Lokakuun alussa Meripelastusseura sai pelastusvene Emmin miehistölle osoitetun, sydäntä lämmittävän palautteen. ”Kaikesta toiminnastanne huokui turvallisuus ja välittäminen”, kirjoitti apua saaneen lapsiperheen äiti.

Sanna ja Petri sekä perheen 7- ja 5-vuotiaat lapset Alma ja Oiva lähtivät vesille syyskuisena maanantaina vielä päivällisen jälkeen, kun sää oli niin kaunis.
– Oli hyvä tyyni keli ja päätettiin lähteä ilta-aurinkoa ihmettelemään. Olimme myös kuulleet, että Suomenlinnan edustalla on näkynyt hylkeitä ja haluttiin mennä lasten kanssa niitä katsomaan, kertoo Petri.

Hylkeiden bongauksen jälkeen perhe ankkuroitui saaren rantaan kalastelemaan ja syömään eväitä. Kun piti lähteä kotimatkalle, moottori ei käynnistynyt.
– Akku oli tyhjentynyt eikä ollut tehtävissä muuta kuin soittaa apua. Sinänsä ei ollut hätää, mutta pimeä oli tulossa ja veneessä pari pientä lasta, Petri jatkaa.

 

Espoon Meripelastajien pelastusvene Emmi tuli apuun. Apuvirran avulla vene saatiin käynnistymään ja pääsi matkaan. Emmi seurasi mukana jonkin aikaa varmistaakseen, että kaikki on hyvin.
– Kovin pitkälle ei päästy. Umpipimeällä merellä keskellä ei mitään kone sammui uudelleen. Myöhemmin selvisi, että moottori ei ladannut akkua ja siksi apuvirta ei riittänyt, Petri kertoo. – Nähtiin Emmin valot, mutta ei oltu varmoja, näkevätkö he enää meitä. Ainoa valo veneessämme oli otsalamppu, jota heiluttamalla yritin kiinnittää pelastusveneen huomion. Soitin myös uudelleen meripelastuskeskukseen.

Emmi tavoitti Petrin ja Sannan veneen nopeasti ja otti sen hinaukseen. Päällikkö päätti hinata veneen Tervasaaren kotisatamaan asti.
– Koska aurinko oli jo laskenut, tarjottiin minulle ja lapsille mahdollisuus tulla hinauksen ajaksi Emmin hyttiin lämpimään. Lapset saivat sänkypaikat ja heille tarjottiin myös pientä iltapalaa. Äitinä ihan liikutuin tavasta, jolla aluksen miehistö huomioi pienet lapset, Sanna kertoo. – Upea kuutamo valaisi matkaamme ja yhdessä miehistön kanssa ihailimme Helsingin kaunista silhuettia. Miehistö kertoi toiminnastaan ja vastaili kysymyksiimme.

Vaaratilanne muuttui lapsille kivaksi seikkailuksi ja Alman mukaan Emmin kyydissä oli ”parempaa kuin Lintsillä”. Alma harkitsee vielä, tuleeko hänestä isona meripelastaja.

Perheen yhteinen harrastus

Oma vene oli Petrin ja Sannan pitkäaikainen haave, joka toteutui vuonna 2017. Vesillä ja saaristossa viihtyy koko perhe.
– Käydään päiväretkillä saarissa ja iskän kanssa myös yönyliretkillä. Me kaikki tykätään liikkua luonnossa, kertoo Alma.
– Haluamme näyttää lapsille laajemmin kaupunkia ympäröivää luontoa sekä opettaa myös ympäristönsuojelua. Olemme muun muassa keränneet rannoilta roskia ja lasia. Meren muovaamat lasinpalat ovat lapsille suuria aarteita, Sanna jatkaa.

Tänä syksynä perhe tarvitsi ensimmäistä kertaa apua vesillä, mutta Sanna korostaa, että jo meripelastajien läsnäolo lisää turvallisuudentunnetta.
– Mahtavaa tietää, että jos jotain tapahtuu, saa apua. Suurkiitos, että olette turvaamassa selustamme merellä.

Joululahja vapaaehtoisille meripelastajille

Sinäkin voit auttaa pitämään vapaaehtoiset meripelastajat vesillä kaikkien turvana. Lahjoita helposti MobilePaylla lyhytnumerolla 62700 tai keräystilillemme FI35 1572 3000 0270 11. Jokainen lahjoitus on tärkeä. Lämmin kiitos tuestasi!

Lue lisää tavoista tukea toimintaamme täältä.

The post Äidin kiitokset appeared first on Suomen Meripelastusseura.

Etsimme Meripelastusseuran toimistolle Helsinkiin asiakaspalvelun ja taloushallinnon osaajaa vakituiseen ja kokopäiväiseen työsuhteeseen. Toivottu aloitus on tammikuun 2022 aikana.

Jäsenpalvelu- ja toimistokoordinaattorina tehtäviäsi ovat 
• jäsen- ja asiakaspalvelu
• yhteydenottojen ja palautteiden seuranta ja käsittely
• jäsenyyksien käsittely ja hoito
• jäsenmaksulaskutus ja laskujen käsittely
• koulutusten talousselvitykset ja palautteet
• osto- ja matkalaskujen käsittely sekä muut taloushallinnon avustavat tehtävät
• esite- ja materiaalitoimitukset
• toimiston ylläpidon tehtäviä.

Toimenkuva on uusi ja se on osittain muokattavissa osaamisesi ja kiinnostuksesi mukaisesti. Tärkeimpinä tehtävinäsi on kuitenkin käsitellä Meripelastusseuran toimistoon eri kanavista tulevia yhteydenottoja, hoitaa taloushallinnon päivittäisiä tehtäviä sekä pitää huolta toimistomme ylläpidosta.

Odotamme sinulta aikaisempaa kokemusta asiakaspalvelun ja taloushallinnon tehtävistä sekä mieluusti niihin soveltuvaa koulutusta. Hallitset O365-ympäristön ja sen yleisimmät ohjelmistot (erityisesti Outlook, Word, Teams ja Excel). Tehtävässä onnistuminen edellyttää palveluhenkisyyttä, itsenäistä työotetta, huolellisuutta ja vastuuntuntoa. Jäsenistömme koostuu suomen- ja ruotsinkielisistä jäsenistä, joten molempien kotimaisten kielten osaaminen auttaa työtehtävissä suoriutumisessa.

Eduksi katsomme järjestötoiminnan ja/tai vapaaehtoisen meripelastustoiminnan tuntemisen. Etua on myös Meripelastusseuran toiminnanohjausjärjestelmä Messin tai käytössämme olevan taloushallinnon ohjelmiston Fennoan hallitsemisesta.

Olemme matalahierarkkinen asiantuntijaorganisaatio, joka koostuu noin kymmenestä oman alansa ammattilaisesta. Tarjoamme vaihtelevan ja mielenkiintoisen työn ainutlaatuisessa vapaaehtoisjärjestössä. Pääset työskentelemään viihtyisässä työympäristössä Kaivopuistossa, lähellä Helsingin ydinkeskustaa. Toimistotyöskentelyn ohessa osan viikon työpäivistä voi suorittaa etänä (hybridimalli). Tarjoamme myös työntekijöillemme lounas- ja virike-edun.

Kiinnostuitko? Lähetä ansioluettelosi sekä vapaamuotoinen hakemus palkkatoiveineen viimeistään 9.12.2021 sähköpostitse tiia-maria.tykka@meripelastus.fi.

Lisätietoja tehtävästä antavat:

Tiia-Maria Tykkä, jäsenpalvelu- ja hallintopäällikkö, puh. 040 584 5222,
tiia-maria.tykka@meripelastus.fi.

Jori Nordström, toimitusjohtaja, puh. 0400 656 171, jori.nordstom@meripelastus.fi.

The post Tule meille töihin: jäsenpalvelu- ja toimistokoordinaattoriksi appeared first on Suomen Meripelastusseura.

Suomen Meripelastusseuran yleiskokous valitsi tänään 21.11. Meripelastusseuran puheenjohtajaksi kaudelle 2022-2024 hallitusammattilainen Valtteri Simolan Hollolasta. Seuran valtuuston puheenjohtajaksi valittiin Esa Hirvonen Savonlinnasta ja varapuheenjohtajaksi Matti Oikarainen Oulusta. Matti Oikarainen, Valtteri Simola ja Esa Hirvonen.

Valtteri Simola ja Esa Hirvonen valittiin molemmat toiselle kaudelle. Oikarainen on puheenjohtajistossa uusi.

Meripelastusseuran puheenjohtajana jatkava Valtteri Simola pitää  seuran tärkeimpinä haasteina rahoituksen turvaamista sekä vapaaehtoisten tukemista tehtävässään.

– Vapaaehtoisemme ovat suoriutuneet erittäin hyvin pandemian mukanaan tuomista haasteista, mutta toiminnan yhteisöllisyys on kärsinyt. Yhteisöllisyyden uudelleenrakentamiseen panostamme seuraavan kolmen vuoden aikana. Veikkausvoittovarat ovat merkittävä toimintamme tukimuoto, jossa tapahtuu rakenteellisia muutoksia. Taloudellisten toimintaedellytysten turvaaminen kaikin käytössä olevin keinoin on keskeinen tavoite. Tähän tarvitsemme tukea ja ymmärrystä valtiovallan taholta, hän sanoo.

Valtteri Simola (48) on ollut Lahden järvipelastajien jäsen vuodesta 1995 ja toimi yhdistyksen puheenjohtajana vuosina 2006-2010. Meripelastusseuran hallituksen jäsen hän on ollut vuodesta 2009 ja puheenjohtaja vuodesta 2019. Simola toimii hallitusammattilaisena, toiminnanjohtajana, useiden säätiöiden asiamiehenä sekä yrittäjänä.

Meripelastusseuran yleiskokous valitsi myös seuran valtuuston kaudelle 2022-2024. Valtuuston jäseniksi tuli:

Suomenlahti
Valtuutettu Petteri Myllynen – varavaltuutettu Sami Tuomela
Valtuutettu Klaus Hannus – varavaltuutettu Peter Lindström
Valtuutettu Aki Kaisla – varavaltuutettu Andreas Hindren

Saaristomeri
Valtuutettu Vesa Hällfors – varavaltuutettu Esa Malmivaara
Valtuutettu Lasse Putko – varavaltuutettu Kirsi Suominen
Valtuutettu Markus Viitanen – varavaltuutettu Janne Vahanti

Päijänne-Kokemäki
Valtuutettu Juha Kokkoniemi – varavaltuutettu Sara Huhtanen
Valtuutettu Harry Nordström – varavaltuutettu Pertti Vuorinen
Valtuutettu Rene Lehtonen – varavaltuutettu Kimmo Koivisto

Pohjanlahti
Valtuutettu Riku Hyttinen – varavaltuutettu Esa Eronen
Valtuutettu Panu Kammonen – varavaltuutettu Seppo Salomaa
Valtuutettu Erkki Virta – varavaltuutettu Simo Peräkorpi

Vuoksi
Valtuutettu Elias Altarriba – varavaltuutettu Maarit Vipuveräjä
Valtuutettu Mikael Fyhr – varavaltuutettu Harri Kerkelä
Valtuutettu Oliver Kuustonen – varavaltuutettu Jukka Pasanen.

The post Meripelastusseuran puheenjohtajana jatkaa Valtteri Simola appeared first on Suomen Meripelastusseura.

Suomen Meripelastusseuran tekniseksi asiantuntijaksi on nimitetty merenkulun insinööri Markus Takala.

Markuksella on monipuolinen työkokemus ammatti- ja pienaluksien parissa. Lisäksi hän on toiminut Turun Meripelastusyhdistyksessä vapaaehtoisena meripelastajana useiden vuosien ajan, joten vapaaehtoinen meripelastustoiminta on hänelle tuttua.

Meripelastusseuran teknisen asiantuntijan päätehtävät ovat olemassa olevasta kalustosta vastaaminen, alusten katsastustoiminta sekä teknisen sektorin koulutustoiminta.

Markus aloittaa tehtävässä 1.12.2021. Hänet tavoittaa numerosta 0440 773 602 ja sähköpostilla markus.takala@meripelastus.fi.

The post Markus Takala tekniseksi asiantuntijaksi appeared first on Suomen Meripelastusseura.

Voisiko yrityksenne tukea tänä jouluna vapaaehtoista meripelastustoimintaa? Lahjoituksenne avulla voidaan pelastaa ihmishenkiä merellä ja sisävesillä.

Lahjoittamalla yrityksen joulutervehdysvarat Suomen Meripelastusseuralle saatte käyttöönne vähintään sähköisen joulukortin ja s-postibannerin, joissa kerrotaan teidän olevan mukana vapaaehtoisten meripelastajien tukijoukoissa.

Tukijallemme tarjoamme:

• 1000 € – digitaalinen joulukortti ja s-postibanneri, joissa kerrotaan tuestanne
• 2000 € – digitaalinen joulukortti ja s-postibanneri, joissa kerrotaan tuestanne sekä ½ sivun ilmoitustila Trossi-jäsenlehdessämme
• 3000 € – digitaalinen joulukortti ja s-postibanneri, joissa kerrotaan tuestanne sekä kokosivun ilmoitustila Trossi-jäsenlehdessämme
• 5000 € – digitaalinen joulukortti ja s-postibanneri, joissa kerrotaan tuestanne, kokosivun ilmoitustila Trossi-jäsenlehdessämme sekä ½ päivän meriretki max. 10 hengelle pelastusristeilijä Jenny Wihurilla kesäkaudella 2022 (lähtö Helsingistä).

Lahjoituksenne voitte tehdä keräystilillemme FI35 1572 3000 0270 11 (viestikenttään: ”Joululahja” ja yrityksen nimi). Voimme myös laskuttaa lahjoituksen, jos se sopii teille paremmin.

Tukipakettiinne kuuluvat edut saatte lähettämällä s-postia: sadri.wirzenius@meripelastus.fi.

Toimitusjohtaja Jori Nordström kertoo mielellään lisää myös muista tavoista tukea vapaaehtoista meripelastustoimintaa, puh. 0400 656 171 ja jori.nordstrom@meripelastus.fi.

The post Auttajat tarvitsevat apua – lahjoita joulutervehdysvarat Meripelastusseuralle appeared first on Suomen Meripelastusseura.

Meripelastusseuran Trossi-jäsenpalvelun toimintakausi ja palvelunumeron päivystys päättyy sunnuntaina 31.10. Vapaaehtoiset meripelastajat ovat kuitenkin vesilläliikkujien turvana pitkälle marraskuulle.

Vapaaehtoiset meripelastajat on hälytetty apuun tänä vuonna 2059 kertaa. 20 ihmistä on pelastettu todennäköiseltä menehtymiseltä, ja yhteensä apua on saanut yli 4000.

Meripelastusseuran Trossi-palvelunumero vastasi kauden aikana lähes 1700 puheluun ja Trossi-jäsenpalveluun kuuluvia avustuksia suoritettiin 616. Trossi-järjestelmän avulla voidaan ehkäistä joka vuosi useissa kymmenissä tapauksissa kiireettömän ongelmatilanteen kehittyminen hätätilanteeksi.

Trossi-palvelunumero on tarkoitettu veneilijöiden kiireettömien avunpyyntöjen välittämiseen Meripelastusseuran vapaaehtoisille yksiköille. Palvelunumero 0800 30 22 30 päivystää ympäri vuorokauden 1.5.-31.10., ja siihen soittaminen on maksutonta.

Vapaaehtoisten meripelastusasemien päivystys päättyy asteittain marraskuun aikana. Päivystyskausi 2022 alkaa huhti-toukokuussa. Vesillä saa ympäri vuoden apua hätänumerosta 112 ja meripelastuksen hälytysnumerosta 0294 1000.

Kuva Jari Miettinen

The post Kiireinen kausi lopuillaan – Trossi-päivystys päättyy 31.10. appeared first on Suomen Meripelastusseura.

Vapaaehtoiset meripelastajat kunnioittavat perinteiseen tapaan merellä menehtyneiden merenkulkijoiden muistoa pelastusalusten paraatilla Helsingissä pyhäinpäivänä 6.11.

Alusparaati lähtee liikkeelle pelastusristeilijä Jenny Wihurin johdolla Hernesaaren kärjestä kello 12 tekee merenkulkijoiden muistomerkin kohdalla Eiranrannassa lipputervehdyksen. Samanaikaisesti merenkulkujärjestöjen edustajat laskevat seppeleen muistomerkille Ursinin kalliolla.

Alukset jatkavat matkaansa Eteläsatamaan ja kiinnittyvät Kolera-altaaseen Kauppatorin edustalle, missä ne ovat näytteillä klo 13.00-14.30. Paikalla on myös Meripelastusseuran esittelyteltta, jossa on myynnissä kannatustuotteitamme (säävarauksella).

Tervetuloa!

The post Pelastusalusten paraati pyhäinpäivänä appeared first on Suomen Meripelastusseura.

Korona-aika on herättänyt nuorten kiinnostuksen testamentin tekemistä kohtaan. Nuoret ovat myös muita ikäryhmiä valmiimpia tukemaan arvojensa mukaista toimintaa testamenttilahjoituksilla. Iän lisäksi myös sukupuolella on merkittävä vaikutus siihen, millaisen toiminnan tukeminen kiinnostaa.

Noin 15 prosenttia suomalaista on tehnyt testamentin ja 39 prosenttia on harkinnut testamentin tekemistä. Tämä selvisi kaikkia suomalaisia edustavasta tutkimuksesta, jonka Hyvä testamentti -kampanja teetti elokuussa 2021.

Korona-aika on saanut etenkin nuoret kiinnostumaan testamentin tekemisestä. Peräti 38 prosenttia testamentin jo tehneistä tai tekemistä harkinneista 18-24-vuotiaista on saanut korona-ajasta vahvistusta suunnitelmilleen. 25-34-vuotiaiden kohdalla vastaava luku on 20 prosenttia.

Tärkein syy testamentin tekemiselle tai harkitsemiselle on halu päättää, mihin omaisuus menee kuoleman jälkeen. Tämän mainitsi syyksi 65 prosenttia vastaajista, jotka ovat tehneet testamentin tai harkinneet sen tekemistä.

Muita syitä testamentin tekemiselle ovat halu muistaa itselle tärkeitä ihmisiä (31 % testamentin tehneistä tai tekemistä harkinneista), verosuunnittelun tekeminen perijöiden puolesta (26 %) ja omien arvojen mukaisen toiminnan edistäminen testamenttilahjoituksen avulla (9 %). Jälkimmäinen syy korostuu etenkin 25-34-vuotiaiden sekä alle 30 000 euroa vuodessa tienaavien keskuudessa.

Hyvä testamentti -kampanjan lakiasiantuntija, varatuomari Piia Jeremejeffin mukaan korona-aika on lisännyt testamenttien tekemistä.

– Poikkeuksellinen aika on herättänyt huolta siitä, että elämän tärkeimpiä asiakirjoja ei ole tehty tai ne eivät ole ajan tasalla. Tämä on näkynyt selvästi kasvavana käyränä työpöydälläni erityisesti testamenttien ja edunvalvontavaltuutuksien teossa, Jeremejeff kertoo.

– Myös yhä nuoremmat ihmiset ovat havahtuneet, että mitä vain voi tapahtua elämässä, mikään ei ole itsestään selvää. Tärkeintä on, että tekee ne ensimmäiset asiakirjat, jotka eivät välttämättä ole edes viimeiset, vaan niitä voidaan sitten tulevaisuudessa muuttaa erilaisten elämäntilanteiden ja omien arvojen muutoksien myötä.

Naiset valmiita tukemaan ”pehmeiden arvojen” toimintaa, miehet tiedettä

Tutkimuksessa kysyttiin myös kiinnostusta testamenttilahjoittamiseen eli testamentin tekemiseen jonkin yleishyödyllisen järjestön hyväksi. Reilusti yli puolet vastaajista (67 %) olisi valmis tekemään testamenttilahjoituksen, mutta halukkuus korostuu etenkin naisten (72 %), 18-24-vuotiaiden (76 %), 25-34-vuotiaiden (90 %) sekä alle 30 000 euroa vuodessa tienaavien (76 %) joukossa.

Ikä ja sukupuoli vaikuttavat vahvasti myös siihen, millaista toimintaa vastaajat ovat valmiita tukemaan testamenttilahjoituksella. Naiset ovat keskimääräistä kiinnostuneempia tukemaan lasten ja nuorten hyvinvointia, sairauksien hoitoa ja terveyden edistämistä, luonnonsuojelua, eläinten hyvinvointia, vanhusten hyvinvointia kotimaassa sekä ihmisoikeuksia. Miehet puolestaan ovat kiinnostuneimpia tukemaan tiedettä.

Testamenttilahjoituksilla ja muilla lahjoituksilla on iso merkitys järjestöjen toiminnalle.

– Esimerkiksi joka neljäs suomalainen olisi tutkimuksen mukaan halukas tukemaan testamenttilahjoituksella lasten ja nuorten hyvinvointia. Tähän työhön ohjatuilla perinnöillä järjestöt ovat muun muassa auttaneet lukuisia itsenäistymisvaiheessa tukea tarvitsevia nuoria oman elämän alkuun. Perintöinä saadut asunnot voivat toimia vaikkapa nuorten opiskeluajan kotina, kertoo Hyvä testamentti -kampanjaa luotsaavan Vastuullinen Lahjoittaminen ry:n pääsihteeri Pia Tornikoski.

IRO Research Oy toteutti tutkimuksen testamentin tekemisestä elokuussa 2021. Edellinen vastaava tutkimus tehtiin syyskuussa 2019. Tutkimus toteutettiin Hyvä testamentti -kampanjan toimeksiannosta ja siihen vastasi 1000 suomalaista. Tutkimuksen otos painotettiin iän, sukupuolen, asuinpaikkakunnan tyypin sekä maakunnan mukaan vastaamaan suomalaista väestöä valtakunnallisesti.

Lue lisää testamenttilahjoituksen tekemisestä vapaaehtoisen meripelastustoiminnan hyväksi.

Testamenttilahjoitus

The post Tutkimus: Testamentin tekeminen kiinnostaa suomalaisia – nuoret ja naiset valmiimpia tukemaan järjestöjä appeared first on Suomen Meripelastusseura.

Kesä on vaihtunut syksyksi ja illat pimenevät. Monilla veneilykausi kuitenkin jatkuu pitkälle syksyyn. Hämärässä, pimeässä tai huonon näkyvyyden vallitessa on tärkeää, että vesilläliikkujat näkevät toisensa ja pystyvät tunnistamaan, mihin suuntaan toinen on matkalla. Ilman kulkuvaloja se on lähes mahdotonta.

Kulkuvalot, vihreä ja punainen sivuvalo, mastovalot ja perävalo, antavat kulkusuunnan ohella vinkkiä myös toisen aluksen koosta. Erilaiset lisävalot kertovat muun muassa aluksen kyvystä väistää esimerkiksi syväyksen, hinauksen, kalastuksen tai jonkin muun syyn vuoksi.

– Pienveneilläkin on velvollisuus käyttää kulkuvaloja, muistuttaa vapaaehtoinen meripelastaja ja pelastusalus Rautauoman päällikkö Markku Tamminen Helsingin Meripelastusyhdistyksestä. – Yksinkertaisimmillaan pienen ja hitaan moottorialuksen kulkuvalo on valkoinen ”ympäri näköpiirin” näkyvä valo. Tuo pieni maston nokassa oleva valo on tärkeä veneen havaittavuuden kannalta.

Helsingin Meripelastusyhdistyksen pelastusalusten miehistöt ovat tämän vuoden ensimmäisillä pimeillä havainneet useita ongelmia kulkuvalojen käytössä.

– Kesällä valoisaan aikaan valoja ei ole tarvittu. Ne on testattu mahdollisen katsastuksen yhteydessä, tai niitä on käytetty edellisen pimeäajon yhteydessä noin vuosi sitten. Siksi iltojen pimetessä onkin tärkeää tarkistaa kulkuvalojen toiminta jo ennen vesille lähtöä, Markku Tamminen jatkaa. – Ne kannattaa kytkeä päälle ja kiertää vene katsoen, että kaikki valot syttyvät.

Valottomat alukset riski omalle ja muiden turvallisuudelle

Aluksen kaikkien valojen pitää toimia. Loppukesän aikaan vapaaehtoiset meripelastajat ovat havainneet vesillä jopa täysin pimeitä aluksia.

– Osa niistä on vesiskoottereita, joissa ei välttämättä ole valoa ollenkaan. Sellaisilla ei pitäisi pimeällä ajaa lainkaan, Markku Tamminen sanoo.

Ainoana kulkuvalona käytettävä ”ympäri näköpiirin” näkyvä valkoinen valo tai samanlainen valo, jota käytetään sivuvalojen lisäksi yhdistettynä masto- ja perävalona, on haasteellinen, jos veneen masto on kovin matala.

– Joitain sellaisia aluksia on tullut pimeällä vastaan, joissa valo jää veneessä seisovan kuljettajan selän taakse eikä näy ollenkaan eteenpäin, Tamminen kertoo. – Pahimmassa tapauksessa tilanne on vastaava kuin veneessä ei olisi valoa ollenkaan.

Purjeveneen valot

Purjeveneessä on erityisen tärkeää tietää, miten kytketään oikeat, käyttötarkoituksenmukaiset valot. Purjeveneessä voi käyttää purjehtiessa maston huipussa olevaa yhdistettyä lyhtyä, trikoloria, jossa on kaikki kolme valoa samassa lyhdyssä, punainen sivuvalo, vihreä sivuvalo ja perävalo. Tuota valoa ei kuitenkaan voi käyttää silloin, kun purjevene kulkee koneella, koska purjevene ei ole enää purjevene, vaan moottorilla kulkeva alus. Silloin veneessä pitää olla sivuvalot, mastovalo ja perävalo.

– Vesillä näkee pimeän aikaan koneella liikkuvia purjeveneitä, jotka ajavat käyttäen trikoloria ja niitä, joilla on sivuvalot, mastovalo, perävalo ja samanaikaisesti trikolori, Markku Tamminen kertoo. – Onpa sellaisiakin aluksia havaittu, joilla on erillisen mastovalon ja perävalon lisäksi ollut ankkurivalo samaan aikaan päällä.

Tähystä!

Oikein käytettynä tutka on paras väline toisten alusten havaitsemiseen erityisesti silloin, kun näkyvyys on huonontunut. Tutkan käyttö ei kuitenkaan saa viedä huomiota navigoinnista ja tähystämisestä.

Pimeässä liikuttaessa tulee erityisesti panostaa tähystämiseen. Kulkuvalojen havaitseminen ei ole niin helppoa kuin veneen näkeminen päivänvalossa. Veneessä on myös syytä välttää kaiken tarpeettoman näkyvyyttä heikentävän valon käyttöä.

– Samalla kun tarkistaa kulkuvalot on hyvä katsoa, miten esimerkiksi karttaplotteri ja muut navigointilaitteet himmennetään ja mitkä veneen sisävaloista voi himmentää tai sammuttaa kokonaan, Markku Tamminen neuvoo. – Ikkunoiden puhtaana pitäminen sekä lasinpyyhkijöiden ja ikkunapuhaltimien toiminnan tarkistaminen on myös hyödyksi.

Pidetään valot kunnossa, oikeat valot kytkettynä, ja käytetään navigointilaitteita oikein ja tehokkaasti, niin yhteentörmäyksen riski pienenee!

Kaikki valot ja merkkikuviot määritellään kansainvälisissä säännöissä, ns. meriteiden säännöissä.

Lue myös muut tärkeät vinkit turvalliseen syysveneilyyn!

Turvallista syysveneilyä

The post Illat pimenevät – kulkuvalot kuntoon! appeared first on Suomen Meripelastusseura.

Oletko venealan osaaja, jolla on jo useamman vuoden kokemus alalta? Haluatko työskennellä ammattiveneiden parissa yhteistyössä alan toimijoiden ja vapaaehtoisten meripelastajien kanssa? Omaatko hyvät vuorovaikutustaidot ja aktiivisen työotteen? Jos vastasit kyllä, tule meille tekniseksi asiantuntijaksi!

Suomen Meripelastusseura on vuonna 1897 perustettu meri- ja järvipelastusyhdistysten keskusjärjestö, jonka toiminta perustuu vapaaehtoisten meripelastajien auttamishaluun ja pyyteettömään työhön. Päätehtävämme on auttaa merihätään joutuneita rannikolla ja sisävesillä. Järjestömme on kaksikielinen. Meripelastusseuralla on käytössään 135 pelastusvenettä, jotka on sijoitettu eri puolille Suomea. Pelastusveneiden hankinnasta, korjauksista ja ylläpidosta vastaa Meripelastusseuran tekninen sektori.

Haemme nyt TEKNISTÄ ASIANTUNTIJAA vahvistamaan teknistä sektoriamme. Päävastuualueenasi on vastata olemassa olevasta kalustosta ja niihin liittyvistä asioista. Vastaat työssäsi myös useista muista teknisen sektorin tehtävistä yhdessä teknisen päällikön kanssa. Työ sisältää sekä toimistotyöskentelyä että käytännön tekemistä alustemme parissa.

Päätehtäviisi kuuluvat:

• vastata olemassa olevasta kalustosta ja niihin liittyvistä asioista
• alusten katsastus Meripelastusseuran katsastusjärjestelmän mukaisesti sekä katsastustoiminnan ohjaus ja valvonta
• jäsenyhdistysten tekninen neuvonta ja ohjaus
• varuste- ja laitehankinnat
• teknisen sektorin koulutustoiminta.

Odotamme sinulta:

• venealan tuntemusta ja työkokemusta
• soveltuvaa teknistä koulutusta
• yleisimpien Office-ohjelmien hallintaa
• itsenäistä työotetta ja vastuuntuntoa
• positiivista asennetta ja hyviä vuorovaikutustaitoja
• julkisen hankintalainsäädännön tuntemus katsotaan eduksi.

Tarjoamme vastuullisen ja itsenäisen työn matalahierarkkisessa asiantuntijaorganisaatiossa. Pääset osana kymmenen hengen toimistotiimiämme luotsaamaan vapaaehtoista meripelastustoimintaa strategiamme mukaisille väylille. Toimistomme sijaitsee keskeisellä paikalla Helsingin Kaivopuistossa, osan työajasta voit suorittaa halutessasi myös etänä. Työ edellyttää myös ajoittain matkustusvalmiutta (pääsääntöisesti Suomessa).

Teknisen asiantuntijan tehtävä on vakituinen ja kokopäiväinen. Toivomme, että pystyt aloittamaan loka-marraskuussa 2021.

Lisätietoja teknisen asiantuntijan tehtävästä antavat:

toimitusjohtaja Jori Nordström, p. 0400 656 171, jori.nordstrom@meripelastus.fi

tekninen päällikkö Taneli Mauno, p. 040 5616516, taneli.mauno@meripelastus.fi.

Lähetä vapaamuotoinen hakemus ansioluetteloineen ja palkkatoiveineen viimeistään 24.9.2021 sähköpostitse taneli.mauno@meripelastus.fi. Halutessasi voit liittää mukaan myös linkin enintään 1,5 minuuttia kestävän videoesittelyyn.

(Kuva Mika Pakarinen)

The post Haemme teknistä asiantuntijaa appeared first on Suomen Meripelastusseura.

Meripelastusseuran vapaaehtoiset miehistöt suorittivat elokuun loppuun mennessä yhteensä 1787 pelastus- ja avustustehtävää vesillämme. Veneilyn suosio jatkoi kasvuaan toisena koronakesänä, mikä näkyy myös Meripelastusseuran tilastossa.

Viranomaisen johtamaan pelastustehtävään vapaaehtoiset meripelastajat on tänä vuonna hälytetty 590 kertaa. Tähän mennessä todennäköiseltä menehtymiseltä on pelastettu 13 ihmistä. Yhteensä apua on saanut 3884 ihmistä ja 1502 alusta. Meripelastusseuran Trossi-jäsenpalveluun kuuluvia avustuksia on suoritettu 528.

Kiireisin kesä on ollut jälleen Suomenlahden meripelastajilla, mutta suurin kasvu on tapahtunut Saaristomerellä, missä ylitettiin jo elokuun lopussa koko vuoden 2020 tehtävämäärä. Eniten tehtäviä ovat hoitaneet Helsingin (170) ja Turun (168) pelastusasemat.

Vapaaehtoisten meripelastajien tehtävistä suurin osa on eriasteisia kiireettömiä avustuksia (1197), joiden merkitys veneilyturvallisuudelle usein unohtuu.

– Jokainen tehtävä on avunsaajalle tärkeä. Lisäksi kymmenissä, ehkä jopa sadoissa tapauksissa vuosittain ehkäistään kiireettömän ongelmatilanteen kehittyminen hätätilanteeksi, kertoo Meripelastusseuran turvallisuus- ja valmiuspäällikkö Marko Stenberg.

Viime vuonna kahdentuhannen vuotuisen tehtävän raja ylittyi ensimmäistä kertaa Meripelastusseuran historiassa. Tällä hetkellä tehtävämäärä on viime vuoden tasolla, mutta tuleeko kuluvasta vuodesta toinen peräkkäinen ennätysvuosi, riippuu pitkälti syksyn säistä.

– Jos tulee kolea ja sateinen syksy, lopettaa moni veneilykauden aikaisin. Ja kun vesilläliikkujia on vähän, tarvitaan myös apua harvemmin, Marko Stenberg sanoo.

– Sään ja vesien kylmetessä ja iltojen pimetessä kasvaa kuitenkin vakavampien onnettomuuksien riski. Syksyllä kaikki vesille lähtöä edeltävät tarkastukset kannattaa tehdä erityisen huolellisesti. Asianmukaisten turvallisuusvarusteiden lisäksi reittisuunnittelun, navigointitaitojen sekä lämpimän ja vedenpitävän pukeutumisen merkitys korostuu, Marko Stenberg muistuttaa.

Vapaaehtoiset meripelastajat päivystävät vesilläliikkujien turvana pääsääntöisesti avovesikauden loppuun, vaikka Trossi-jäsenpalvelukausi päättyykin lokakuun lopussa.

Pelastusalusten ympärivuorokautinen päivystys avovesikaudella ylläpidetään kokonaan palkatta tehtävällä vapaaehtoistyöllä, jonka arvo yhteiskunnalle on yli 20 miljoonaa euroa vuodessa.

(Kuva Mika Pakarinen)

The post 13 pelastettu lähes varmalta menehtymiseltä tänä kesänä appeared first on Suomen Meripelastusseura.

Syksy muistuttaa jo tulostaan. Illat pimenevät ja viilenevät. Syksyllä myös sää voi muuttua vesillä hyvin nopeasti. Veneilystä on mahdollista nauttia turvallisesti vaikka jäiden tuloon asti, kunhan ottaa huomioon muuttuneet olosuhteet.

Syksyllä kaikki vesille lähtöä edeltävät tarkastukset ja toimenpiteet kannattaa tehdä erityisen huolellisesti. Reittisuunnittelun tärkeys korostuu pimeän ja aallokon takia. Matkapuhelin on olennainen turvallisuusvaruste, jonka toimivuudesta pitää huolehtia. Varmista, että akussa on latausta ja pidä laite kuivana sekä mielellään myös lämpimässä. Yllättävän moni kännykkä hyytyy kylmässä.

Syysvesille lähtiessä kannattaa suosia kerrospukeutumista, jonka päällimmäinen kerros on sekä veden- että tuulenpitävä. Kerroksia on helppo vähentää tai lisätä tarpeen mukaan. Myös varavaatteet on hyvä olla mukana.

Kiinnitä kunnolla

Syksyn tulo on syytä huomioida myös veneen kiinnityksessä. Köysien tulee olla kunnossa. Jos mahdollista, kannattaa kiinnittää vene keula venesataman sisääntuloaukkoon päin. Silloin aallokko ei lyö niin helposti veneeseen, jos syysmyrsky yllättää.

Veneen tilanne on hyvä käydä tarkistamassa päivittäin tai vähintään joka toinen päivä. Muuten voi satamassa odottaa ikävä yllätys.

Helsingin Meripelastusyhdistyksen pelastusvene Aiskon valot lokakuisena iltana (kuva Marjut Jokinen). Kulkuvalot kuntoon

On tärkeää, että vesilläliikkujat näkevät toisensa ja pystyvät tunnistamaan, mihin suuntaan toinen on matkalla. Hämärässä, pimeässä tai muuten huonon näkyvyyden vallitessa se on lähes mahdotonta ilman kulkuvaloja.

Kulkuvalot, vihreä ja punainen sivuvalo, mastovalot ja perävalo, antavat kulkusuunnan ohella vinkkiä myös toisen aluksen koosta. Erilaiset lisävalot kertovat muun muassa aluksen kyvystä väistää esimerkiksi syväyksen, hinauksen, kalastuksen tai jonkin muun syyn vuoksi.

Myös pienveneillä on velvollisuus käyttää kulkuvaloja. Yksinkertaisimmillaan pienen ja hitaan moottorialuksen kulkuvalo on valkoinen ”ympäri näköpiirin” näkyvä valo.
Iltojen pimetessä onkin tärkeää tarkistaa kulkuvalojen toiminta jo ennen vesille lähtöä.

Tähystys ja navigointi

Oikein käytettynä tutka on paras väline toisten alusten havaitsemiseen, kun näkyvyys on huonontunut. Tutkan käyttö ei kuitenkaan saa viedä huomiota navigoinnista ja tähystämisestä.

Pimeässä liikuttaessa tulee erityisesti panostaa tähystämiseen. Kulkuvalojen havaitseminen ei ole niin helppoa kuin veneen näkeminen päivänvalossa. Veneessä on myös syytä välttää kaiken tarpeettoman näkyvyyttä heikentävän valon käyttöä. Esimerkiksi karttaplotterin ja muut navigointilaitteet voi himmentää ja veneen sisävalot himmentää tai sammuttaa kokonaan.

Navigointitaitojen merkitys korostuu syksyllä. Pimeä tulee aikaisin ja sää voi muuttua hyvin nopeasti. Veneessä pitää aina olla ajantasainen paperinen merikartta. Sähköiset navigointilaitteet ovat vain apuvälineitä.

Pyydä apua ajoissa

Jos joudut ongelmiin vesillä, pyydä apua mieluummin liian aikaisin kuin liian myöhään. Pienikin ongelma voi syksyn olosuhteissa kehittyä nopeasti hätätilanteeksi. Älä siis kursaile avun pyytämisessä.

Vaara- tai hätätilanteessa vesillä soita aina hätänumeroon 112 tai meripelastuksen hälytysnumeroon 0294 1000 (merialueella).

Meripelastusseuran Trossi-palvelunumerosta 0800 30 22 30 saa apua vesillä niissä ongelmatilanteissa, joissa kyseessä ei ole vaaratilanne eikä avun saamisella ole kiire. Trossi-palvelunumero päivystää vuorokauden ympäri lokakuun loppuun asti.

Trossi-jäsenpalvelu kannattaa hankkia myös syksyn veneretkien turvaksi.

Trossi

 

The post Turvallista syysveneilyä appeared first on Suomen Meripelastusseura.

Meripelastusseura hakee yrityksiä ja yhteisöjä tukemaan vapaaehtoista meripelastustoimintaa. Tavoitteena on saada 50 uutta yhteisöjäsentä. Ensimmäinen tukijoukkoon liittynyt on turvallisia ja ympäristövastuullisia IT-ratkaisuja tarjoava 3 Step IT Group.

– Suomen Meripelastusseura ja erityisesti sen vapaaehtoiset meripelastajat tekevät pyyteetöntä ja arvokasta työtä. Myös meillä 3 Step IT:ssä on paljon vesilläliikkujia, joille luo turvallisuuden tunnetta jo pelkkä tieto, että esimerkiksi Trossin palvelunumeron kautta voi pyytää apua pienessäkin avuntarpeessa. Toivonkin, että tämä uusi Meripelastusseuran tarjoama yhteisöjäsenyys houkuttaa mukaan mahdollisimman laajasti yrityksiä ja yhteisöjä, jotta voimme auttaa turvallisessa vesillä liikkumisessa, sanoo 3 Step IT Groupin hallituksen puheenjohtaja Jarkko Veijalainen.

Meripelastusseuran yhteisöjäseneksi voi liittyä yritys tai muu organisaatio 1000 euron vuotuisella kannatusjäsenmaksulla. Jäsenmaksuilla tuetaan vapaaehtoisten meripelastajien koulutusta, kaluston ylläpitoa sekä turva- ja pelastusvarusteiden hankintaa.

– Yhteisöjäsenyys on helppo tapa tukea toimintaamme pitkäjänteisesti. Tavoitteenamme on saada 50 uutta yhteisöjäsentä, mikä tarkoittaisi vuositasolla 50 000 euron lisätuloa vapaaehtoisen meripelastustoiminnan ylläpitämiseen, kertoo Meripelastusseuran toimitusjohtaja Jori Nordström.

Tule mukaan tukijoukkoomme – liity yhteisöjäseneksi

Lähetä sähköpostia osoitteella smps.toimisto@meripelastus.fi otsikolla ”Yhteisöjäseneksi” ja kerro viestissä seuraavat tiedot:

– Yrityksen nimi ja Y-tunnus
– Yrityksen osoitetiedot
– Yhteyshenkilön tiedot: nimi, sähköposti ja puhelinnumero
– Laskutustiedot: sähköposti tai postiosoite.

Toimitusjohtaja Jori Nordström kertoo mielellään lisää toiminnastamme sekä yhteisöjäsenyydestä ja muista tavoista tukea vapaaehtoista meripelastustyötä, jori.nordstrom@meripelastus.fi tai puh. 0400 656 171.

The post Meripelastusseura hakee yhteisöjäseniä – 3 Step IT ensimmäinen appeared first on Suomen Meripelastusseura.

Meripelastusseuran vapaaehtoiset miehistöt lähtivät apuun juhannusviikonloppuna yhteensä 147 kertaa. Valtaosa tehtävistä oli eriasteisia avustuksia, mutta vakavampiakin pelastustehtäviä mahtui joukkoon. Pelastusliivien pukemisen tärkeys tuli jälleen todistettua.

– Joensuun järvipelastajat osallistuivat veneonnettomuuden pelastustehtävään sunnuntain vastaisena yönä, kun moottorivene ajoi uittopoijuun ja sai vuodon. Kolmen hengen seurue pelastettiin uppoavasta veneestä ja kuljetettiin turvaan, kertoo Meripelastusseuran turvallisuus- ja valmiuspäällikkö Marko Stenberg.

– Pelastusliivit olivat laatikossa veneen vajoavassa takaosassa eivätkä veneessä olleet saaneet niitä enää esiin ja puettua. Onneksi apu tuli paikalle ennen kuin kukaan joutui veden varaan, mutta jälleen tuli konkreettisesti todistettua, että pelastusliivien pitää olla päällä eikä laatikossa, Stenberg jatkaa.

Kokonaisuudessaan juhannus sujui vesillä vapaaehtoisten meripelastajien näkökulmasta rauhallisesti. Liikenne oli vilkasta, mutta pelastus- ja avustustehtävien määrä pysyi edellisvuosien tasolla.

– Kiireisintä oli odotetusti Suomenlahdella, missä tehtävät keskittyivät erityisesti pääkaupunkiseudun ja Kotkan alueille. Myös Päijänteellä ja Saaristomerellä oli paljon tapahtumia. Saimaalla ja Pohjanlahdella oli jonkin verran hiljaisempaa, Marko Stenberg kertoo.

Vapaaehtoiset meripelastajat auttoivat juhannusviikonloppuna yhteensä 309 ihmistä ja 106 vesikulkuneuvoa rannikolla ja sisävesillä. Operaatio Meritähteen osallistui lähes 130 pelastusvenettä ja 1000 vapaaehtoista.

Vaikka juhannus on ohi, on vapaaehtoisten meripelastajien kausi vasta aluillaan. Heinäkuu on yleensä kiireisintä aikaa meripelastajille, ja Meripelastusseuran päivystyskausi jatkuu marraskuun puoliväliin.

Kuva Joensuun Järvipelastajat

The post Vapaaehtoiset meripelastajat auttoivat yli 300 ihmistä vesillä juhannuksena appeared first on Suomen Meripelastusseura.

Vapaaehtoiset meripelastajat varautuvat kiireiseen juhannukseen. Vesilläliikkujien turvana päivystää lähes 130 pelastusalusta ja 1000 meripelastajaa ympäri maata torstai-illasta sunnuntai-iltaan. Meripelastusseura kannustaa vesilläliikkujia huolehtimaan myös itse turvallisuudestaan.

– Helteellä pelastusliivi voi tuntua tukalalta, mutta tosiasia on, että vain puettu liivi pelastaa. Onnettomuus tapahtuu aina yllättäen, ja silloin ei usein ole enää aikaa liivien hakemiseen ja pukemiseen, sanoo Meripelastusseuran turvallisuus- ja valmiuspäällikkö Marko Stenberg.

– Juhannusviikonlopuksi on luvattu pääosin lämmintä, mutta paikoin myös hyvin epävakaista säätä. Ennusteiden seuraaminen koko venematkan ajan on erityisen tärkeää, Stenberg jatkaa.

Meripelastajien turvallisuusvinkkien lista on pitkä, mutta jo mainittujen lisäksi Marko Stenberg nostaa esiin kolme.

– Tähystä ja ota huomioon muut vesillä liikkuvat. Käytä navigoinnissa sähköisten apuvälineiden lisäksi ajan tasalla olevaa paperista merikarttaa. Pidä avoveneessä hätäkatkaisija eli niin sanottu tappokytkin kiinnitettynä aina ajon aikana. Se sammuttaa veneen moottorin, jos putoat veteen.

Vesiliikennelain mukaan jokaisella vesikulkuneuvolla on oltava päällikkö, joka vastaa aluksen kunnosta, kulusta ja koko venekunnan turvallisuudesta. Vastuullisen veneilijän turvalliset toimintatavat ehtii vielä kerrata Meripelastusseuran Veneilytaito-verkkokursseilla osoitteessa veneilytaito.fi.

Avunpyynnöt

Vaara- tai hätätilanteessa vesillä soita aina hätänumeroon 112 tai meripelastuksen hälytysnumeroon 0294 1000 (merialueella).

Meripelastusseuran Trossi-palvelunumerosta 0800 30 22 30 saa apua vesillä niissä ongelmatilanteissa, joissa kyseessä ei ole vaaratilanne eikä avun saamisella ole kiire. Trossi-palvelunumero päivystää vuorokauden ympäri.

Jos olet epävarma, onko kyseessä kiireetön avustus vai vaaratilanne, soita aina hätänumeroon tai meripelastuksen hälytysnumeroon.

Vapaaehtoiset meripelastajat toivottavat hyvää ja turvallista juhannusta!

The post Operaatio Meritähti turvaa juhannusta vesillä appeared first on Suomen Meripelastusseura.

Suomen Meripelastusseura sekä Viron vapaaehtoinen meripelastusjärjestö, Eesti Päästeliit ja meripelastusyhdistys Eesti Merepäästeühing allekirjoittivat tänään kumppanuussopimuksen.

Kumppanuussopimus on jatkoa viime vuonna käynnistyneelle Development of Integrated Trossi Service in Baltic Region (INTROSERV) -hankkeelle, jonka tavoitteena on parantaa veneilijöiden ja pienvenesatamien turvallisuutta luomalla Itämeren alueelle yhtenäinen teknisen- ja kiireettömän avun järjestelmä. Sopimuksen avulla pyritään vakiinnuttamaan Suomen ja Viron vapaaehtoisten meripelastusorganisaatioiden yhteistoiminta myös INTROSERV-hankkeen päätyttyä vuoden 2021 lopussa.

Nyt solmittuun kumppanuussopimukseen kirjattuja tavoitteita ovat muun muassa pelastaa ja avustaa merihätään joutuneita ihmisiä Itämerellä sekä Suomen ja Viron sisävesillä, tukea kansainvälisen meripelastusyhteistyön kehittymistä Itämeren alueella, koordinoida yhteistyössä kiireettömän avun Trossi-järjestelmää sekä kehittää Suomen ja Viron vapaaehtoisten meripelastuskouluttajien yhteistoimintaa. Sopimuksen puitteissa viedään myös INTROSERV-hanke loppuun.

Lue lisää INTROSERV-hankkeesta.

The post Suomen ja Viron vapaaehtoiset meripelastajat sopivat yhteistyöstä appeared first on Suomen Meripelastusseura.

Lifa Air on lahjoittanut Meripelastusseuralle 24 000 kappaletta kotimaisia suu-nenäsuojuksia suojaamaan vapaaehtoisia meripelastajia toiminnassa pelastusaluksilla ja -asemilla.

Meripelastusseura vastaanotti lahjoituksen keskiviikkona 16.6. ja suu-nenäsuojukset lähetettiin eteenpäin seuran 60 eri puolilla maata sijaitsevalle asemalle.

– Vapaaehtoisten meripelastajien turvallisuus on meille sydämenasia. Lifa Airin lahjoitus auttaa meitä merkittävästi miehistöjemme terveysturvallisuuden ylläpitämisessä. Olemme erittäin iloisia ja kiitollisia lahjoituksesta, sanoo Meripelastusseuran toimitusjohtaja Jori Nordström.

Ronnie Friman Lifa Airilta toimittamassa lahjoitusta (keskellä). Vasemmalla Tove Werner Tammisaaren Meripelastajista sekä laitimmaisena oikealla Marko Stenberg vieressään Jori Nordström Meripelastusseurasta.

– Olemme tehneet aiemminkin hyväntekeväisyyttä tärkeäksi kokemillemme tahoille ja nyt saimme vinkin teistä meillä työskentelevältä Ronnielta. Hän on yksi Meripelastusseuran vapaaehtoisista. Haluamme tukea tärkeää työtänne vesillä ja vapaaehtoisten toimintaa varsinkin nyt veneilykauden alkaessa. Meillä on kotimaisena valmistajana mahdollisuus auttaa ja koemme, että on hyvä antaa lahjoituksia tahoille, jotka tekevät työtä yhteisen hyvän ja turvallisuuden eteen, kertoo Lifa Airin markkinointijohtaja Juha Uppa.

Lifa Air Oy on suomalainen teknologiayhtiö ja johtava puhtaan ilman asiantuntija. Yritys perusti Suomeen kasvomaskitehtaan huhtikuussa 2020 huoltovarmuuden turvaamiseksi. Lifa Air on siitä lähtien toimittanut maskituotteitaan sekä Huoltovarmuuskeskuksen että terveydenhuollon käyttöön.

The post Meripelastusseuralle merkittävä lahjoitus suu-nenäsuojuksia appeared first on Suomen Meripelastusseura.

Suomen Meripelastusseura on vastaanottanut uuden PV3-luokan pelastusveneen, jonka asemapaikka on Tammisaaressa. Vene parantaa alueen meripelastusvalmiutta merkittävästi.

Kymmenmetrinen, vesisuihkupropulsiolla varustettu pelastusvene yltää 38 solmun maksiminopeuteen. Siinä on meripelastusvarustus, joka sisältää myös kevyen palonsammutus- ja tyhjennyskaluston sekä ensiaputehtäviin tarvittavat varusteet. Lisäksi veneessä on hydraulisesti avattava keulaportti, joka parantaa mahdollisuuksia rantautua luonnonsatamiin ja helpottaa potilaan siirtoa veneeseen. Veneen varustukseen kuuluu myös pimeänäkö- ja lämpökamera, joka on erinomainen apuväline etsinnöissä.

– Suomenlahti on Meripelastusseuran vilkkain toiminta-alue. Olemme iloisia voidessamme sijoittaa Tammisaareen uuden tehokkaan ja vaativiinkin olosuhteisiin soveltuvan pelastusveneen. Uskon, että se parantaa Tammisaaren Meripelastajien toimintaedellytyksiä ja alueen vesillä liikkuvien turvallisuutta merkittävästi, sanoo Meripelastusseuran toimitusjohtaja Jori Nordström.

Tammisaaren Meripelastajien uusi pelastusvene kastetaan lauantaina ja se aloittaa päivystyksen miehistöjen perehdytyksen jälkeen vielä ennen juhannusta.

– Meillä on laaja toiminta-alue ja olosuhteet saaristossa voivat olla haastavia, joten otamme ilomielin vastaan toimintaamme tarkoituksenmukaisen aluksen. Viime vuosina olemme toimineet pääsääntöisesti avoveneellä, sanoo yhdistyksen puheenjohtaja Tove Werner.

– Pienelle yhdistykselle uuden aluksen saaminen on iso asia ja toivomme, että toiminta saa sen myötä myös uutta nostetta, Werner jatkaa.

Meripelastusseura hankkii pelastusveneet STEA:n veikkausvaroista myöntämillä avustuksilla. Jokaisessa hankinnassa on 30 prosentin omavastuuosuus, josta keskusjärjestö rahoittaa puolet ja paikallinen yhdistys toisen puolen. Tammisaaren meripelastajat ottavat kiitollisina vastaan lahjoituksia veneen jatkuvaa ylläpitoa, lisävarusteiden hankintaa ja miehistön koulutusta varten.

– Nöyrä kiitos kaikille lahjoittajille, ilman teitä tämä hanke ei olisi toteutunut. Toivomme, että haluatte jatkossakin tukea yhdistyksemme toimintaa, Tove Werner kiittää.

Tammisaaren uusi pelastusvene on viides kokkolalaisen Kewatec Aluboatin Meripelastusseuralle rakentamassa PV3-luokan venesarjassa. Kaksi seuraavaa venettä sijoitetaan suunnitelmien mukaan Inkooseen ja Kuopioon kesällä 2022.

Katso, kuinka uudet PV3-luokan pelastusveneet valmistuvat (video Oskari Tihinen)

The post Uusi meripelastusvene Tammisaareen appeared first on Suomen Meripelastusseura.

Vapaaehtoisen Meripelastuksen Pelastusrengas -säätiö sr on päättänyt vuoden 2021 apurahojen jakamisesta. Säätiö jakaa yhteensä 8 500 euroa kahdeksalle Meripelastusseuran jäsenyhdistykselle.

Vaasan Meripelastusyhdistykselle myönnettiin 2 000 euron avustus yhdistyksen arkistojen digitoimiseen. Arkistossa on osin hyvin huonokuntoisia asiakirjoja ja valokuvia 1960-luvulta asti. Aineiston digitoiminen tukee myös yhdistyksen historiikin tuottamista.

1 000 euron avustus myönnettiin Heinolan Järvipelastajille Kouvolan pelastusaseman tukikohdan varusteluun, Helsingin Meripelastusyhdistykselle opaskylttien hankintaan Seurasaaren historialliseen meripelastusvajaan, Kuopion Järvipelastajille valokuvanäyttelyn toteuttamiseen 50 vuotta täyttävän yhdistyksen historiasta, Laukaan Järvipelastajille huonokuntoisen tukikohdan remontointiin, Savonlinnan Järvipelastajille rakennushistoriallisesti arvokkaan asemapaikan laiturin korjaamiseen sekä Tammisaaren Meripelastajille asemarakennuksen uuden lämmitysjärjestelmän hankintaan.

Lisäksi Meri-Lapin Meripelastajille myönnettiin 500 euron avustus nuorisotoiminnan varusteiden hankintaan.

Vapaaehtoisen Meripelastuksen Pelastusrengas -säätiön tarkoituksena on Suomen vapaaehtoisen meri- ja järvipelastustoiminnan kulttuuriperinnön vaaliminen ja säilyttäminen, vapaaehtoisen meri- ja järvipelastustoiminnan jatkuvuuden varmistaminen tukemalla toimintaa taloudellisesti sekä yleisön mielenkiinnon vireillä pitäminen näihin asioihin.

The post Vapaaehtoisen Meripelastuksen Pelastusrengas -säätiön apurahat 2021 appeared first on Suomen Meripelastusseura.

Meripelastusseuran vapaaehtoiset ovat rientäneet apuun tänä vuonna jo 209 kertaa. Alkukaudesta veneilijöiden avuntarpeen syynä korostuvat erilaiset tekniset ongelmat.

Veneilyn kasvanut suosio näkyy edelleen selvästi vapaaehtoisten meripelastajien tehtävämäärissä, jotka ovat samalla tasolla viime vuoden ennätyslukemien kanssa. Toukokuun loppuun mennessä Meripelastusseuran miehistöiltä oli saanut apua 418 ihmistä ja 171 alusta. Kiireisin kevät on ollut Suomenlahdella.

– Sään vaihtelu on näkynyt tehtävien määrässä tänä keväänä selvästi. Lämmin ja aurinkoinen sää saa ihmiset runsain joukoin vesille, ja silloin myös sattuu ja tapahtuu. Viileällä ja sateisella säällä meripelastajat saavat partioida vesillä lähes yksin, kertoo Meripelastusseuran valmius- ja turvallisuuspäällikkö Marko Stenberg.

Suurin osa vapaaehtoisten meripelastajien tehtävistä aiheutuu veneeseen tulleesta teknisestä viasta tai veneilijän merimiestaidollisesta virheestä. Erityisesti keväällä ja alkukesällä korostuvat ongelmatilanteet, jotka olisi voitu välttää panostamalla veneen huoltoihin sekä päivittämällä varusteet ja kipparin taidot.

– Vesille lähtöön valmistautumiseen kannattaa uhrata hieman aikaa. Veneen laitteiden ja varusteiden tarkistamisen lisäksi on hyvä kerrata perusasiat, kuten merimerkit ja väistämissäännöt, Marko Stenberg neuvoo.

– Kun lisäksi pitää pelastusliivit päällä, tähystää ja huomioi muut vesilläliikkujat sekä käyttää navigoinnissa myös paperikarttaa teknisten välineiden lisäksi, on turvallisen vesillä liikkumisen paketti kasassa.

Hyvään merimiestapaan kuuluvat turvalliset toimintatavat on helppo kerrata Meripelastusseuran Veneilytaito-verkkokursseilla. Kaikille avoin verkkokoulutus koostuu kolmesta kokonaisuudesta, jotka ovat Päällikön vastuu, Veneile turvallisesti sekä Toiminta hätätilanteessa. Tutustu kursseihin osoitteessa veneilytaito.fi.

Vuonna 2020 vapaaehtoiset meripelastajat suorittivat yhteensä 2168 pelastus- ja avustustehtävää vesillämme. Tehtävien määrä ylitti 2000 rajan ensimmäistä kertaa Meripelastusseuran historiassa.

The post Vapaaehtoisilla meripelastajilla jälleen kiireinen kevät appeared first on Suomen Meripelastusseura.