Tallink-konserni lahjoitti Meripelastusseuralle lipputuotot, joita kerättiin alkuvuoden 2020 Tallink Gala Awards -juhlasta.

Tallink on järjestänyt joka vuosi koko konsernin työntekijöilleen perinteisen gaalajuhlan, jonka lipputuotot lahjoitetaan vuorotellen eri maiden meripelastuksen eteen tehtävän vapaaehtoistyön hyväksi. Tällä kertaa saajaksi valittiin Suomen Meripelastusseura. Lahjoitettava summa oli yhteensä 5470 euroa.

– Tänä vuonna vapaaehtoiset miehistömme ovat auttaneet jo yli 4000 ihmistä vesillä. Olemme erittäin kiitollisia Tallink-konsernin lahjoituksesta. Vaikka vapaaehtoiset meripelastajat tekevät työtä korvauksetta, tarvitsemme jatkuvaa rahoitusta pelastusalusten ja -varusteiden hankintaan ja ylläpitoon sekä miehistöjen koulutukseen. Tallink-konsernin kaltaisten yhteisöjen tuki on toimintamme jatkumisen edellytys, kertoo Suomen Meripelastusseuran toimitusjohtaja Jori Nordström.

– On hienoa, että tämän vuoden lipputuotot päätettiin lahjoittaa juuri Suomen Meripelastusseuralle. Meripelastustehtävissä tärkeintä on ihmishenkien pelastaminen ja me kaikki merenkulun parissa työskentelevät teemmekin tiivistä yhteistyötä asian tiimoilta, sanoo Tallink Silja Oy:n Fleet Operational Manager Jan Valtonen.

Tallink on lahjoittanut nyt yhteensä 15 000 euroa meripelastuksen hyväksi operoimissaan maissa; vuoden 2018 lipputuotot lahjoitettiin Latvian ja vuoden 2019 Ruotsin Meripelastusseuralle. Vuonna 2021 Tallink Gala Awards -juhlaa ei poikkeustilanteesta johtuen järjestetä, mutta tilanteen normalisoitua traditiota on tarkoitus jatkaa. Tällöin lahjoituksen kohteena on Viron meripelastus. Lisäksi Tallink tekee yhteistyötä Viron Meripelastusseuran kanssa vuosina 2019-2021.

The post Tallink lahjoitti Suomen Meripelastusseuralle Tallink Gala lippujen tuotot appeared first on Suomen Meripelastusseura.

Vapaaehtoisten meripelastajien perinteinen alusparaati jälleen pyhäinpäivänä 31. lokakuuta Helsingissä.

Pelastusalukset lähtevät ohimarssille pelastusristeilijä Jenny Wihurin johdolla Hernesaaren kärjestä kello 12 ja tekevät merenkulkijoiden muistomerkin kohdalla Eiranrannassa lipputervehdyksen. Samanaikaisesti merenkulkujärjestöjen edustajat laskevat seppeleen muistomerkille Ursinin kalliolla. Alusparaati kunnioittaa merellä menehtyneiden merenkulkijoiden muistoa.

Paraatin jälkeen aluksilla on avoimet kannet Eteläsatamassa Kolera-altaassa kello 13.00-14.30. Tervetuloa!

The post Pyhäinpäivän alusparaati 31.10. appeared first on Suomen Meripelastusseura.

Suomen Meripelastusseuran markkinointipäällikkö Sari Leppävuori lähtee uusien haasteiden pariin. Hänen työsuhteensa Meripelastusseurassa päättyy 16.10.2020.

Markkinointiviestintään liittyvissä asioissa voi jatkossa olla yhteydessä tiedotuspäällikkö Sadri Wirzeniukseen tai toimitusjohtaja Jori Nordströmiin. Yhteystiedot löytyvät täältä.

Meripelastusseura kiittää Sari Leppävuorta hänen arvokkaasta työpanoksestaan vapaaehtoisen meripelastustoiminnan hyväksi.

The post Markkinointipäällikkö Sari Leppävuori siirtyy uusiin haasteisiin appeared first on Suomen Meripelastusseura.

Lämmin syksy on jatkanut veneilykautta pitkään. Syksyn merkkejä alkaa olla ilmassa ja moni pohtii veneen nostoa. Jos päädyt nauttimaan syysveneilystä, on hyvä tiedostaa muuttuneet olosuhteet.

– Kylmyys, pimeys ja aallokko tekevät liikkumiseen vesillä omat vaikeuskertoimensa. Kaikki liikkeelle lähtöä edeltävät toimenpiteet ja tarkastukset kannattaa tehdä korostetun huolellisesti sekä varustautua kylmenevään keliin vesillä. Reittisuunnittelun tärkeys korostuu pimeän ja aallokon vuoksi. Varsinkin etelärannikolla kannattaa reittisuunnittelussa huomioida, että vesi saattaa olla normaalia matalammalla.  Kun muistetaan kunnioittaa syksyisiä olosuhteita, voi vesillä nauttia turvallisin mielin vielä hyvän tovin. Kulkuvalojen toimivuus kannattaa tarkastaa viimeistään nyt, sillä ilman kulkuvaloja on varhain pimenevissä illoissa mahdotonta arvioida veneiden suuntaa ja nopeutta, Meripelastusseuran tekninen päällikkö Taneli Mauno muistuttaa.

Meripelastajien vinkkejä syysveneilyyn voit lukea lisää tästä.

Muistilista veneen syyshuoltoon – näin valmistelet veneesi telakointikuntoon

Veneilykauden päätteeksi vene huolletaan talviteloille. Hyvä syyshuolto suojaa veneen järjestelmät talven pakkasia vastaan ja auttaa torjumaan niin homeen kuin varkaatkin.

– Syyshuolto on todella tärkeä veneen järjestelmien toimivuuden ja luotettavuuden kannalta. Mutkia ei kannata suoristaa, vaikka tekemistä riittää. Huolellisella syyshuollolla nauttii talvesta tietäen, että telakalla talvehtiva vene ja sen järjestelmät ovat kunnolla suojattu pakkasta ja kosteutta vastaan. Kevään uuden veneilykauden pääsee aloittamaan jouhevasti, kun syyshuollon toimenpiteet on tehty huolellisesti, toteaa Mauno.

Valmistele vene telakointiin jo vedessä

Tee vedessä suoritettavat huoltotoimenpiteet hyvissä ajoin ennen veneen nostoa, jotta itse nostotapahtuma etenee joutuisasti. Veneen ja järjestelmien tyhjennys sekä moottorin huoltotoimenpiteiden tekeminen käy helpommin, kun vene on vielä laiturissa. Suurikokoisten patjojen, painavien purjeiden tai varusteiden siirtäminen on laiturissa helpompaa kuin pukin päällä olevasta veneestä telakka-alueella.

1. Torju pakkanen – tyhjennä vesi- ja septijärjestelmät
Tyhjennä veneen makeavesijärjestelmä huolellisesti ja tarkista, ettei vesitankkeihin, lämminvesivaraajaan, letkuihin tai pumppuihin jää vettä talveksi. Jäätyessään vesi rikkoo helposti putkia ja pumppuja, joten sen kanssa kannattaa olla tarkkana. Tyhjennä septitankki rannassa imutyhjennyslaitteella.

2. Estä home – tyhjennä vene tavaroista ja puhdista hyvin
Älä säilö veneessä tavaroita talven yli, sillä kosteus tekee helposti tuhojaan sisätiloissa. Vie pois homehtumiselle altis irtain sekä kaikki patjat ja tekstiilit. Puhdista vene sisältä huolellisesti ja poista lika- ja rasvatahrat. Pese ja kuivaa myös veneen pilssi. Huolehdi, ettei veneen lokeroihin jää talveksi ruokatarvikkeita. Irrota kuomut sekä puomipeitteet, ja vie ne varastoon talveksi.

3. Turvaa moottori – vaihda öljyt ja suodattimet sekä tarkasta moottorin yleiskunto
Moottorin huoltokohteet valitaan aina moottorityyppikohtaisesti ja ne on hyvä suorittaa valmistajan ohjeistuksen mukaan. Näin vältytään jopa tuhansien eurojen remonteilta. Moottoriöljy on tärkeä vaihtaa kesäkauden päätteeksi. Näin saadaan talveksi paras suoja polttoaineen ”palotapahtumassa” muodostuneita happoja vastaan. Käytä moottoria vaihdon jälkeen, jotta tuore öljykerros pääsee kiertämään moottorissa. Öljy on parasta vaihtaa veneen ollessa vedessä, jotta moottori saadaan ajettua lämpimäksi ja näin vanhan, juoksevan öljyn poistaminen moottorista on helpompaa. Vaihda öljynvaihdon yhteydessä aina öljynsuodatin uuteen.

Mikäli epäilet moottorin kuntoa, ota öljynvaihdon yhteydessä öljynäyte ja toimita se öljyanalyysejä tekevään yrityksen. Moottoriöljyanalyysi kertoo paljon moottorisi kunnosta ja mahdollisista tulevista korjaustarpeista.
Mikäli öljyt ovat harmaat, on se merkki veden pääsemisestä öljyn joukkoon. Tämän kaltaisessa tapauksessa on ensiarvoisen tärkeää, että ongelman aiheuttaja selvitetään ennen moottorin käyttöä.
Vaihda myös venetyypistä riippuen perä-, vetolaite- ja vaihteistoöljyt. Tarkasta sinkkien kunto ja voitele kaikki voitelua kaipaavat kohteet. Vaihda tarvittaessa kuluneet moottorin sinkit uusiin ja suojaa moottorin sähköliitokset suojasprayllä.

Merkitse kaikki tekemäsi huoltoimenpiteet veneen huoltokirjaan. Näin veneen huoltohistoria pysyy kunnossa ja syksyllä tekemäsi huoltotoimenpiteet ovat helposti huoltokirjasta keväällä tarkastettavissa. Jos sinulla ei vielä ole veneen huoltokirjaa käytössä, aloita nyt. Huoltokirja maksaa itsensä takaisin viimeistään siinä vaiheessa, kun olet myymässä venettä.

4. Välty moottorin käyntihäiriöiltä – pistä tankki täyteen
Ennen veneen nostoa muista tankata polttoainetankki mahdollisimman täyteen. Näin varmistut, ettei polttoainetankkiin muodostu talven aikana kondenssivettä, joka voi aiheuttaa moottorin käyntihäiriöitä. Lisää tankkauksen yhteydessä tankkiin polttoaineen säilöntäainetta, joka lisää polttoaineen varastointikestävyyttä. Polttoainesuodattimen vaihdon voit jättää kevääseen, mutta tyhjennä vedenerotin, mikäli se järjestelmässäsi on.

Muista nämä veneen nostovaiheessa

5. Huolehdi tasapainosta – aseta telakointipukki oikein
Huolehdi, että telakointipukki on oikeassa asennossa ennen veneen nostoa, sillä veneen ollessa pukilla, ei säätöjä juuri voi tehdä. Tarkista, että alusta on tukeva ja pukki on asemoitu siten, että vene asettuu pukille perä hivenen keulaa alemmaksi. Näin varmistetaan, että pressun alle tuiskuava lumi valuu sulaessaan vuotoaukoista pois.
Kun vene asetellaan pukille huolehdi, että paino jakautuu tasaisesti jokaiselle tassulle. Mikäli veneen tuenta ei kohdistu tasaisesti veneen runkoon, voi kovemmalla kuormalla oleva tassu tehdä veneen runkoon painauman. Huolehdi myös, että telakointipukissa on riittävän suuret, runkoa vasten tulevat tukilevyt. Mikäli telakointikenttä on pehmeä, lisää telakointipukin alle kulmiin lankut poikittain, jotta pukki ei painu maahan.

6. Torju levä – pese veneen pohja ja kansi
Veneen pohja kannattaa pestä heti noston jälkeen, sillä levä ja merirokko irtoavat helpoiten märkänä. Vesirajan keltaisen, pinttyneen raidan saa puhdistettua parhaiten oksaalihappoliuoksella, jota voit hankkia venetarvikeliikkeistä tai apteekeista. Pese veneen kansi ja poista puiden lehdet sekä muut irtoroskat. Jos aikaa ja intoa riittää, levitä veneen kylkiin kerros suojavahaa, vahakerroksen kiillottamisen voit jättää kevääksi. Näin saadaan vahakerros talven ajaksi kylkiä suojaamaan.

7. Suojaa jäähdytys- ja sähköjärjestelmät
Mikäli veneesi nostetaan merivedestä ja siinä on merivesijäähdytteinen jäähdytysjärjestelmä, tulee moottorin merivesijärjestelmä huuhdella makealla vedellä ennen pakkasnesteiden ajoa moottoriin. Näin estetään suolavesikertymien jääminen moottorin putkistoihin. Kun ajat pakkasnesteet moottoriin huolehdi, etteivät glykolit päädy maahan. Ne voidaan kerätä talteen esim. pakoputken päähän kiinnitetyllä ämpärillä. Kun olet ajanut pakkasnesteet moottoriin, poista vesipumpun siipipyörä ja säilö se glykolilla täytettyyn purkkiin talveksi. Suojaa sähköliitokset ja -komponentit suoja-aineella sekä voitele akun navat akkunaparasvalla.

8. Suojaa vene varkailta – vie pois kalliit osat ja muista lukot
Kalliit varusteet houkuttavat varkaita. Mikäli mahdollista, vie veneessäsi olevat arvokkaat varusteet parempaan suojaan. Arvokas karttaplotteri tai potkuri ovat varkaita kiinnostavia kohteita, joten ennaltaehkäise varkaus ja vie varuste parempaan talteen. Hanki perämoottorille vakuutusyhtiöiden hyväksymä pulttilukko. Muutaman kympin sijoitus tekee perämoottorin varastamisesta huomattavasti vaikeampaa ja saatat näin välttyä pitkäkyntisen tempaukselta.

9. Varmista ilmanvaihto – avaa luukut
Tarkista lopuksi, että veneen sisällä on kaikki luukut auki ja ilma pääsee kiertämään tilassa mahdollisimman hyvin. Sisälle kannattaa laittaa muutama kosteudenkerääjä talveksi. Mikäli aikaa riittää, voit pyyhkiä veneen pinnat etikkaliuoksella. Näin sisäilma pysyy raikkaampana ja estää happamuutensa ansiosta homekasvuston syntyä. Veneen sisäilma pysyy raikkaampana, kun laitat laakeaan alustaan etikkaa talven ajaksi hajuja syömään.

Peittele vene lopuksi pressun alle

10. Pidä lumi loitolla – asenna pressu ja pressukatos oikein
Varmista, että veneen päälle asetettava pressu ja pressuteline ovat tarpeeksi vahvat, jotta ne kestävät myrskyn ja lumen kuorman. Aseta pressu veneen päälle siten, että pressukatokseen tulee mahdollisimman jyrkkä harja. Näin lumi ei kerry kinoksiksi pressun päälle. Tarkasta, että pressukatos on asennettu ilmavasti, jotta ilma pääsee kiertämään pressun alla ja ettei pressu hankaa veneen kylkiä naarmuille. Lepuuttajien sijoittaminen veneen kylkien ja pressun väliin auttaa asiassa.

Talven aikana kannattaa veneelle tehdä säännöllisesti tarkastuskäyntejä ja veneen akkua on myös hyvä ladata pari kertaa talvikauden aikana.
– Etenkin myrskyjen jälkeen kannattaa käydä tarkastamassa, että pressut ovat paikallaan ja kaikki kunnossa, Mauno muistuttaa.

Pääkuva: Marjut Jokinen

The post Muistilista syyshuoltoon appeared first on Suomen Meripelastusseura.

Suuressa osassa maata on saatu nauttia lämpimästä syyssäästä pitkään. Illat pimenevät kuitenkin nopeasti ja sään muuttuminen voi yllättää vesillä. Myös vedet ovat jo kylmiä. Syysveneilystä voi kuitenkin nauttia turvallisesti, kun varautuu oikeilla varusteilla ja asenteella.

Kesäkuun alussa voimaan tulleen uuden vesiliikennelain mukaan myös huviveneellä on oltava päällikkö, joka vastaa aluksen kulusta ja koko venekunnan turvallisuudesta. Merenkulku- ja turvallisuusvarusteiden on oltava kunnossa. Lähtötarkastukset kannattaa syysaikaan tehdä erityisen huolellisesti.

Kaikkien veneessä olijoiden on myös tiedettävä, mistä pelastusvälineet löytyvät ja miten toimitaan hätätilanteessa. Pelastusliivit kannattaa pitää päällä aina vesillä oltaessa.

Matkapuhelin on myös yksi turvallisuusvaruste, jonka toimivuudesta pitää huolehtia; varmistaa, että akussa on latausta sekä pitää laite kuivana ja mielellään myös lämpimässä. Yllättävän moni kännykkä hyytyy kylmässä.

Uusi laki edellyttää reittisuunnitelman tekemistä, jos suuntaa yhtään kotivesiä pitemmälle. Suunnitelma ja aikataulu pitää kertoa kotiväelle ja myös ilmoittaa, jos siihen tulee muutoksia.

Navigointitaitojen merkitys korostuu syksyllä. Pimeä tulee aikaisin ja sää voi muuttua hyvin nopeasti. Veneessä pitää aina olla ajantasainen merikartta. Paperinen sellainen. Sähköiset navigointilaitteet ovat vain apuvälineitä.

Pimeällä liikuttaessa on veneessä syytä olla myös tutka, jonka käyttöön kannattaa totuttautua jo ennen syksyn tuloa. Tähystämistä ei saa kuitenkaan koskaan unohtaa.

Kulkuvalot ja niiden oikea käyttö ovat olennaisen tärkeitä syyspimeällä. Lue blogista valojen käytöstä.

Syyssäillä vesille lähtiessä kannattaa suosia kerrospukeutumista, jonka päällimmäinen kerros on sekä veden- että tuulenpitävä. Myös varavaatteet on hyvä olla mukana.

Jos joudut ongelmiin vesillä, pyydä apua mieluummin liian aikaisin kuin liian myöhään. Pienikin ongelma voi syksyn olosuhteissa kehittyä nopeasti vaara- tai hätätilanteeksi. Älä siis kursaile avun pyytämisessä.

Syksyn tulo kannattaa huomioida myös veneen kiinnityksessä. Köysien tulee olla kunnossa. Jos mahdollista, kannattaa kiinnittää vene keula venesataman sisääntuloaukkoon päin. Silloin aallokko ei lyö niin helposti veneeseen. Syksyllä veneen tilanne on hyvä käydä tarkistamassa päivittäin.

Jutun asiantuntijana on Kotkan Meripelastusyhdistyksen puheenjohtaja ja pelastusvene Kotkan päällikkö Tapani Tiitinen. Kuvat Tatu Mikkola ja Petteri Myllynen.

The post Meripelastajan vinkit turvalliseen syysveneilyyn appeared first on Suomen Meripelastusseura.

Meripelastusseuran teknisenä asiantuntijana on 1.10.2020 aloittanut Joakim Saari.

Joakim Saarella on pitkä ja laaja työkokemus venealalta muun muassa Nautorilta, Balticilta, Rolls Roycelta ja Kongsberg Marinelta. Erityisen vahva osaaminen Joakimilla on vesisuihkupropulsioista ja ohjausjärjestelmistä.

Meripelastusseuran teknisen asiantuntijan päätehtävät ovat uudisalus- ja päivityskorjausprojektien rakennuttaminen, varuste- ja laitehankinnat, teknisen sektorin koulutustoiminta sekä aluskaluston katsastus.

Joakim on toiminut vapaaehtoisena meripelastajana Pietarsaaren Meripelastajissa yli 20 vuotta, joten Meripelastusseuran toiminta sekä vapaaehtoisen meripelastuksen kenttä ovat jo ennestään hyvin tuttuja.

Joakim Saaren tavoittaa numerosta 0440 773 602 ja sähköpostilla joakim.saari@meripelastus.fi.

The post Joakim Saari tekniseksi asiantuntijaksi appeared first on Suomen Meripelastusseura.

Maria ja Valtteri ovat tuttu näky Kotkan edustan vesillä. Nainen ja viisimetrinen, rakkaudella hoidettu mahonkivene. Kesäkuun alussa parivaljakko tarvitsi vapaaehtoisten meripelastajien apua.

Maria oli viettänyt kesäpäivän suvun saarimökillä 80-vuotiaan äitinsä kanssa. Kun koitti kotiinlähdön aika, Valtterin moottori ei surahtanutkaan käyntiin. Maria on tottunut selvittämään monet koneongelmat itse, mutta nyt ei taidoista ollut apua.

– Päättelin, että kyseessä on sähkövika, jonka korjaamiseen tarvitaan ammattilaista.

Maria on ollut Meripelastusseuran Trossi-jäsen vuodesta 2018, ja nyt tuli Trossille käyttöä.

– Jotenkin tuntui, etten haluaisi vaivata, kun ei ollut sen suuremmasta ongelmasta kyse, mutta saaresta oli pakko päästä pois, koska tuuli oli seuraavana päivänä yltymässä, jolloin Valtterilla ei edes voisi lähteä merelle, Maria kertoo.

Maria sai Trossi-palvelunumeron kautta yhteyden Kotkan Meripelastusyhdistykseen ja PV Lassi lähti apuun.

Pelastusveneen miehistö sai Valtterin koneen käyntiin antamalla apuvirtaa, mutta se ei pysynyt käynnissä. Todettiin, että Valtteri tosiaan kaipaa ammattiapua. Niinpä mahonkikaunotar otettiin hinaukseen ja parin tunnin rauhallinen matka Kotkaan alkoi.

– Olin todella ilahtunut siitä, kuinka varovasti miehistö kohteli Valtteria. Puuveneeseen tulee niin helposti kolhuja. Muutenkin kaikki sujui todella hyvin, Maria kiittää.

– Erityisen hienoa oli, että äitini pääsi pelastusveneeseen matkan ajaksi, Maria jatkaa. – Ei sitä joka päivä meripelastajien kyytiin pääse. Palvelua yli odotusten!

Valtterin konevika saatiin korjattua ja moottori on pelannut sen jälkeen loistavasti.

Älä epäröi pyytää apua

Moni vesillä pienempiin ongelmiin joutunut empii Marian tavoin, kehtaako pyytää apua meripelastajilta. Kyllä kehtaa. Juuri sellaisia tilanteita varten Trossi-järjestelmä on olemassa. Pieni ongelma aiheuttaa helposti suurempia, ja kiireetön tilanne voi muuttua hätätilanteeksi, jollei apua saa ajoissa.

Hätätilanteessa soita 112 tai 0294 1000

Kiireettömät avunpyynnöt 0800 30 22 30.

Lue lisää Mariasta ja Valtterista seuraavasta, viikolla 47 ilmestyvästä TROSSI-jäsenlehdestä!

The post Palvelua yli odotusten appeared first on Suomen Meripelastusseura.

Vapaaehtoiset meripelastajat ovat rientäneet tänä vuonna vesillämme apuun jo lähes kaksituhatta kertaa. Yhdeksän ihmistä on pelastettu todennäköiseltä menehtymiseltä ja kaikkiaan apua on saanut yli neljätuhatta. Kaikki tämä tehdään vapaaehtoisvoimin, mutta se ei ole mahdollista ilman kunnollisia työvälineitä.

Voidakseen pelastaa ja auttaa vesillä hätään joutuneita, vapaaehtoiset meripelastajat tarvitsevat tehokkaat ja toimivat pelastusalukset, joissa on asianmukaiset pelastusvarusteet. Miehistöjen jäsenet tarvitsevat myös laadukkaat turvallisuusvarusteet, jotta pelastajasta ei tule pelastettavaa. Suomen Meripelastusseuran tehtävä on hankkia pelastusalukset ja varusteet miehistöilleen.

Vapaaehtoisen meripelastustoiminnan tuottama arvo yhteiskunnalle on pelastuneina ihmishenkinä ja avovesikauden jatkuvana pelastusvalmiutena yli 35 miljoonaa euroa vuosittain. Valtion Meripelastusseuran toimintaan ohjaama tuki on kuitenkin pienentynyt tasaisesti jo monta vuotta, mikä tekee vapaaehtoisen meripelastustoiminnan jatkuvuuden turvaamisesta haastavaa.

Uudet pelastusalukset ensi kesäksi Tammisaareen ja Tornioon

Meripelastusseura on tilannut Kewatec Aluboatilta kaksi uutta pelastusalusta, jotka sijoitetaan Tammisaareen sekä Meri-Lapin Meripelastajien Tornion pelastusasemalle. Veneet aloittavat päivystyksen vesilläliikkujien turvana kesän 2021 alussa.

– Kymmenmetrisissä alumiinirunkoisissa veneissä on meripelastusvarustus, joka sisältää kevyen palonsammutus- ja tyhjennyskaluston sekä ensiaputehtäviin tarvittavat varusteet. Tornion vene varustetaan perämoottorilla ja Tammisaaren vene vesisuihkupropulsiolla. Tornion veneen huippunopeus on 42 solmua ja Tammisaaren 35 solmua, kertoo Meripelastusseuran tekninen päällikkö Taneli Mauno.

– Erikoisuutena veneissä on hydraulisesti avattava keulaportti, joka muun muassa parantaa mahdollisuuksia rantautua luonnonsatamiin ja helpottaa potilaan siirtoa veneeseen.

Jokaisen pelastusaluksen hankinta on Meripelastusseuralle suuri taloudellinen ponnistus.

– STEA:n veikkausvoittovaroista uusien pelastusalusten hankintaan myöntämä tuki kattaa 70 prosenttia hankintahinnasta. Loput 30 prosenttia Meripelastusseura ja paikallinen meripelastusyhdistys rahoittavat itse, kertoo Taneli Mauno.

Päivityskorjaamalla entistä ehompaa

Aina ei hyvin palvellutta pelastusalusta tarvitse korvata uudella.

– Jos aluksen runko on kunnossa ja sille on mahdollista saada esimerkiksi tekniikkaa uusimalla vähintään kymmenen vuotta lisää käyttöikää, alus voidaan päivityskorjata, Taneli Mauno sanoo.

Päivityskorjauksen tavoitteena on nimensä mukaisesti päivittää pelastusalus vastaamaan nykypäivän vaatimuksiin. Useimmiten sillä haetaan lisää nopeutta ja parempia käyttöominaisuuksia.

– Esimerkiksi viime talvena päivityskorjatun, Etelä-Saimaalla toimivan PV Willimiehen moottori vaihdettiin uuteen ja vesisuihkuvetolaite kokoluokkaa suuremmaksi, Mauno kertoo. – Tänä talvena on korjausvuorossa saman alustyypin PV Degerby Loviisasta.

Laivanvarustajia pelastusaluksille

Meripelastusseura etsii tukijoita pelastusalusten rahoittamiseen pari vuotta sitten käynnistetyllä Laivanvarustaja-ohjelmalla. Merkitsemällä osuuden jommastakummasta rakenteilla olevasta aluksesta voi kohdistaa tukensa vilkkaasti liikennöidylle Suomenlahdelle tai haastavien olosuhteiden Perämerelle. Yhteiskuntavastuullisten laivanvarustajien joukkoon pääsee jo 1 000 euron lahjoituksella. Tuki on mahdollista kohdistaa myös päivityskorjattavaan Loviisan alukseen.

Tue vapaaehtoisten pelastustyötä, ryhdy laivanvarustajaksi ja auta meitä auttamaan!

Kuva: Jukka Leikkonen

 

The post Emme ole supersankareita, mutta kunnon välinein saamme ihmeitä aikaan appeared first on Suomen Meripelastusseura.

Korona-aika on saanut yhä useamman suomalaisen varautumaan tulevaan tekemällä testamentin.
Tänään 13. syyskuuta vietettävä kansainvälinen testamenttilahjoittamisen päivä Legacy Day muistuttaa testamenttaamisen mahdollisuuksista.

Koronaepidemia on saanut monet suomalaiset miettimään elämäänsä ja myös varautumaan sen päättymiseen. Tämä näkyy muun muassa siinä, että elämän tärkeät asiakirjat, kuten testamentti ja edunvalvontavaltakirja, halutaan hoitaa kuntoon.

– Kiinnostus testamentin tekemiseen on kasvanut. Tilastotietoja testamenttien määrästä ei kuitenkaan ole, sillä niitä ei tarvitse rekisteröidä, kertoo Hyvä testamentti -kampanjan lakiasiantuntija, varatuomari Piia Jeremejeff Nooa Säästöpankista.

Yleistymässä ovat myös testamenttilahjoitukset eli testamentin tekeminen jonkin yleishyödyllisen järjestön hyväksi. Järjestöjen edustajien mukaan testamenttilahjoitusten kantava ajatus on se, että pienikin lahjoitus tai testamentti on järjestölle arvokas.

– Korona-aikana halu auttaa on nostanut päätään. Myös erilaiset elämäntilanteiden muutokset – esimerkiksi sairastumiset tai lasten tai lastenlasten syntymä – muuttavat omaa arvomaailmaa. Eräs asiakkaani oli ollut pienestä asti mukana tietyn järjestön toiminnassa ja hänelle oli luontevaa tehdä testamenttilahjoitus samalle järjestölle, Jeremejeff kertoo.

Miksi lahjoittaa testamentilla? Katso video!

Asiantuntija apuun

Suomessa perinnönjako menee perintökaaren mukaisesti. Testamentilla ei voida ohittaa rintaperillisten lakiosaoikeuksia ja lesken oikeuksia, mutta sillä voidaan vaikuttaa omaisuuden jakautumiseen ja perintöverotukseen sekä välttää perintöriitoja.

Testamentti on muotosidonnainen asiakirja, jonka on täytettävä lain mukaiset edellytykset. Se on kirjallinen asiakirja, johon kirjataan testamentin tekijän viimeinen tahto, aika ja paikka sekä testamentin tekijän allekirjoitus. Lisäksi tarvitaan kahden esteettömän todistajan allekirjoitukset.

– Todistajien pitää olla yhtä aikaa läsnä, kun testamentti allekirjoitetaan. Heidän tehtävänsä on todistaa, että kukaan ei ole painostanut testamentin tekijää, että tämä on ymmärtänyt testamentin merkityksen ja että tämä on itse allekirjoittanut testamentin. Todistajien pitää olla esteettömiä eli esimerkiksi lapset, lastenlapset, puoliso, sisarukset tai sisarustenlapset eivät voi toimia todistajina, Jeremejeff muistuttaa.

Jotta testamentti varmasti täyttää lain vaatimukset, se on hyvä tehdä yhteistyössä asiantuntijan kanssa.

– Ei kannata käyttää esimerkiksi naapurin pohjaa tai etsiä pohjaa netistä, sillä siinä voi mennä väärille teille ja testamentin sisältö ei olekaan sitä, mitä on haluttu. Esimerkiksi käsitteet menevät helposti sekaisin ja puhutaan vaikkapa hallintaoikeudesta omistusoikeuden sijaan. Jos testamentin välttämättä haluaa laatia itse, se kannattaa vähintään tarkastuttaa asiantuntijalla ennen allekirjoittamista, Jeremejeff sanoo.

Mitä huomioida testamentin laadinnassa?

Kuuntele varatuomari Piia Jeremejeffin ohjeet testamenttilahjoittamiseen sekä Suomen Meripelastusseuran toimistusjohtajan Jori Nordströmin mietteet, miksi lahjoitukset ovat meripelastustoiminnalle elintärkeitä ja mihin testamenttilahjoitukset käytännössä suunnataan.

Lue lisää testamenttilahjoittamisesta vapaaehtoisten meripelastajien työn tukemiseen

The post Hyvää kansainvälistä testamenttilahjoittamisen päivää! appeared first on Suomen Meripelastusseura.

Meripelastusseuran toimistolla on aloittanut jäsenpalvelun ja taloushallinnon asiantuntijana KTM Sanelma Mäkelä. Hän hoitaa tehtävää jäsenpalvelu- ja hallintopäällikkö Tiia-Maria Tykän vanhempainvapaan ajan syyskuun 2021 loppuun.

Sanelman tavoittaa s-postilla sanelma.makela@meripelastus.fi ja puhelimitse numerosta 040 584 5222. Sanelma vastaa muun muassa jäsenyyteen ja laskutukseen liittyvistä tehtävistä. Näin hän kertoo itsestään:

”Olen koulutukseltani kauppatieteiden maisteri ja olen työskennellyt monenlaisissa eri työtehtävissä, niin Suomessa kuin ulkomaillakin.  Pääasiassa olen tehnyt erilaisia asiakaspalvelutehtäviä ja viimeisimpänä olen työskennellyt eri rooleissa Finnairilla.

Meripelastusseuran toiminta on tullut jonkin verran tutuksi perheeni aktiivijäsenten kautta, mutta paljon on vielä opittavaa mielenkiintoisesta ja arvokkaasta toiminnasta. Arvostan vapaaehtoisten työtä todella paljon, ja onkin mahtavaa päästä työskentelemään täällä!”

The post Jäsenpalvelun ja taloushallinnon asiantuntijaksi Sanelma Mäkelä appeared first on Suomen Meripelastusseura.

LähiTapiola Pohjanmaa on lahjoittanut yhteensä 27 000 euroa viidelle eri Pohjanmaalla toimivalle meripelastusyhdistykselle. Lahjoituksen myötä LähiTapiola Pohjanmaa haluaa olla mukana vaikuttamassa paikallisen yhteiskunnan elinvoimaan ja turvallisuuteen.

– Yhteiskuntavastuu on oleellinen osa keskinäisen yhtiön arvopohjaa ja taloudellinen tuki on konkreettinen tapa toteuttaa sitä. Haluamme pohjanmaalaisena elämänturvayhtiönä olla osa paikallista yhteiskuntaa ja tukea sellaisia toimintoja jotka ovat tärkeitä meille kaikille. Meripelastusyhdistykset tuovat turvallisuutta yhteiskuntaamme ja heidän toimintansa on todella tärkeää koko seudulle, sanoo LähiTapiola Pohjanmaan toimitusjohtaja Pasi Haarala.

Pohjanmaalla on viisi meripelastusyhdistystä; Kaskistenseudun Meripelastusyhdistys, Molpe Sjöräddare, Vaasan Meripelastusyhdistys, Pietarsaaren Meripelastajat ja Kokkolan Meripelastajat. LähiTapiolan lahjoitusta käytetään muun muassa päivittäiseen toimintaan ja aktiivisen partioinnin ylläpitämiseen.

 

– Vaasan Meripelastusyhdistys ja sen vapaaehtoinen miehistö turvaavat vesilläliikkujia keskisessä Merenkurkussa. Myönnetyllä tuella on erittäin suuri merkitys operatiivisen valmiuden ylläpitämiseen sekä meripelastustoiminnan kehittämiseen, sanoo Raija Koivisto Vaasan Meripelastajista.

Yhdistyksillä on myös aktiivisia nuoriso-osastoja ja lahjoitusta tullaan myös osittain käyttämään koulutukseen. Yhdistyksille suuria kulueriä ovat polttoainekustannukset sekä veneisiin liittyvät kustannukset, kuten esimerkiksi korjaukset ja uudet investoinnit.

– Lahjoitus on iso apu vapaaehtoisen meripelastustoiminnan ylläpitämiseen Kaskisten ja lähiympäristön alueella. Rahat käytetään telakkaan, jonka hankimme keväällä PV Dimitrille. Telakan avulla alusta ei tarvitse makuuttaa vedessä koko kesän ajan ja näin sen huoltotarve vähenee huomattavasti. Samalla tietenkin vapautuu rahaa normaalin toiminnan pyörittämiseen, nyt kun koronan vaikutuksesta emme ole pystyneet järjestämään perinteisiä venearpajaisia, joten rahaa on entistä vähemmän käytössä, sanoo Erkki Virta Kaskistenseudun Meripelastusyhdistyksestä.

LähiTapiola Pohjanmaan asiakkailla on ollut keskeinen rooli lahjoitusten saajien valinnassa.

– Halusimme, että asiakkaillamme on mahdollisuus vaikuttaa lahjoitusten saajien valintaprosessiin. Pohjanmaalaisilla oli keväällä mahdollisuus ehdottaa paikallisia seuroja ja yhdistyksiä, jotka olisivat heidän mielestään sopivia ehdokkaita lahjoituksen saajiksi. Saimme yli 120 ehdotusta ja hallituksemme on valinnut näistä kymmenkunta lahjoituksensaajaa. Loput lahjoituksensaajat tullaan julkistamaan myöhemmin syksyllä, kertoo Haarala.

The post LähiTapiola Pohjanmaalta 27 000 euroa Pohjanmaan meripelastusyhdistyksille appeared first on Suomen Meripelastusseura.

Kaunis kesäpäivä Saimaalla, kevyt länsituuli. Yhtäkkiä kaikki veneen varoitusvalot syttyivät palamaan. Konetilasta pöllähti pilvi, joka onneksi oli vain vesihöyryä. Jo 12 vuotta Trossi-jäsenenä ollut Risto Varala pyysi ensimmäistä kertaa Trossiin kuuluvaa apua ja oli lopputulokseen erittäin tyytyväinen.

Risto Varala oli palaamassa kerran kesässä Saimaalla perheen kanssa tehtävältä pitkältä venereissulta. Perhe oli kotiutunut jo aiemmin, ja mies ajoi yksin moottorivettä, kun kone yhtäkkiä piiputti. Konetilasta purkautui suuri höyrypilvi, kun Risto avasi luukun.
– Säikähdin ensin, että veneessä on tulipalo, mutta nopeasti tajusin, että savu onkin vesihöyryä, Risto kertoo.

Risto oli havainnut jo edellisenä päivänä, että koneen lämmönvaihdin vuotaa hieman, mutta vuoto oli niin pientä, ettei hän huolestunut.
– Nyt sitten lämmönvaihdin oli revennyt ja suihkuttanut kuumalle moottorille vettä. Ymmärrän aika paljon koneista, mutta tätä en pystynyt itse korjaamaan. Pudotin ankkurin ja soitin Trossi-palvelunumeroon.

Willimies tuli apuun

Risto Varalaa auttamaan lähti Etelä-Saimaan järvipelastusyhdistyksen pelastusalus Willimies. Matka tapahtumapaikalle kesti kaksi tuntia.
– Ankkuri piti hyvin ja sää oli kaunis. Aika kului mukavasti odotellessa. Mitään hätää ei ollut, Risto muistelee.

Risto Varalan vene otettiin ensin perähinaukseen ja lähes neljän tunnin matka Lappeenrantaan alkoi. Perähinauksesta vaihdettiin kylkihinaukseen ennen Tullisalmen siltaa. Perille veneen ylösnostopaikalle saavuttiin kuuden maissa.

– Miehistö hoiti homman äärimmäisen ammattitaitoisesti. Tuli heti alusta lähtien varma ja luottavainen olo, Risto kertoo. – Ennen liikkeelle lähtöä käytiin tarkkaan läpi, mitä hinauksessa tapahtuu, ja että sen voi keskeyttää koska tahansa, jos tarpeen.

Töihin vai meripelastamaan

Paitsi vapaaehtoisten meripelastajien ammattitaito, Ristoon teki vaikutuksen myös, kuinka jotkut työnantajat tukevat työntekijöidensä vapaaehtoistyötä.
– Yksi Willimiehen miehistön jäsen kertoi, ettei olisi päässyt keikalle työvuoron vuoksi. Kun esimies kuuli, että kyse on meripelastuksen avunantotehtävästä, hän lupasi, että työvuoron voi tehdä myöhemmin. Näin meripelastaja pääsi lähtemään apuun. Tällainen jousto on kuulemma aika yleistäkin. Mahtava juttu!

Risto Varalan omakin työnantaja UPM on vapaaehtoisen meripelastustoiminnan tukija.

Entä yhteiskunnan tuki?

Vapaaehtoisten meripelastajien yhteiskunnalle tuottama arvo on kymmeniä miljoonia vuodessa. Valtion Meripelastusseuralle ohjaama tuki on kuitenkin pienentynyt jo vuosia. Myös Risto Varalan mielestä valtion tulisi tukea vapaaehtoista meripelastustoimintaa huomattavasti nykyistä enemmän.
– Erityisesti sisävesillä vapaaehtoinen pelastusvene voi olla ainoa pelastusyksikkö suurella alueella.

– Kun tulitte hakemaan minut, ei ollut mitään hätää, Risto jatkaa. – Mutta jollette olisi tulleet, olisi kyseessä voinut jo pian olla hätätilanne. Ennakoiva toimintanne on erityisen tärkeää ja sitä pitäisi yhteiskunnan myös tukea.

Kannatuksen vuoksi

Risto Varala on suositellut Trossia myös ystävilleen ja tutuilleen.
– Viimeksi kerroin vapaaehtoisesta meripelastustoiminnasta ja Trossista kalastajalle, joka vapaa-ajallaan huviveneilee perheensä kanssa.

Vaikka Risto Varala on ollut Trossi-jäsen jo 12 vuotta, hän käytti palvelua nyt ensimmäistä kertaa.
– Maksan Trossi-maksua ennen kaikkea hienon toimintanne kannatuksen vuoksi. Ja voisin maksaa vaikka enemmänkin.

___________________________

Onhan sinullakin jo Trossi?

Vapaaehtoisten meripelastajien pyyteetöntä työtä vesilläliikkujien turvaksi voit tukea myös lahjoituksella.

The post Tyytyväinen Trossi-jäsen: Tästä voisi maksaa enemmänkin appeared first on Suomen Meripelastusseura.

Itämeripäivää vietetään torstaina 27.8. Itämeren kunniaksi Suomen Meripelastusseuran vapaaehtoiset pulahtavat eri pelastusasemilla ja järjestämme pelastusnäytöksen Helsingin Merisatamanrannassa kello 18.00. Osallistu sinäkin Itämeripäivään pulahtamalla ja pidä huolta vesistöistämme fiksuilla valinnoilla ympäri vuoden!

– Jokainen voi etsiä itselleen sopivimmat keinot auttaa Itämerta. Omat teot voivat tuntua vaatimattomilta, mutta meri koostuu pienistä pisaroista. Kaikki on kotiinpäin, ja Itämeren muutos voidaan torjua. Parantamisen varaa on vielä, mutta merkittäviä läpimurtoja on jo tapahtunut, kannustaa Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija, meribiologi Meri Kallasvuo.

Hän tutkii työkseen Itämeren kaloja ja niiden elinympäristöjä. Hän myös asuu meren rannalla ja on aktiivinen veneilijä.

– Saaristomme ja vesistömme ovat niin ainutlaatuisia, että meillä kaikilla on oikeus nauttia niistä. On tutkittua, että vesilläliikkuminen tarjoaa myönteisiä mielialavaikutuksia, Meri sanoo.

Valtaosa Itämeri-jalanjäljestä syntyy ruoasta

Suurimmat Itämeren ongelmat ovat rehevöityminen ja ilmastonmuutos. Niitä torjuvat keinot kulkevat käsi kädessä. Omaa hiilijalanjälkeään voi pienentää tekemällä muutoksia esimerkiksi kuluttamiseen, kierrättämiseen, asumiseen, liikkumiseen, matkustamiseen tai energiankulutukseen. Erityisen hyödyllistä on, jos omia ruokailutottumuksiaan voi muuttaa parempaan suuntaan.

Ruoantuotanto aiheuttaa noin 2/3 suomalaisen kuluttajan niin sanotusta Itämeri-jalanjäljestä. Siksi on hyvä miettiä, miten toimii ruokakaupassa ja keittiössä. Mahdollisimman usein kannattaa valita lihan sijaan kalaa tai kasviksia, jolloin ravinteiden päätyminen Itämereen vähenee.

– Ruokahävikin vähentäminen on tärkeää. On turhaa antaa tuotteen pilaantua jääkaapissa, kun sen valmistus, pakkaaminen ja kuljetus ovat jo aiheuttaneet kuormitusta Itämerelle, Meri sanoo.

–Kierrättäminen voi olla veneillessä haastavaa, jos veneessä on vähän tilaa eikä kierrätyspisteitä ole lähellä. Silloin houkutus kipata biojäteastia sekajätteeseen saattaa olla iso. Meri huomauttaa, ettei asioita tarvitse ajatella mustavalkoisesti. Satunnaisen poikkeuksen kierrättämisessäkin voi kompensoida jollakin muulla.

– Jokainen valitsee omat tapansa. On tosi hieno juttu, jos ottaa tavaksi yhdenkin uuden asian, jolla auttaa Itämerta. Esimerkiksi tiskivesi kannattaa imeyttää rantaan eikä päästää suoraan mereen. Toisaalta tiskiainetipat eivät ole avomerellä niin vahingollisia kuin jo ennestään kuormitetussa lahdessa, hän selittää.

Veneillessä kannattaa harkita muun muassa reittivalintoja, sillä ankkurointi, aallot ja potkurivirrat voivat matalassa vedessä häiritä eliöstöä. Septitankin oikeaoppinen tyhjentäminen suojelee vesistöjä rehevöitymiseltä, ja vauhdin hiljentäminen vähentää vedenalaista melua.

Kalan syömisellä on valtava vaikutus

Itämerestä voidaan poistaa merkittävästi ravinteita lisäämällä kalastusta. Siksi Meri suosittelee luonnonkalojen syömistä. Esimerkiksi särkikalat ja kuore ovat vajaasti hyödynnettyjä lajeja. Lisäksi silakka- ja kilohailisaaliit päätyvät useimmiten rehuksi eivätkä ihmisten ravinnoksi. Silakan käyttö ihmisten ruokana voitaisiin jopa 10- tai 20-kertaistaa, ja kalastus pysyisi silti kestävällä tasolla.

– Suosittelen syömään ainakin kerran viikossa jotakin kotimaista kalaa. Sillä on merkittävä vaikutus: Jos esimerkiksi syö kerran viikossa silakkaa, kompensoi kokonaan vessapäästönsä, Meri kertoo.

Kalan osuutta ruokavaliossa on helppo lisätä käyttämällä kalaa monipuolisesti. Pastakastikkeen tai pitsan tonnikalan voi korvata kotimaisilla särkikalasäilykkeillä. Kotimainen kasvatettu kirjolohi puolestaan on oiva vaihtoehto norjalaiselle. WWF:n kalaoppaassa, joka ohjaa vastuulliseen kuluttamiseen, Suomessa kasvatettu kirjolohi saa nykyään vihreää valoa.

Kokeile Merin kalareseptiä

– Tämän kesän hittiresepti ainakin omien lasteni mielestä olivat ahvenesta tai muusta vaalealihaisesta kalasta tehdyt kalapuikot. Niiden tekeminen on yksinkertaista.

Puolita ruodottomat ahvenfileet (myös jokin muu vaalealihainen kalalaji käy).
Kierittele ne seoksessa, jossa on öljyä, korppujauhoja, ruisjauhoja, seesaminsiemeniä ja suolaa.
Paista kalapuikkoja uunissa 200 asteessa 10 minuuttia.
Tarjoile kalan kanssa dippikastiketta, jossa on ranskankermaa, limemehua ja haluamiasi yrttejä.
Helppoa ja herkullista!

Nähdään Itämeripäivänä 27.8. Helsingin Merisatamanrannassa kello 18.00 pelastusnäytöksen merkeissä!

The post Syö kalaa kerran viikossa ja parannat Itämeren tilaa appeared first on Suomen Meripelastusseura.

Suomen Meripelastusseuran pelastusristeilijä Jenny Wihurin apuvene ehti ensimmäisenä Hangon Poker Run -veneilytapahtumassa lauantaina sattuneen onnettomuuden tapahtumapaikalle. Vapaaehtoiset meripelastajat aloittivat pahimmin loukkaantuneen elvytystoimenpiteet.

Lauantaina 8.8. kello 12.30 Hangossa Poker Run -veneiden nopeusmittausradalla tapahtui onnettomuus, jossa yksi kilpaveneistä törmäsi tapahtumaa seuraamassa olleeseen yleisöveneeseen. Meripelastusseuran pelastusristeilijä Jenny Wihurin apuvene Antti oli tapahtumahetkellä muutaman kymmenen metrin päässä ja saapui onnettomuuspaikalle noin 15 sekunnissa ensimmäisenä pelastusyksikkönä.

Apuveneen kahden hengen vapaaehtoinen miehistö pelasti onnettomuudessa pahimmin loukkaantuneen vedestä ja siirsi hänet emoalukseen, jossa käynnistettiin elvytystoimenpiteet välittömästi.

Loukkaantunut siirrettiin edelleen Rajavartiolaitoksen partioveneeseen, jolla hänet kuljetettiin rantaan. Jenny Wihurin miehistön ensiapuryhmä seurasi uhrin mukana jatkaen elvytystä kunnes hänet luovutettiin ambulanssin ensihoitohenkilöstölle.

Pelastusristeilijä Jenny Wihurin vapaaehtoiselle miehistölle on järjestetty purkutilaisuus ja tarjottu kriisiapua.

Meripelastusseura osallistui Poker Run -tapahtuman vesialueen turvaamiseen yhdessä Rajavartiolaitoksen kanssa. Mukana tapahtumareitin varrella oli Jenny Wihurin lisäksi neljä muuta vapaaehtoista meripelastusvenettä Suomenlahden alueelta.

Länsi-Uudenmaan Poliisilaitos vastaa onnettomuuden tutkinnasta sekä siitä tiedottamisesta. Myös Onnettomuustutkintakeskus on käynnistänyt alustavan turvallisuustutkinnan.

The post Vapaaehtoiset meripelastajat mukana Hangon veneonnettomuuden pelastustoimissa appeared first on Suomen Meripelastusseura.

Tule tekemään hyvää ja huuhtamaan itsellesi uusia merihenkisiä tuotteita ja palveluita!

Perjantaina 7.8.2020 Poker Run Hanko -tapahtuma järjestää hyväntekeväisyyshuutokaupan Ravintola HSF:n Welcome
Partyssa kello 21:00.

Huutokaupan tuotto ohjataan kokonaisuudessan Suomen Meripelastusseuran vapaaehtoisten meripelastajien hyväksi.

Yhteistyökumppanit, Poker Run Hanko organisaatio, yksityishenkilöt ja muut tahot ovat lahjoittaneet tuotteita ja palveluita huutokaupattavaksi.
Tutustu huuhtokaupan tuotteisiin ja palveluihin tästä.

 

 

 

 

Huutokaupan huudattaa Jyrki ”Naurava kulkuri” Paranko Kemiönsaaresta.

Tervetuloa huutamaan vapaaehtoisten meripelastajien hyväksi – pidetään yhdessä pelastusveneet vesillä!

Lue lisää Poker Run Hanko -tapahtumasta tästä.

Otos huudatettavista tuotteista ja palveluista

Skater (100 solmua) ajelutus lauantaina reittiajon jälkeen
Predator (100 solmua) ajelu 2hlö lauantaina reittiajon jälkeen
Snowball Charter, sis. illallisen
Helikopterilento
Venetraileri 750kg
Samsung TV 50” UHD
Kompressori kylmälaukku
Lithium Boosteri
Yamaha M12 E-Drive Sähköperämoottori + Exide akku
Auton keraaminen pinnoitus
Lahjakortti 200€
Yadea sähköskootteri
4-hengen illallinen ravintola Makaronitehdas
4-hengen illallinen ravintola Classic Pizza

Huuhtokauppaan ovat lahjoittaneet muun muassa

Marine Palvelu
Luxury Collection Automobiles
Samsung Suomi
Yamaha / Akku-Palvelu
Trailerman Oy / Respo
Sumeko
Oy Esco Ab
Silver Shipping.fi
Akku-Palvelu
Milwaukee
Ravintola Makaronitehdas Hanko
Ravintola Classic Pizza Hanko
Procopter
X-System
Ravintola HSF

Jos et pääse paikalle ja haluat tukea vapaaehtoisia meripelastajia, voi myös tehdä suoran lahjoituksen meripelastus.fi/lahjoita.

Kiitos, että autat vapaaehtoisia meripelastajia pysymään vesillä!
Poker Runissa turvaveneinä ja hälytysvalmiudessa ovat PR Jenny Wihuri, PV Interpersona Rescue, PV Draken ja PV Mona.

The post Hyväntekeväisyyshuutokauppa 7.8. klo 21.00 Poker Run Hangossa Ravintola HSF:ssä appeared first on Suomen Meripelastusseura.

Meripelastusseura esittelee vapaaehtoista meripelastustoimintaa Helsingin Uivassa venenäyttelyssä Lauttasaaren HSK:lla 13.-16. elokuuta. Meidät löydät laituripaikalta C49.

Uivassa vuorottelevat Helsingin Meripelastusyhdistyksen PV3-luokan pelastusalus Aisko ja Espoon Meripelastajien PV4-luokan alus Emmi. Aluksemme esittäytyvät laituripaikalla C49, ja niiden esittelijöinä toimivat vapaaehtoiset miehistönjäsenet.

PV3-luokan uudet tulokkaat

Esillä olevista aluksista PV Aisko edustaa uutta pelastusalusten sarjaa, jota Meripelastusseura hankkii lisää tulevina vuosina Kokkolassa toimivalta Kewatec AluBoatilta. Aiskon uudet sisarukset ovat tänä vuonna Konnevedelle pelastustehtäviin päässyt PV Tommi ja Kemiönsaaressa työnsä juuri aloittanut PV Mona. Seuraavat sarjan pelastusaluksista ovat Meri-Lapin Tornion pelastusasemalle ja Tammisaareen rakennettavat alukset. Kutsummekin kaikki meripelastustoiminnasta kiinnostuneet uusien pelastusalusten tukijoiksi – ryhdy yhteiskuntavastuulliseksi laivanvarustajaksi!

Kymmenmetrisissä, alumiinirunkoisissa pelastusaluksissa on meripelastusvarustus, joka sisältää kevyen palonsammutus- ja tyhjennyskaluston sekä ensiapuvarusteet. Alukset on varustettu hydraulisesti avattavalla keulaportilla, joka parantaa veneen operatiivisia ominaisuuksia ja lisää toimintakykyä. Valittavissa on kaksi eri propulsioratkaisua: vesisuihku tai perämoottori, joista Aiskossa on vesisuihku. Meripelastusseuran alusluokituksessa PV3-luokkaan kuuluvien alusten huippunopeus on vähintään 42 solmua perämoottoriratkaisulla ja 35 solmua dieseljet-propulsiolla.

Työteliäät pääkaupunkiseudun vapaaehtoiset esittelijöinä

Pääkaupunkiseudun meripelastusyhdistykset kuuluvat Meripelastusseuran eniten pelastus- ja avunantotehtäviä vuosittain suorittaviin yhdistyksiin. Tänä vuonna pääkaupunkiseudun pelastusasemilta on lähdetty tehtäville 220 kertaa ja apua on saanut 492 vesilläliikkujaa. Koko maassa Meripelastusseuran vapaaehtoiset ovat kuluvalla kaudella hoitaneet 1364 eriasteista pelastus- ja avustustehtävää, joissa apua on saanut 2879 ihmistä. Vapaaehtoiset meripelastajat tekevät työtään vapaaehtoistyönä korvauksetta.

Nähdään Uivassa!

Uiva on avoinna torstaina 13.8. klo 12-20, perjantaina klo 12-20, lauantaina klo 10-18 ja sunnuntaina 16.8. klo 10-18 osoitteessa Vattuniemen puistotie 1.

Huomioithan, että kaikki pelastusalukset ovat myös näyttelyn aikana hälytysvalmiudessa. Jos pelastusalus ei ole paikalla käyntisi aikaan, on se joutunut lähtemään pelastustehtävälle.

Tervetuloa tapaamaan Suomenlahden vapaaehtoisia sekä kuulemaan lisää meripelastusharrastuksesta ja Meripelastusseuran Trossi-jäsenpalvelusta!

Lisätietoja Uivasta ja monista tavoista tukea vapaaehtoisia meripelastajia antaa Sari Leppävuori, puh. 050 572 4881 tai sari.leppavuori@meripelastus.fi.

The post Vapaaehtoiset meripelastajat esittäytyvät Uivassa appeared first on Suomen Meripelastusseura.

Meripelastusseuran pelastusaluksia on tänä vuonna tarvittu apuun jo 885 kertaa. Viisi ihmistä on pelastettu todennäköiseltä menehtymiseltä, ja yhteensä apua on saanut lähes kaksituhatta. Kaikki tämä vapaaehtoistyönä. Meripelastajat toivovat, että vesilläliikkujat pitäisivät myös itse huolta omasta turvallisuudestaan.

Vapaaehtoisille meripelastajille on kertynyt tähän mennessä 165 tehtävää enemmän kuin viime vuonna samaan aikaan, mikä merkitsee 23 prosentin kasvua vapaaehtoisten työmäärään. Ennätyksellisen kiireiseen hellekesään 2018 verrattuna kasvua on 12 prosenttia.

Tehtävistä 30 prosenttia on ollut kiireellisiä meripelastustehtäviä tai ensihoidon/pelastustoimen tehtäviä. Loput ovat olleet vaativuudeltaan eriasteisia avunantotehtäviä.

– Erilaiset osaamattomuudesta johtuvat ongelmat, kuten köysi potkurissa tai polttoaineen loppuminen, ovat jonkin verran lisääntyneet. Tämä viittaa mielestäni siihen, että liikkeellä on aiempia kesiä enemmän kokemattomia veneilijöitä, sanoo Meripelastusseuran turvallisuus- ja valmiuspäällikkö Marko Stenberg.

Meripelastusseuran kiireisin toiminta-alue on edelliskesien tapaan ollut Suomenlahti, toisena Päijänne ja Kokemäenjoen vesistöalue. Viisi eniten tehtäviä suorittanutta yhdistystä ovat Helsingin, Turun ja Espoon meripelastusyhdistykset sekä Pirkanmaan ja Lahden järvipelastusyhdistykset.

Yksi kiireisimmistä yhdistyksistä on koko kevään ja alkukesän ollut läntisen pääkaupunkiseudun ja Porkkalan välisellä saaristo- ja merialueella toimiva Espoon Meripelastajat.

Kuvat Sanna Kalanti.

– Meillä Espoossa tehtävämäärät ovat selkeästi lisääntyneet tänä kesänä. Syynä on todennäköisesti lämmin alkukesä ja koronan aiheuttama matkailun rajoittaminen, koska veneily on ollut vilkasta toiminta-alueellamme jo huhtikuusta alkaen, sanoo Espoon Meripelastajissa pelastusveneen päällikkönä toimiva Anni Muukkonen. – Kaikki viikonloput ja juhlapäivät pääsiäisestä juhannukseen ovat olleet kiireisempiä kuin edeltäjänsä viimeiseen 10 vuoteen.

Pelastusmiehistöt koulutetaan, alukset miehitetään ja tehtävät suoritetaan kokonaan vapaaehtoisvoimin.

– Vapaaehtoiset tekevät tätä silkasta auttamisen halusta. Meille on ollut tärkeää myös poikkeusoloissa varmistaa valmiutemme pelastus- ja avustustehtäviin, mutta samalla pitää huolta miehistön jaksamisesta. Alkukauden jouduimme päivystämään normaalia pienemmällä miehistöllä ja se vaati erikoisjärjestelyitä, joista onneksi selviydyimme kunnialla, kertoo Espoon Meripelastajien puheenjohtaja Senni Jokinen.

Meripelastajien viesti kaikille vesillä liikkuville on, että jokaisen kannattaa myös itse panostaa omaan ja venekuntansa turvallisuuteen.

– Pelastusliivit auttavat vain päälle puettuina. Kannustamme tutkimaan sääennusteet huolella ennen vesille lähtöä, jotta yllätykset jäävät vähemmälle. Erityisen tärkeää on huomioida aina myös muut vesillä liikkuvat eikä tähystystä saa koskaan unohtaa, Jokinen jatkaa.

Kesäkuun alusta voimaan tulleen uuden vesiliikennelain mukaan myös huviveneellä on oltava päällikkö, joka vastaa koko veneen kulusta ja mukana olevien turvallisuudesta.

The post Vapaaehtoisten meripelastajien tehtävämäärä jatkaa kasvuaan appeared first on Suomen Meripelastusseura.

Meripelastusseura järjesti tiistaina, 16. kesäkuuta Hangon Itäsatamassa satamahenkilökunnan turvallisuuskoulutuspäivän. Koulutuspäivään osallistui Itämeren Portti Oy:n ja HSF Marine Oy:n henkilökunta.

Koulutuspäivä oli osa EU:n Central Baltic Interreg INTROSERV-hanketta, joka toteuttavat yhteistyössä Suomen Meripelastusseura ja Viron vapaaehtoinen pelastusjärjestö, Päästeliit.

Development of Integrated Trossi Service in Baltic Region (INTROSERV) -hankkeen tavoitteena on parantaa veneilijöiden ja pienvenesatamien turvallisuutta luomalla Itämeren alueelle yhtenäinen teknisen- ja kiireettömän avun järjestelmä. Lisäksi hankkeen aikana järjestetään veneilyturvallisuutta edistäviä koulutuksia ja tapahtumia verkossa sekä viidessä pilottivierasvenesatamassa Suomessa ja Virossa. Projekti toteutetaan tiiviissä yhteistyössä paikallisten meripelastusyhdistysten, vierasvenesatamien ja venekerhojen kanssa.

Satamahenkilöstön koulutuksen tavoitteena on, että koulutuspäivän jälkeen jokaisella satamatyöntekijällä on kyky toimia oikein vaaratilanteessa tai onnettomuuden sattuessa. Lisäksi opastamme omatoimiseen harjoitteluun.

Tarkoituksena on luoda pysyvä koulutusmalli pienvenesatamien henkilökunnalle. Suoritetusta turvallisuuskoulutuksesta sekä työntekijä että satama saavat todistuksen.

Koulutuspäivän ohjelma koostuu teoriatunneista ja käytännön harjoitteista. Rastikoulutuksessa toimitaan kolmessa noin viiden hengen ryhmässä. Kouluttajina toimivat Meripelastusseuran kouluttajat sekä paikallisen meripelastusyhdistyksen ja vapaapalokunnan hälytysosastojen jäsenet.

Tiivis paketti teoriaa ja käytäntöä

Hangon koulutuspäivän alkajaisiksi keskustelimme osallistujien kanssa satamatyöskentelyn turvallisuusriskeistä henkilökunnalle sekä veneiden oikeaoppisesta kiinnittämisestä pienvenesatamissa.

 

 

 

 

 

Ensimmäisellä rastilla osallistujat pääsivät kokeilemaan heittoliinan ja pelastusrenkaan heittämistä veteen pudonneelle sekä satama-altaaseen pudonneen pelastamista ja nostamista veneeseen.

Toisella rastilla osallistujat harjoittelivat henkeäpelastavaa hätäensiapua, elvytystä sekä defibrilaattorin käyttöä. Lisäksi keskusteltiin yleisimmistä satamassa tapahtuvista tapaturmista ja onnettomuuksista.

Kolmannella rastilla harjoiteltiin alkusammutusta sekä vaahtosammuttimella että sammutuspeitteellä. Rastilla keskusteltiin venepaloista ja niiden vaarallisuudesta satama-alueella.

Lopuksi pohdittiin vielä satamien turvallisuussuunnitelmia sekä harjoiteltiin toimintaohjekorttien laatimista erilaisiin niin tavanomaisiin kuin odottamattomiinkin tilanteisiin.

Päivästä jäi erittäin positiivinen mielikuva niin meille kouluttajille kuin osallistujillekin. Pienvenesatamien työntekijät pitivät koulutusta tarpeellisena ja hyödyllisenä, ja yhdessä toivommekin vastaavanlaisten koulutusten jatkuvan osana Meripelastusseuran toimintaa myös INTROSERV-hankkeen jälkeen.

Kiitos HSF Marinen ja Itämerenportin henkilökunnalle sekä ammattitaitoisille meripelastuksen, ensihoidon ja pelastuslaitoksen kouluttajille, jotka mahdollistitte koulutuspäivän onnistumisen.

Tuomas Puukko
Projektikoordinaattori

The post Turvallisuuskoulutusta Hangon satamahenkilökunnalle appeared first on Suomen Meripelastusseura.

Ota mökille tai veneretkelle mukaan meripelastusaiheiset värityskuvat. Niiden kanssa riittää sadepäivinä mukavaa puuhaa perheen lapsille ja miksei aikuisillekin.

Kuvat voi tulostaa ja värittää puukynillä, tusseilla tai vaikka vesiväreillä. Voit myös vain ladata kuvat tietokoneelle ja värittää koneella. Tapa ja tyyli on vapaa.

Kuvan valmiista värityskuvasta voit halutessasi postata sosiaaliseen mediaan tunnisteilla #meripelastusvärityskuva ja #meripelastus.

Meripelastusseuran kolme upeaa värityskuvaa on piirtänyt Sara Huhtanen.

Lataa kuvat:

SMPS_Meripelastusalukset

SMPS_Meripelastusalus_ja_helikopteri

SMPS_Pelastustehtävä

The post Meripelastusseuran värityskuvat mukaan lomalle appeared first on Suomen Meripelastusseura.

Vapaaehtoisen Meripelastuksen Pelastusrengas -säätiö sr jakoi kokouksessaan 15.6.2020 apurahoja yhteensä 8 000 euroa.

Kokkolan Meripelastajille myönnettiin 1 500 euron avustus Tankarin saarella sijaitsevan, yhdistyksen tukikohtanakin toimivan Sireenitalon kunnostusta varten. Talo tullaan maalaamaan ja huonokuntoiset ovet, kuisti ja sisätilat korjaamaan.

Tankarin saaren Sireenitalo (kuva Anders Fredriksson).

Meri-Lapin Meripelastajille myönnettiin 1 500 euron avustus Tornion Leton veneilysatamaan sijoitettavan asematukikohtakontin kunnostamiseen.

Lisäksi säätiö myönsi Suomen Meripelastusseuralle 5 000 euron avustuksen Meripelastusseuran Strategia 2020-2025 -videon sekä muiden strategian viestintämateriaalien tuottamiseen.

Vapaaehtoisen Meripelastuksen Pelastusrengas -säätiön tarkoituksena on Suomen vapaaehtoisen meri- ja järvipelastustoiminnan kulttuuriperinnön vaaliminen ja säilyttäminen, vapaaehtoisen meri- ja järvipelastustoiminnan jatkuvuuden varmistaminen tukemalla toimintaa taloudellisesti sekä yleisön mielenkiinnon vireillä pitäminen näihin asioihin.

The post Vapaaehtoisen Meripelastuksen Pelastusrengas -säätiön apurahat appeared first on Suomen Meripelastusseura.