rekisteröinti seitsemän vuorokauden kuluessa maahan saapumisesta.

Vesiliikenteen sanktiojärjestelmä on myös uudistettu ja lakiin on tuotu rikesakkojärjestelmän tilalle liikennevirhemaksu. Se voidaan määrätä esimerkiksi varustepuutteista, ylinopeudesta tai kulkuvalojen käyttämättä jättämisestä.

Tutustu uuteen vesiliikennelakiin.

Trossi on vastuullisen veneilijän merkki

Vastuullinen veneilijä ottaa turvallisuusasiat vakavasti. Ennen vesille lähtöä hän panostaa veneen huoltoon, tutustuu uuteen vesiliikennelakiin ja kertaa merimiestaidot. Vesillä hän noudattaa hyvää merimiestapaa ja huomioi muut vesilläliikkujat. Veneensä turvana fiksulla veneilijällä on kaiken varalta Meripelastusseuran Trossi-jäsenpalvelu.

Turvalliseen vesillä liikkumiseen kuuluvat tiedot ja taidot kertaat kätevästi verkossa, veneilytaito.fi.

(Uutta vesiliikennelakia käsittelevä teksti on lyhennelmä Trossi-jäsenlehdessä julkaistusta Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin erityisasiantuntija Kimmo Patrakan artikkelista. Kuva Traficom.)

The post Uusi vesiliikennelaki korostaa päällikön vastuuta appeared first on Suomen Meripelastusseura.

Suomen Meripelastusseura ja Viron vapaaehtoinen meripelastusorganisaatio, Päästeliit ovat käynnistäneet hankkeen, jossa luodaan Itämeren alueelle yhtenäinen kiireettömän avun järjestelmä veneilijöiden turvaksi.

Development of Integrated Trossi Service in Baltic Region (INTROSERV) -hankkeen tavoitteena on parantaa veneilijöiden ja pienvenesatamien turvallisuutta luomalla Itämeren alueelle yhtenäinen teknisen- ja kiireettömän avun järjestelmä. Lisäksi hankkeen aikana järjestetään veneilyturvallisuutta edistäviä koulutuksia ja tapahtumia verkossa sekä viidessä pilottivierasvenesatamassa Suomessa ja Virossa. Projekti toteutetaan tiiviissä yhteistyössä paikallisten meripelastusyhdistysten, vierasvenesatamien ja venekerhojen kanssa.

Hankkeen päätavoitteet Suomessa ovat Meripelastusseuran Trossi-jäsenpalvelun uudistaminen, yhteistyön lisääminen vapaaehtoisten meripelastajien, pienvenesatamien ja muiden alueellisten toimijoiden kesken sekä viestinnän ja koulutusten tuottaminen meriturvallisuudesta ja hyvästä merimiestavasta yhä useamman veneilijän hyväksi.

EU:n Interreg Central Baltic -ohjelman rahoittama hanke kestää vuoden 2021 loppuun. Hankkeen Suomen projektikoordinaattorina on Suomen Meripelastusseurassa aloittanut 4. toukokuuta Tuomas Puukko. Hänet tavoittaa numerosta 044 274 0664 ja s-postilla tuomas.puukko@meripelastus.fi.

The post Suomi ja Viro kehittävät yhdessä Itämeren turvallisuutta appeared first on Suomen Meripelastusseura.

Meripelastusseura lisää turvallisuutta vesillämme monin tavoin. Pelastamme ja avustamme vesillä hätään joutuneita, ehkäisemme ennalta hätätilanteita valistusviestinnän ja koulutuksen avulla sekä vahvistamme vesilläliikkujien turvallisuudentunnetta olemalla läsnä. Työmme arvo yhteiskunnalle on merkittävä.

Toimintamme perustuu vahvoihin arvoihin, yhteisöllisyyteen ja yhdessä tekemiseen. Kaiken lähtökohta on vapaaehtoisten meripelastajien halu auttaa kanssaihmisiä. Sen tekevät mahdolliseksi tehokkaat ja tarkoituksenmukaiset pelastusalukset ja varusteet sekä kansainvälisestikin poikkeuksellisen laaja ja korkeatasoinen koulutusjärjestelmä. Pätevä miehistö ja kunnon varusteet varmistavat sekä autettavien että auttajien itsensä turvallisuuden. Laadukkaat tukitoimet, markkinointi ja viestintä, varainhankinta ja yhdistyshallinto, luovat edellytykset toiminnalle.

Nykymaailmassa vain muutos on pysyvää. Meripelastusseura on ketterä ja vahvasti ajassa toimiva organisaatio. Pitkä ja kunniakas historiamme on voimavara, ei hidaste. Alkavalla strategiakaudella muuttuvan toimintaympäristön haasteita ovat edelleen lisääntyvä huviveneily, ympäristönsuojelun vaatimusten huomioiminen kaikessa toiminnassa, yhteiskunnan toimintamme vaikuttavuuteen ja vapaaehtoisten mielekkääseen harrastukseen kohdistamat odotukset sekä jatkuvasti tiukkeneva kilpailu rahoituksesta.

Meripelastusseuran uusi strategia auttaa meitä vastaamaan näihin ja lukuisiin muihin haasteisiin. Se linjaa yhteiset tavoitteemme sekä määrittää suuntaviivat ja keinot, joiden avulla voimme toteuttaa yhä tehokkaammin tehtäväämme laadukkaana ja arvostettuna vesiturvallisuusorganisaationa.

Meripelastusseuran valtuuston hyväksyi uuden strategian kevätkokouksessaan 25.4.2020.

Tutustu strategiaamme.

The post Uusi strategia ohjaa toimintaamme vuoteen 2025 appeared first on Suomen Meripelastusseura.

Vapaaehtoisten meripelastajien päivystyskausi alkoi osassa maata poikkeustilanteen vuoksi jo huhtikuussa. Vappuviikonloppuna päivystysketju kasvaa 25 pelastusasemaan. Loput Meripelastusseuran 60 asemasta käynnistävät päivystyksen toukokuun aikana.

Vapaaehtoiset pelastusalukset päivystävät ympäri vuorokauden keskimäärin alle puolen tunnin lähtövalmiudessa.

– Tavoitteenamme on hoitaa perustehtäväämme, vesillä hätään joutuneiden auttamista niin hyvin kuin mahdollista myös vallitsevassa poikkeustilanteessa, kertoo Meripelastusseuran toimitusjohtaja Jori Nordström. – Unohtamatta kuitenkaan omien miehistöjemme turvallisuutta ja koronavirustartunnalta suojaamista.

Meripelastusseura varautuu kiireiseen kauteen.

– Poikkeustilanne on lisännyt meripelastuksesta vastaavien viranomaisten töitä, joten on mahdollista, että entistä suurempi osa pelastus- ja avustustehtävistä vesillä ohjautuu vapaaehtoisille, Jori Nordström sanoo. – Varaudumme tukemaan viranomaisia kaikin tavoin resurssiemme puitteissa.

Viime vuonna Meripelastusseuran miehistöt lähtivät hälytystehtävään yhteensä 1 769 kertaa. Apua sai 3 778 ihmistä ja 1 447 alusta. Todennäköiseltä menehtymiseltä pelastettiin 15 ihmistä.

Vastuullisesti vesille

Vapaaehtoisille meripelastajille tulevista avunpyynnöistä valtaosa tulee huviveneilijöiltä ja johtuu veneen teknisestä viasta, huollon laiminlyömisestä tai kuljettajan merimiestaidollisesta virheestä. Usein ongelmilta olisi vältytty veneen asianmukaisella huollolla ja varusteiden tarkistamisella.

Tänä vuonna on erityisen tärkeää, että vene varusteineen ja kipparin taidot ovat kunnossa, koska avun saaminen vesillä saattaa kestää normaalia kauemmin.

– Vastuullisen veneilijän tekee ennen kaikkea oikea asenne, Jori Nordström painottaa. – Otetaan turvallisuusasiat vakavasti, noudatetaan hyviä merimiestaitoja ja huomioidaan muut vesilläliikkujat. Satamissa muistetaan hyvä käsihygienia ja turvavälit muihin ihmisiin.

– Kesäkuun alussa tulee voimaan myös uusi vesiliikennelaki, joka lisää veneen päällikön vastuuta, Nordström jatkaa. – Lain sisältöön kannattaa ehdottomasti tutustua ennen veneilykauden aloittamista.

Muistilista ennen vesille lähtöä:

• tarkista veneesi turvavarusteet, kuten pelastusliivit, sammuttimet ja hätämerkinantolaitteet
• tarkista myös viestintävälineiden toiminta
• varmista, että veneessäsi on riittävästi polttoainetta
• tee reittisuunnitelma ja muista kertoa se myös kotiin jääville
• tutustu säätiedotuksiin ja muista seurata niitä myös matkan aikana
• pidä pelastusliivit päällä aina vesillä oltaessa.

Lue lisää blogistamme.

Mistä saa apua?

Hätä- ja vaaratilanteessa vesillä tulee soittaa hätänumeroon 112 tai merialueella meripelastuksen hälytysnumeroon 0294 1000. Aina, jos olet epävarma, onko kyseessä vaaratilanne, soita jompaankumpaan edellä mainituista numeroista.

Meripelastusseuran Trossi-palvelunumero 0800 30 22 30 vastaa jälleen 1.5. alkaen. Numero on tarkoitettu vesilläliikkujien kiireettömiin avunpyyntöihin, jotka keskus välittää edelleen vapaaehtoisille pelastusaluksille. Numero palvelee ympäri vuorokauden 31.10. saakka.

The post Vapaaehtoiset meripelastajat varautuvat kiireiseen kesään appeared first on Suomen Meripelastusseura.

Kelmutetut Trossi-lehdet sisältävät Trossi-jäsenkortit ja -venetarrat

Jos pian postiluukusta kolahtava Trossi-lehtesi on kelmutettu, löydät paketin sisältä uuden Trossi-jäsenkortin ja -venetarran. Kaikki jäsenpostit eivät kuitenkaan ehtineet lehden matkaan, ja siksi osalle Trossi-jäsenpaketti saapuu edellisvuosien tapaan kirjeenä.

Tuoreet Trossi-jäsenkortit löytyvät myös Cardu-sovelluksen Lompakosta.

Trossi-päivystyskausi käynnistyy vapulta

Trossi-palvelunumero 0800 30 22 30 vastaa 1.5.-31.10. ympäri vuorokauden kiireettömiin avustuspyyntöihin. Jäsenasioissa tavoitat meidät parhaiten sähköpostitse smps.toimisto@meripelastus.fi. Jäsentietojen päivittäminen käy kätevästi myös verkkolomakkeella.

Turvallista alkavaa veneilykautta!

Jos et vielä ole Trossi-jäsen, nyt on oiva hetki korjata asia. Lue lisää ja liity Trossi.fi

The post Trossi-jäsenkortit ja -venetarrat ovat matkalla appeared first on Suomen Meripelastusseura.

Ennen veneilykauden aloitusta kannattaa varata päivä tai kaksikin veneen huoltoon ja turvallisuusasioiden mieleen palauttamiseen. Jos vesillä sattuu haveri, hätätilanteessa apua saa hätänumerosta ja kiireettömässä ongelmatilanteessa Meripelastusseuran Trossi-palvelunumerosta.

Auringossa vapaana kimmeltävä vesi houkuttelee ajatukset laineille. Ota kuitenkin aikalisä. Malta huoltaa vene ja varusteet kunnolla ennen vesille lähtöä.

Meripelastusseuran tilastot osoittavat, että lähes puolet vapaaehtoisten meripelastajien saamista avunpyynnöistä johtuvat veneeseen tulleesta teknisestä ongelmasta. Suurin osa alkukauden meripelastustehtävistä aiheutuu juuri veneiden teknisistä vioista, joista yleisin johtuu polttoainetankkien epäpuhtauksista. Tämä johtaa polttoainesuodattimen tukkeutumiseen ja matkan katkeamiseen.

Monet teknisistä vioista voitaisiin välttää veneen säännöllisellä huollolla. Mitä perusteellisemmin vene on huollettu syksyllä, sitä vähemmän tekemistä on ennen veneilykauden alkua. Keväthuollon tarkastuslistan asiat on hyvä käydä läpi joka tapauksessa.

Trossi on veneen turva poikkeustilanteessakin

Veneen tärkein turvallisuustekijä on inhimillinen eli veneilijä itse. Taidot kannattaa pitää ajan tasalla ja hankkia tarvittaessa lisää koulutusta. Kokeneenkin kipparin on hyvä kerrata ennen veneilykauden alkua huviveneen päällikön vastuut, merimerkit ja vesiteiden säännöt. Tietojen päivitys on erityisen ajankohtaista nyt, kun uusi vesiliikennelaki astuu voimaan 1.6.2020. Meripelastusseuran maksuttomaan Veneilytaito.fi -verkkokoulutukseen on koottu täsmäpaketti turvallisuustietoa kerrattavaksi ennen kauden starttia.

Jos jotain sattuu – esimerkiksi köysi sotkeutuu potkuriin tai polttoaine loppuu – apua saa Trossi-palvelunumerosta 0800 30 22 30.

Ihmiset pelastetaan vesillä korvauksetta aina, mutta veneen siirto on omistajalleen useimmiten maksullista. Summa voi nousta satoihin euroihin. Meripelastusseuran Trossi-palveluun sisältyy ongelmatilanteessa jäsenetuna hinaus lähimpään satamaan, johon on saatavilla korjauspalveluita.

Vapaaehtoiset meripelastajat ovat valmiita auttamaan poikkeustilanteessakin ja Trossi-kausi käynnistyy edellisvuosien tapaan vapulta kautta Suomenniemen heti jäiden lähdettyä.

Mistä numerosta saa apua?

Hätätilanteessa soita merialueella 0294 1000 ja sisävesillä 112.
Kiireettömissä ongelmatilanteissa auttaa Trossi-palvelunumero 0800 30 22 30. Numero palvelee 1.5.–31.10. ympäri vuorokauden. Apuun tulee lähin ja tarkoituksenmukaisin pelastusyksikkö.

Lisäksi kännykkään kannattaa ladata maksuton Trossi-mobiilisovellus, jonka saa Applen sovelluskaupasta tai Google Playsta. Trossi-mobiilisovelluksella apua hälytettäessä välittyvät koordinaattisi samalla.

Keväthuollon tarkastuslista ennen veneilykauden starttia

• veneen runko ja rakenteet (mm. peräsin, potkuri, anodit, läpiviennit, hanat, letkut ja kiristimet). Tarkista purjeveneessä myös takila
• moottori (mm. öljyt, suodattimet, nesteet, mahdolliset vuodot, letkujen kunto sekä hallintalaitteiden toiminta)
• akkujen lataus
• sähköt, elektroniikka ja viestintävälineet
• paperiset ja elektroniset kartat
• venevarusteet (mm. köydet, ankkurointivarustus, pilssipumput)
• merenkulkuvarusteet (mm. kulkuvalot)
• turvallisuusvälineet (pelastusliivit, pelastusrenkaat/-liinat, sammuttimet ja palovaroittimet, hätämerkinantovälineet)
• ensiaputarvikkeet.

________________________________________

Kipparin muistilista ennen vesille lähtöä

1. Tee reittisuunnitelma ja kerro se myös kotiin jääville.
2. Tutustu säätiedotuksiin ja seuraa niitä matkan aikana.
3. Varmista, että viestintävälineet toimivat ja pysyvät kuivina.
4. Huolehdi siitä, että veneessäsi on riittävästi polttoainetta.
5. Varaa mukaan moottorin tarvitsemia nesteitä ja varaosia.
6. Tarkista, että Trossi-jäsenkorttisi on mukana ja veneessäsi on uusi vuositarra.
7. Ota mukaan hätätilanteita varten juomavettä ja pientä purtavaa.
8. Muista, että vain päälle puettu pelastusliivi pelastaa!
9. Toimitaan kohtaamistilanteissa vastuullisesti ja pysytään terveinä!

Viranomaiset suosittelevat toistaiseksi välttämään tarpeetonta liikkumista vesillä koronavirusepidemian vuoksi. On myös hyvä varautua siihen, että poikkeusoloissa avun saaminen vesillä saattaa kestää tavallista pitempään.

Turvallista alkavaa veneilykautta!

Hanki Trossi veneesi turvaksi. Liity Trossi-jäseneksi

The post Lähde vesille turvallisesti – Lue muistilista veneen huoltoon! appeared first on Suomen Meripelastusseura.

Meripelastusseura on nimittänyt Vuoden 2019 turvallisuusteoksi Helsingin Meripelastusyhdistyksen maaorganisaation, joka on hyvin suunniteltu ja toimiva esimerkki tukitoiminnosta, jolla yhdistys tukee omaa yksikköään poikkeustilanteessa.

Helsingin Meripelastusyhdistyksellä on ollut käytössä maaorganisaatio 2010-luvun alkupuolelta saakka. Maaorganisaatio luotiin helpottamaan ja selkeyttämään pelastusveneen miehistön tilannetta omassa onnettomuustilanteessa. Tästä maaorganisaatiota on laajennettu koskemaan koko yhdistyksen toimintaa.

Maaorganisaatio kutsutaan koolle hätä- tai muussa tilanteessa, jossa yhdistyksen pelastusaluksella käynnissä olevan poikkeustilanteen vuoksi päällikkö tarvitsee ulkopuolista apua. Näin toiminnasta vastaava päällikkö voi keskittyä tilanteen johtamiseen paikan päällä. Maaorganisaatio avustaa tarvittaessa esimerkiksi ulkopuolisen avun hankkimisessa.

Maaorganisaatiolla on ympäri vuorokauden päivystävä päivystyspuhelin, ja ryhmään on valittu yhdistyksestä henkilöt, joilla on riittävästi päätäntävaltaa tilanteiden hoitamiseen.

Maaorganisaatio ottaa aina välittömästi yhteyttä Meripelastusseuran valmiuspäivystäjään ja huolehtii yhteydenpidosta koko tilanteen ajan. Se vastaa myös mahdollisesta tiedottamisesta yhteistyössä Meripelastusseuran viestinnän kanssa.

Marraskuussa Helsingin yhdistyksen pelastusaluksella tapahtui vaaratilanne, jossa maaorganisaation toiminta sekä organisaation ja Meripelastusseuran valmiuspäivystäjän yhteistyö todettiin sujuvaksi tositilanteessa. Vaaratilanne saatiin aluksella itse hallintaan, mutta maaorganisaatiosta seurattiin ja tuettiin toimintaa koko ajan.

Maaorganisaatio on keino varautua tilanteisiin, joihin ei koskaan toivoisi kenenkään meripelastuksessa joutuvan.

The post Vuoden turvallisuusteko: Helsingin Meripelastusyhdistyksen maaorganisaatio appeared first on Suomen Meripelastusseura.

Meripelastusseura on nimittänyt vuoden 2019 alusvastaavaksi Pekka Yrttiahon Espoon Meripelastajista.

Yrttiaho on toiminut Espoossa kalustovastaavana vuodesta 2017 lähtien ja sitä ennen huolehtinut useita vuosia aluksista Espoon- ja Porkkalan yhdistyksissä.

Pekka Yrttiahon tietämys pelastusalusten tekniikasta on laaja. Yrttiahon asiantuntemuksen avulla Espoossa voidaan seurata laitteiden kuntoa ja tehdä huoltotoimenpiteitä jo ennen varsinaista rikkoutumista sekä tarvittaessa muuttaa laitteiden käyttötapoja.

Pekka Yrittiaho on nostanut pitkäjänteisesti esiin huoltotöiden tärkeyttä. Hänen ansiostaan Espoon meripelastajat osaavat paremmin huolehtia laitteistaan, ja ne ovat luotettavampia ja kestävät pitempään.

Pitäessään huolta Espoon aluskalustosta, on Yrttiaho samalla kouluttanut alusvastaavia ja muita miehistön jäseniä alusten kunnossapidossa. Hän on erittäin kärsivällinen kouluttaja ja selittää asiat riittävän selkeästi myös sellaisille, joille männät, suuttimet ja turboahtimet ovat tuntemattomampia termejä.

Pekka Yrttiaho on ollut myös mukana kehittämässä Meripelastusseuran alustekniikkakurssia sekä toiminut seuran konemies- ja konemestarikursseilla kouluttajana vuodesta 2011 saakka.

The post Vuoden alusvastaava Pekka Yrttiaho Espoosta appeared first on Suomen Meripelastusseura.