Seuran tiedotteet
Yläoikea
Seuran tiedotteet
Uusi pelastusvene Kuopioon
Kymmenmetrinen, kahdella 300 hevosvoiman perämoottorilla varustettu pelastusvene yltää noin 42 solmun maksiminopeuteen. Siinä on meripelastusvarustus, joka sisältää myös kevyen palonsammutus- ja tyhjennyskaluston sekä ensiaputehtäviin tarvittavat varusteet. Lisäksi veneessä on hydraulisesti avattava keulaportti, joka parantaa mahdollisuuksia rantautua luonnonsatamiin ja helpottaa potilaan siirtoa veneeseen.
– Vuoksen vesistö on vilkasta veneilyaluetta ja myös vapaaehtoisilla meripelastajilla riittää seudulla töitä. Kuopion järvipelastajat suorittavat vuosittain noin sata pelastus- ja avustustehtävää toiminta-alueellaan. Olemme iloisia voidessamme sijoittaa Kuopioon uuden tehokkaan ja monenlaisiin tehtäviin soveltuvan pelastusveneen. Uskon, että se parantaa Kuopion Järvipelastajien toimintaedellytyksiä ja alueen vesillä liikkuvien turvallisuutta entisestään, sanoo Meripelastusseuran toimitusjohtaja Jori Nordström.
Kuopion Järvipelastajien uusi pelastusvene aloittaa päivystyksen miehistöjen perehdytyksen jälkeen vielä ennen juhannusta. Vene kastetaan 9.7. ja samalla juhlistetaan yhdistyksen 50. toimintakautta Kallaveden äärellä.
– Uusi nopeakulkuinen alus antaa runsaasti mahdollisuuksia toiminnan kehittämiseen sekä nopeuttaa avustettavien kohteiden saavuttamista. Uuden veneen myötä yhdistyksessä tullaan käynnistämään ensivastetoiminta. Jatkossa toimimme myös osana virallista ensihoitopalvelua ja näin parannamme veneilijöiden turvallisuutta Kallaveden ympäristössä, kertoo Kuopion Järvipelastajien puheenjohtaja Hanna Venäläinen.
Kuopion uusi pelastusvene on kuudes Kewatec Aluboatin Meripelastusseuralle rakentamassa PV3-luokan venesarjassa. Samaan aikaan vastaanotettiin myös sarjan seitsemäs vene, joka sijoitetaan Inkooseen.
Kuopion Järvipelastajat on vuonna 1971 perustettu meripelastusyhdistys. Yhdistyksellä on kaksi asemapaikkaa: Kuopion Pirttiniemessä Pursiseuran yhteydessä, sekä Iivarinsalon-saaressa eteläisellä Kallavedellä. Miehistön jäseniä on tällä hetkellä noin 20.
Artikkelin kuva Matias Turunen.
The post Uusi pelastusvene Kuopioon appeared first on Suomen Meripelastusseura.
Vapaaehtoiset meripelastajat jälleen turvana vesillä
Suuri osa Meripelastusseuran vapaaehtoisia pelastusasemia siirtyy valmiuteen vappuviikonloppuna. Pohjoisempana sekä myöhäisen kevään vuoksi paikoin vielä jäässä olevilla sisävesillä pelastusveneet lasketaan vesille heti jäiden lähdettyä. Avovesikauden ensimmäisen tehtävän suoritti Porvoon Meripelastajien pelastusvene Aktia Porvoo jo 21.4. hinaten konerikkoisen moottoriveneen satamaan.
Vapaaehtoiset meripelastajat päivystävät ympäri vuorokauden keskimäärin alle puolen tunnin lähtövalmiudessa. Arki-iltaisin ja viikonloppuisin pelastusveneet partioivat usein vesillä valmiina auttamaan välittömästi.
Viime vuonna Meripelastusseuran vapaaehtoisten tehtävämäärä ylitti jo toista vuotta peräkkäin kahdentuhannen rajan. Miehistöt lähtivät hälytystehtävään yhteensä 2126 kertaa. Apua sai 4415 ihmistä, joista 21 pelastettiin välittömästä hengenvaarasta.
– Uskon, että veneilybuumi jatkuu, vaikka valtaosa koronarajoituksista onkin purettu. Paljon riippuu toki säistä, mutta varaudumme jälleen kiireiseen kesään, sanoo Meripelastusseuran turvallisuus- ja valmiuspäällikkö Marko Stenberg.
Meripelastusseuran 60 pelastusaseman verkosto rannikolla ja sisävesillä ulottuu Hangosta Inariin. Asemille on sijoitettuna 139 pelastusvenettä, joita operoi noin 1500 koulutettua vapaaehtoista.
Vastuullisesti vesilleVapaaehtoisille meripelastajille tulevista avunpyynnöistä valtaosa tulee huviveneilijöiltä ja johtuu veneen teknisestä viasta, huollon laiminlyömisestä tai kuljettajan merimiestaidollisesta virheestä.
– Veneen keväthuoltoon ja varusteiden tarkistukseen panostamalla voi välttää monta ongelmaa vesillä. Myös omat tiedot ja taidot on hyvä päivittää ajan tasalle. Toissa vuonna uudistettu vesiliikennelaki toi veneen päällikölle paljon lisää vastuuta, muistuttaa Marko Stenberg.
Veneilytaidot voi päivittää helposti Meripelastusseuran maksuttomilla verkkokursseilla osoitteessa veneilytaito.fi.
Vesille lähtijän muistilista:
- Tee reittisuunnitelma ja kerro se myös kotiin jääville
- Tutustu säätiedotuksiin ja seuraa niitä matkan aikana
- Varmista, että viestintävälineet toimivat ja pysyvät kuivina
- Huolehdi siitä, että veneessäsi on riittävästi polttoainetta
- Varaa mukaan moottorin tarvitsemia nesteitä ja varaosia
- Opasta kaikille veneessä olijoille turvalliset toimintatavat
- Muista, että vain päälle puettu pelastusliivi pelastaa
- Varmista, että sinulla on voimassa oleva Trossi-jäsenpalvelu.
Hätä- tai vaaratilanteessa vesillä tulee aina soittaa hätänumeroon 112 tai merialueella meripelastuksen hälytysnumeroon on 0294 1000. Kiireettömissä ongelmatilanteissa apua saa Meripelastusseuran Trossi-palvelunumerosta 0800 30 22 30 (1.5.-31.10.).
The post Vapaaehtoiset meripelastajat jälleen turvana vesillä appeared first on Suomen Meripelastusseura.
Veneilyturvallisuutta verkossa 3.5.2022
Illan aiheita ovat:
- Mitkä ovat huviveneen päällikön vastuut ja velvollisuudet?
- Miksi vene kannattaa katsastaa?
- Mitä katsastusvälineitä tarvitaan?
- Mitkä ovat veneilijöiden yleisimmät vakuutustapahtumat?
Aikaa on varattu myös kysymyksille ja keskustelulle.
Tervetuloa!
Ilmoittaudu tästä viimeistään 1.5.2022.
The post Veneilyturvallisuutta verkossa 3.5.2022 appeared first on Suomen Meripelastusseura.
Trossi-jäsenkortit ja venetarrat 2022 matkalla
Jos siis saat Trossi-jäsenlehtesi kelmutettuna, löydät paketista myös jäsenkortin sisältävän kirjeen ja veneeseen liimattavan Trossi-tarran. Jos taas jäsenlehti kolahtaa postiluukusta ilman lisukkeita, tulevat kortti ja tarra omana lähetyksenään. Seuraava postitus 8.4. jälkeen maksaneille lähtee viikon 17 alussa ja on perillä loppuviikosta tai heti vapun jälkeen.
Toukokuun alusta lähtien postitamme Trossi-jäsenmateriaaleja vähintään kerran viikossa sitä mukaa kuin maksut kirjautuvat järjestelmäämme.
Jos materiaali ei jostain syystä saapuisi ennen kuin lähdet vesille, on Trossi joka tapauksessa voimassa, kun vuoden 2022 jäsenmaksu on maksettu. Trossin voi todentaa jäsennumerolla ja maksutositteella suoritetusta jäsenmaksusta (esim. kuvakaappaus maksukuitista). Kannattaa myös ladata Trossi-mobiilijäsenkortti, jolloin et tarvitse paperista jäsenkorttia lainkaan. Lue lisää täältä.
Jäsenpalvelumme on tähän aikaan keväästä ajoittain ruuhkautunut. Parhaiten saat meihin yhteyden kotisivujemme jäsentietojen päivityslomakkeella. Olethan kärsivällinen, vaikka et saisi vastausta saman tien. Vastaamme jokaiseen yhteydenottoon. Kiitos ymmärtäväisyydestä!
Trossi-palvelukausi alkaa 1.5., jolloin myös Trossi-palvelunumeron 0800 30 22 30 päivystys käynnistyy.
The post Trossi-jäsenkortit ja venetarrat 2022 matkalla appeared first on Suomen Meripelastusseura.
Verkkoluento 20.4: Kulkeminen kapeilla väylillä
Luennoitsijana toimii HSEQ-päällikkö Pasi Paldanius FinnPilot Pilotage Oy:stä.
Tervetuloa mukaan oppimaan tärkeää turvallisuusasiaa!
Osallistumislinkki luennolle: https://us02web.zoom.us/j/85755717710.
The post Verkkoluento 20.4: Kulkeminen kapeilla väylillä appeared first on Suomen Meripelastusseura.
Meripelastusseura ei hyväksy minkäänlaista häirintää
Häirintäkyselyn tulosten perusteella noin kymmenen prosenttia vastaajista on kokenut seksuaalista häirintää vapaaehtoisessa meripelastustoiminnassa. Häirintä koskettaa sekä naisia että miehiä. Lisäksi kyselystä ilmeni, että vaikka ilmoituskanavia ja toimintaohjeita häirintätapausten varalle on olemassa, niitä ei tunneta riittävästi.
Suomen Meripelastusseura ei hyväksy vapaaehtoisessa meripelastustoiminnassa minkäänlaista henkistä tai fyysistä väkivaltaa, seksuaalista tai muuta häirintää, kiusaamista tai syrjintää. Vapaaehtoisen meripelastuksen tulee olla kaikille hyvä ja turvallinen harrastus.
Meripelastusseuran tietoon tulleisiin häirintätapauksiin on puututtu ja puututaan jatkossakin. Ilmoituskanavia ja toimintatapoja sekä viestintää kehitetään edelleen. Ehdottomana tavoitteena on nollatoleranssi.
Tarvittaessa lisätietoja antaa turvallisuus- ja valmiuspäällikkö Marko Stenberg, puh. 040 536 5661.
The post Meripelastusseura ei hyväksy minkäänlaista häirintää appeared first on Suomen Meripelastusseura.
Vuoden meripelastajat Porvoosta – pelastustehtävä poikkeuksellisen haastavissa olosuhteissa
Meripelastusseura on nimittänyt Vuoden 2021 meripelastajiksi porvoolaisten pelastusveneiden Aktia Porvoon ja Securitaksen miehistöt, jotka pelastivat kahden hengen venekunnan erittäin vaikeissa olosuhteissa viime syksynä.
Moottorivene ajoi rysään ja menetti ohjailtavuutensa huonossa säässä Pellingin länsipuolella illalla 22.10.2021. Merenkäynti oli kovaa, satoi ja oli pimeää. Porvoon Meripelastajien partioajosta palaamassa ollut pelastusvene Aktia Porvoo ehti 20 minuutissa apuun.
Haveriveneen moottori toimi edelleen ja vene peruutti vasta-aaltoon. Aktian saapuessa paikalle vene oli noin 200 metrin päässä saaresta ja vaarassa ajautua rantakivikkoon.
Kovan merenkäynnin vuoksi Aktia ei yrityksistä huolimatta päässyt turvallisesti avustettavan viereen. Lopulta hinausköysi saatiin pelastusveneeseen sitomalla se pelastusliiviin, jonka miehistö sai poimittua vedestä. Merenkäynnistä ja rannan läheisyydestä johtuen jouduttiin hinaus tekemään peruuttamalla.
Myös Porvoon Meripelastajien toinen pelastusvene Securitas oli onnettomuuden sattuessa lähistöllä ja tuli apuun varmistamaan hinauksen kulkua ja rysäpaikan ohittamista. Miehistö opasti Aktia Porvoota peruuttamaan oikeaan suuntaan, koska näkyvyyttä ei ollut ja ranta oli hyvin lähellä. Kun päästiin tuulensuojaan Pellingin pohjoispuolelle, hinausvuoron otti Securitas, joka kuljetti avustettavan veneen loppumatkan Tirmoon.
Tehtävä kesti yhteensä reilun tunnin. Rajavartiolaitoksen helikopteri seurasi varmistamassa tilannetta ilmasta käsin Pellingin pohjoispuolelle saakka.
– Hinaustehtävät ovat vapaaehtoisille meripelastajille tuttuja. Tässä tapauksessa pimeys, 15 metriä sekunnissa puhaltava tuuli ja parimetrinen aallokko tekivät muuten tavanomaisesta tehtävästä erittäin vaikean. Tehtävän onnistuneeseen suoritukseen tarvittiin molempia pelastusveneitä ja miehistöjen saumatonta yhteistyötä, sanoo Meripelastusseuran turvallisuus- ja valmiuspäällikkö Marko Stenberg.
Kuvassa vasemmalta oikealle Mika Mastomäki, Sebastian Nilsson-Ollandt, Meeri Dahlberg, Jari Salonen ja Jan Haapoja. Mikko Aroniitty puuttuu kuvasta.Aktia Porvoon päällikkönä toimi Mikko Aroniitty ja miehistössä Jari Salonen, Meeri Dahlberg ja Mika Mastomäki. Securitaksen päällikkönä toimi Sebastian Nilsson-Ollandt ja kansimiehenä Jan Haapoja.
Miehistöt palkitaan Vuoden meripelastaja -nimityksellä, Meripelastajan malja -kiertopalkinnolla ja Meripelastusseuran ansiomerkeillä. Huomionosoitukset jaetaan Meripelastusseuran koulutuspäivillä MS Silja Serenadella 25.3.
Meripelastusseura on jo vuodesta 1992 lähtien palkinnut vuosittain ansioituneen vapaaehtoisen meripelastajan tai miehistön Vuoden meripelastaja -nimityksellä.
The post Vuoden meripelastajat Porvoosta – pelastustehtävä poikkeuksellisen haastavissa olosuhteissa appeared first on Suomen Meripelastusseura.
Turvallisuusraportoinnin edistäminen Vuoden 2021 turvallisuusteko
Meripelastusseura on myöntänyt Vuoden 2021 turvallisuusteko -nimityksen Tampereen pelastusaseman turvallisuusvastaava Tero Isotalolle. Isotalon vahva sitoutuminen raportointikulttuurin kehittämiseen on vaikuttanut merkittävästi vapaaehtoisten miehistöjen turvallisuuden parantumiseen.
Meripelastusseuran Pirkanmaan jäsenyhdistyksen Tampereen pelastusaseman turvallisuusvastaavana vuonna 2021 toiminut Tero Isotalo on sitoutunut vahvasti vapaaehtoisen meripelastustoiminnan turvallisuuden kehittämiseen. Vuonna 2021 Tampereen aseman turvallisuushavaintojen määrä kasvoi merkittävästi ja myös tehtyjen havaintojen laatu parani nopeasti kauden aikana.
Turvallisuuskulttuurin kehittäminen on pitkäkestoista, jatkuvaa toimintaa. Se edellyttää yhteistyötä ja vaatii aseman kaikkien vapaaehtoisten sitoutumista. Tuloksia ei kuitenkaan voida saavuttaa ilman ”moottorina” toimivaa henkilöä. Tero Isotalo on onnistunut sitouttamaan aseman toimihenkilöistä koostuvan ydinryhmän kehittämään aseman turvallisuusraportointia.
– Turvallisuusraportoinnin onnistunut käyttöönotto ja raportoinnin esteiden voittaminen ei ole yksinkertainen tehtävä: uusien toimintatapojen jalkauttaminen, raportointikulttuurin luominen ja muutosvastarinnan hallinta edellyttävät sitoutumista, sitkeyttä ja uskoa asiaan, sanoo Meripelastusseuran turvallisuus- ja valmiuspäällikkö Marko Stenberg.
Turvallisuushavaintojen sekä havaittujen ongelmien laadukas käsittely on parantanut selkeästi turvallisuuskulttuuria Tampereen asemalla. Lisäksi Isotalon työn tuloksia voidaan hyödyntää valtakunnallisesti Meripelastusseuran 60 pelastusasemalla.
The post Turvallisuusraportoinnin edistäminen Vuoden 2021 turvallisuusteko appeared first on Suomen Meripelastusseura.
Vuoden alusvastaavat pitävät huolta Pietarsaaren meripelastajien kalustosta
Meripelastusseura on nimittänyt Vuoden alusvastaaviksi Kari Nybergin ja Tor-Björn Lundin, jotka ovat huolehtineet esimerkillisesti Pietarsaaren meripelastusyhdistyksen pelastusveneistä jo neljännesvuosisadan.
Kari Nyberg ja Tor-Björn Lund ovat toimineet Pietarsaaren Meripelastajien alusvastaavina yhdistyksen pelastusveneen, Otto Malmin koko 25-vuotisen historian ajan ja pitäneet aluksen sekä sen apuveneen erittäin hyvässä kunnossa. Pitkän kokemuksen ansiosta kaksikolta onnistuvat korjaustoimenpiteet ammattitaidolla aina lasikuitu- tai hypalonkorjauksista moottoreiden korjauksiin asti.
Nyberg ja Lund eivät juurikaan toimi pelastusmiehistöissä, vaan käyttävät aikansa erityisesti kaluston ylläpitoon. Näin mahdollistetaan se, että pelastusveneet ovat hyvässä toimintakunnossa aina, kun niitä tarvitaan.
– Miesten yhteistyö on vuosien varrella hioutunut saumattomaksi ja he muodostavat loistavan tiimin. Olisi ollut mahdoton ajatus palkita heistä vain toinen. Niinpä molemmat saavat Vuoden alusvastaava -kunnianimityksen, kertoo Meripelastusseuran tekninen päällikkö Taneli Mauno.
The post Vuoden alusvastaavat pitävät huolta Pietarsaaren meripelastajien kalustosta appeared first on Suomen Meripelastusseura.
Tulokas vuodelta 2021: Henri Ahonen Ala-Keiteleeltä
Henri Ahoselle vapaaehtoinen meripelastustoiminta oli tuttua jo vanhastaan sopimuspalokuntaharrastuksen kautta.
– Myös työpaikan pomo sattui olemaan vapaaehtoinen meripelastaja, ja olin seurannut toimintaa somessa jo pitkään. Viime keväänä päätin sitten lähteä kokeilemaan, Henri kertoo.
Henri pääsi heti viikkoharjoituksiin mukaan, ja viikonlopun kestävä tulokaskurssi pidettiin Suonenjoella. Ala-Keiteleeltä uusia tulokkaita oli kaksi.
– Opeteltiin muun muassa solmuja, vedestä pelastamista ja ensiapua. Paljon oli jo tuttua VPK:n puolelta, mutta toimintatavat pelastusaluksella olivat uusia. Veneen käsittelyn ja solmujen opetteluun meni eniten aikaa, muistelee Henri.
Henri tulee omien sanojensa mukaan toimeen kaikkien kanssa. Myös meripelastajien joukkoon hän solahti kuin kala veteen.
– Meillä on mahtava porukka! Olen saanut monta uutta ystävää.
Kun päivystyskausi taas reilun kuukauden päästä alkaa, toimii Henri kansimiehenä Ala-Keiteleen järvipelastajien pelastusvene Baronalla ja päällikkönä apuvene Kuutinkarilla. Lisäksi hän kuuluu yhdistyksen hallitukseen ja toimii uusien miehistöjäsenten rekrytoinnista vastaavana. Kolmen lapsen isä ja pientilallinen jatkaa edelleen myös VPK-harrastusta. Miten ihmeessä aika riittää kaikkeen?
– Helposti, vastaa Henri. – Se on vain järjestelykysymys.
Aloita maailman paras harrastus!Meri- ja järvipelastusyhdistykset eri puolilla maata hakevat uusia vapaaehtoisia miehistöihinsä. Lue lisää ja täytä yhteydenottolomake.
The post Tulokas vuodelta 2021: Henri Ahonen Ala-Keiteleeltä appeared first on Suomen Meripelastusseura.
Meripelastusseura 125 vuotta turvana vesillä – juhlavuoden suojelijana tasavallan presidentti Sauli Niinistö
Maamme ensimmäinen vapaaehtoinen meripelastusasema perustettiin Suursaareen vuonna 1857. Suomen Meripelastusseura perustettiin 40 vuotta myöhemmin 27.3.1897. Aluksi vapaaehtoiset meripelastajat liikkuivat soutaen ja purjeilla. Vuonna 1913 hankittiin ensimmäinen moottoripelastusvene Hangon meripelastusasemalle.
Marraskuussa 1929 Utön edustalla tapahtunut Drakenin haaksirikko vauhditti meripelastustoiminnan organisointia ja rahoituksen kehittämistä. Meripelastusseura käynnisti 1930-luvulla raha-automaattitoiminnan ja oli yksi Raha-automaattiyhdistyksen perustajajäsenistä.
Keväällä 1937 laskettiin vesille ensimmäinen Meripelastusseuran rakennuttama pelastusristeilijä, Outoori. Lähes kaksi vuosikymmentä myöhemmin, vuonna 1956 valmistui ensimmäinen teräsristeilijä. Harmaja palveli yli 40 vuotta. Sen korvasi edelleen käytössä oleva pelastusristeilijä Jenny Wihuri vuonna 1999.
Tänään Meripelastusseuraan kuuluu 58 jäsenyhdistystä, jotka ylläpitävät 60 pelastusasemaa rannikolla ja sisävesillä. Asemille sijoitettuna on 131 pelastusalusta, joiden miehistöissä toimii lähes 1 500 koulutettua vapaaehtoista meripelastajaa. Meripelastustoiminnan lisäksi Meripelastusseura parantaa turvallisuutta vesillä veneilyturvallisuuskoulutuksen ja valistuksen avulla.
”Jokainen voi vaikuttaa veneilyturvallisuuteen toimimalla vastuullisesti vesillä. Asenteella on merkitystä. Suomen Meripelastusseura on tehnyt ansiokasta ennaltaehkäisevää työtä jakamalla tietoa meriturvallisuudesta sekä kouluttamalla veneilijöitä”, kirjoittaa tasavallan presidentti Sauli Niinistö Meripelastusseuralle osoittamassaan tervehdyksessä.
Meripelastusseuran vapaaehtoismiehistöjen tehtävämäärä on yli kaksinkertaistunut kahdessa vuosikymmenessä. Vuonna 2002 suoritettiin 844 tehtävää ja vuonna 2020 ylittyi ensimmäistä kertaa 2 000 tehtävän raja. Viime vuonna vapaaehtoiset meripelastajat tulivat vesillä apuun 2 126 kertaa ja apua sai yhteensä 4 413 ihmistä. 21 heistä pelastettiin välittömästä hengenvaarasta.
Pelastusveneiden miehistöt eivät saa mitään taloudellista korvausta työstään. Vuonna 2021 he tekivät pelastus- ja avustustehtävillä vapaaehtoistyötä yhteensä yli 14 000 henkilötyötuntia.
”Kiitän kaikkia Suomen Meripelastusseuran toimintaan osallistuneita arvokkaasta vapaaehtoistyöstänne vesillä liikkujien hyväksi. Vapaaehtoisten meripelastajien työpanoksen arvo yhteiskunnalle on mittaamattoman suuri”, kirjoittaa tasavallan presidentti.
Tasavallan presidentin tervehdyksen voi lukea kokonaisuudessaan täältä.
The post Meripelastusseura 125 vuotta turvana vesillä – juhlavuoden suojelijana tasavallan presidentti Sauli Niinistö appeared first on Suomen Meripelastusseura.
Tasavallan presidentin tervehdys
Suomen Meripelastusseura täyttää tänä vuonna kunnioitettavat 125 vuotta. Vapaaehtoinen meripelastustoiminta sai alkunsa, kun ensimmäinen vapaaehtoinen meripelastusasema perustettiin Suursaareen vuonna 1857. Suomen Meripelastusseura perustettiin 40 vuotta myöhemmin.
Suomen Meripelastusseuran jäsenyhdistykset ylläpitävät tänä päivänä 60 pelastusasemaa rannikolla ja sisävesillä Hangosta Inariin. Mukana toiminnassa on noin 1500 koulutettua vapaaehtoista meripelastajaa.
Vapaaehtoisten meripelastajien tehtävät ovat kasvaneet tasaisesti viimeisen kymmenen vuoden aikana. Toimintaan kuuluu pelastus- ja avustustehtäviä, partioajoa, päivystystä ja koulutusta. Vapaaehtoistoiminnalla on autettu lukemattomia pulaan joutuneita. Aivan viime vuosina pandemian ja lämpimien säiden myötä veneilyn suosio on kasvanut entisestään ja meripelastustehtäviä on ollut historiallisen paljon, yli 2000 vuodessa. Osa tehtävistä koskee välitöntä hengenvaaraa.
Jokainen voi vaikuttaa veneilyturvallisuuteen toimimalla vastuullisesti vesillä. Asenteella on merkitystä. Suomen Meripelastusseura on tehnyt ansiokasta ennaltaehkäisevää työtä jakamalla tietoa meriturvallisuudesta sekä kouluttamalla veneilijöitä.
Kiitän kaikkia Suomen Meripelastusseuran toimintaan osallistuneita arvokkaasta vapaaehtoistyöstänne vesillä liikkujien hyväksi. Vapaaehtoisten meripelastajien työpanoksen arvo yhteiskunnalle on mittaamattoman suuri.
Onnittelen Suomen Meripelastusseuraa 125-vuotisjuhlavuodesta ja toivotan menestystä tärkeälle toiminnallenne!
Sauli Niinistö
Tasavallan presidentti
Suomen Meripelastusseuran 125-vuotisjuhlavuoden suojelija
Tasavallan presidentin tervehdys, FI
Tasavallan presidentin tervehdys, SV
Tasavallan presidentin tervehdys, EN
The post Tasavallan presidentin tervehdys appeared first on Suomen Meripelastusseura.
Tulokkaat vuodelta 2020: Marjo ja Tommi Vanhala Lahdesta
Vapaaehtoinen meripelastus voi olla myös puolisoiden yhteinen harrastus. Marjo (38) ja Tommi (44) Vanhala lähtivät katsomaan Lahden Järvipelastajien infotilaisuutta syksyllä 2020.
– Olin hankkinut kesällä Meripelastusseuran Trossi-jäsenpalvelun. Huomasin somessa ilmoituksen esittelytapahtumasta. Ehdotin Marjolle, että lähdetään katsomaan, Tommi kertoo.
Seuraavalla viikolla alkoi jo tulokaskoulutus viikkotreeneissä.
– Meitä oli vain kolme tulokasta ja kouluttajat. Muita ei tavattu pitkään aikaan. Luultiin ensin, että toimintaa pyörittää tosi pieni porukka, mutta se johtuikin koronan takia tehdyistä järjestelyistä, joiden tarkoitus oli ehkäistä miehistöjen altistumista tartunnalle.
Tommi on liikkunut vesillä pienestä pitäen. Marjon ensimmäinen kosketus veneilyyn tapahtui, kun pariskunta hankki yhdessä 8,5-metrisen teräsveneen kesällä 2020.
– Meripelastustreeneissä jotkut asiat tuntuivat alkuun vaikeilta, mutta kyllä ne oppi, kun sitkeästi harjoitteli, Marjo kertoo.
– Todella hyvin meidät otettiin vastaan. Avoimesti kerrottiin kaikesta ja heti pääsi tekemään asioita, jatkaa Tommi.
Syksyn aikana Marjo ja Tommi pääsivät molemmat harjoittelijoiksi ja kesällä 2021 kansimiehiksi pelastusveneeseen.
Meripelastusharrastuksen ja muun elämän yhteensovittaminen onnistuu Marjon ja Tommin mukaan hyvin.
– Viime kesänä meni ”mepeilyyn” keskimäärin yksi päivä viikossa. Lisäksi päivystettiin pari viikonloppua. Viikoittaiset koulutusillat olivat heinäkuun ajan tauolla.
Molemmilla on miehistöön kuulumisen lisäksi myös muita tehtäviä yhdistyksessä. Marjo on hallituksen jäsen ja sihteeri sekä maaliskuun alusta lähtien myös yhdistyksen talousvastaava. Tommi toimii tukikohtavastaavana.
– Meillä on kolme päivystystukikohtaa, yksi Vesijärvellä ja kaksi Päijänteen puolella, sekä Niemen satamassa sijaitseva koulutus- ja toimistotila. Tukikohtavastaavana käyn keväällä laittamassa vesipumput paikoilleen ja sähköt päälle. Ja syksyllä taas vastaavasti laittamassa paikat kiinni. Myös pieniä korjaustöitä teen tarvittaessa itse.
Tommilla on tavoitteena edetä tulevana kesänä tai viimeistään kaudella 2023 perämieheksi yhdistyksen PV1-luokan pelastusvene Jouseen.
– Toivottavasti saan kerättyä kesän aikana riittävästi kokemusta. Kaikki perämiehen koulutuksen verkkoluennot olen kuunnellut nyt kevättalvella. Kuun vaihteessa menen tutkakurssille ja huhtikuussa mennään Marjon kanssa molemmat VHF-radiokurssille Hämeenlinnaan.
Kun kysyy, mikä meripelastusharrastuksessa on parasta, vastaavat Marjo ja Tommi kuin yhdestä suusta: vesillä oleminen. Harrastusta he suosittelevat yhteistyökykyisille ja erilaisten ihmisten kanssa hyvin toimeen tuleville ihmisille.
– Rauhallinen luonne olisi hyvä olla. Sellainen, joka pystyy rauhoittamaan omalla olemuksellaan hätääntyneitä ihmisiä.
Aloita maailman paras harrastus!Lahden Järvipelastajien kevään rekrytointipäivä Niemen satamassa, Lahdessa lauantaina 19.3.2022 klo 14-16. Tervetuloa!
Pääkaupunkiseudun miehistöhaku on parhaillaan käynnissä ja jatkuu 13.3. asti. Lue lisää ja tule mukaan.
Myös monet muut meri- ja järvipelastusyhdistykset eri puolilla maata hakevat uusia vapaaehtoisia miehistöihinsä. Täytä yhteydenottolomake.
The post Tulokkaat vuodelta 2020: Marjo ja Tommi Vanhala Lahdesta appeared first on Suomen Meripelastusseura.
Tulokas vuodelta 2019: Rami Kujanpää Espoosta
Rami Kujanpää oli miettinyt vapaaehtoiseen meripelastustoimintaan mukaan lähtemistä aiemminkin, mutta tuumasta toimeen hän ryhtyi keväällä 2019.
– Silloisen kollegan kanssa juteltiin aiheesta. Ikäni merellä liikkuneena ajattelin, että tämähän kuulostaa hyvältä. Ajankohtakin oli mitä mainioin, koska pääkaupunkiseudun yhdistysten miehistöhaku oli juuri käynnissä.
Rami täytti hakulomakkeen netissä ja sai kutsun haastatteluun.
– Se pidettiin Espoon Meripelastajien asemalla Melstenissä ja kesti noin 15-20 minuuttia. Parin viikon päästä tuli kutsu Espoon ja Helsingin yhteiseen infotilaisuuteen. Infon jälkeen kysyttiin, olenko edelleen varma, että haluan mukaan toimintaan. Olin entistäkin varmempi.
Huhti-toukokuun vaihteessa järjestettiin Helsingin Meripelastusyhdistyksen tukikohdassa Matosaaressa yhden päivän ”bootcamp”, jonka perusteella hakijoista karsittiin vielä puolet.
– Tiesin, etten kohta viisikymppisenä ole porukan nuorimmasta päästä, ja arvelin, ettei päivä tule olemaan helppo. Suoritimme erilaisia turvallisuuteen ja meripelastukseen liittyviä rasteja maalla ja merellä. Sattui olemaan hieno sää, aika kului nopeasti ja kaikkiaan päivä oli upea kokemus. Ja ilmeisesti myös suoriuduin ihan hyvin, koska jonkin ajan päästä sain tietää tulleeni valituksi Espoon Meripelastajien miehistöön.
Tulokaskurssi pidettiin toukokuisena viikonloppuna yhdistyksen saaritukikohdassa Anturissa.
– Ohjelmassa oli perusasioita, kuten solmuja, heittoliinan heittoa, pelastautumista, pelastamista ja ensiapua. Ehdottomasti kiinnostavinta oli alusten käsittely ja ajaminen. Etukäteen hiukan jännitti, kuinka saan nukuttua vieraiden ihmisten kanssa, mutta lopulta uni maistui hyvin.
Rami viihtyi heti vapaaehtoisten meripelastajien joukossa.
– Porukassa on mahtava yhteishenki ja sopivan hurttia huumoria. Tulokkaat otettiin hienosti vastaan.
Kesän aikana Ramille kertyi noin 15 meripäivää. Keväällä 2020 hän sai kansimiehen nimityksen ensimmäisenä omasta tulokasjoukostaan.
Koronavuonna 2020 vapaaehtoisten meripelastajien toimintaan toivat lisää haasteita erilaiset rajoitukset ja suojautumisohjeet, joilla turvattiin miehistöjen terveyttä ja asemien toimintakykyä.
– Korona ei varsinaisesti pelottanut, mutta toki se mietitytti. Toimimme rajatuissa miehistöryhmissä ja suojauduimme hyvin.
Tällä hetkellä Rami toimii kansimiehenä Espoon molemmissa pelastusveneissä, Emmissä ja Resmedissä. Lisäksi hän on turvallisuusvastaava yhdistyksen operatiivisessa toimikunnassa. Onko suunnitelmissa myös eteneminen perämieheksi ja päälliköksi?
– Olen aina ollut kunnianhimoinen, joten totta kai. Toisaalta myös pursimiehen tehtävä kiinnostaa. Siinä pääsisin hyödyntämään parhaiten omia vahvimpia alueitani, ensiapu- ja ensivasteosaamista.
Meripelastusharrastus vie aikaa ja vaatii sitoutumista. Rami on löytänyt omien sanojensa mukaan kultaisen keskitien, jonka mukaan jakaa aikansa työn, perheen, toisen harrastuksen ja meripelastuksen kesken.
– En elä enää ruuhkavuosia, lapset ovat jo aikuisia, joten ei tule huono omatunto, että laiminlöisin heitä. Toinen harrastukseni SPR:n Kehä-Espoon osaston EA-ryhmän vararyhmänjohtajana ja ensiapukouluttajana painottuu taas enemmän talvikaudelle.
Ramille vapaaehtoisessa meripelastustoiminnassa ehdottomasti tärkeintä on muiden ihmisten auttaminen. Vahvoina kakkosina tulevat vesi elementtinä ja merellinen luonto.
Rami suosittelee meripelastusharrastusta auttamishaluisille ihmisille, jotka haluavat ja osaavat toimia ryhmässä.
– Meripelastus on tiimipeliä, ei yksilölaji!
Aloita maailman paras harrastus!Pääkaupunkiseudun miehistöhaku on parhaillaan käynnissä ja jatkuu 13.3. asti. Lue lisää ja tule mukaan.
Myös monet muut meri- ja järvipelastusyhdistykset eri puolilla maata hakevat uusia vapaaehtoisia miehistöihinsä. Täytä yhteydenottolomake täällä.
The post Tulokas vuodelta 2019: Rami Kujanpää Espoosta appeared first on Suomen Meripelastusseura.
Tule harjoittelemaan hätämerkinantoa Helsingin Matosaareen 5.3.
Tapahtumassa veneilijät voivat harjoitella turvallisesti hätämerkinantoa omilla hätämerkinantovälineillään. Harjoittelu on tärkeää, jotta hätätilanteessa osaa toimia oikein eikä aiheuta vaaraa itselleen tai muille. Hätämerkinantovälineiden tulisi olla tuttuja koko veneen miehistölle ja kaikkien tulisi tietää missä niitä säilytetään. Harjoitukseen osallistuvien on oltava 18 vuotta täyttäneitä.
Harjoituksessa käytettävät hätämerkinantovälineet ovat punaiset laskuvarjoraketit (ns. hätäraketit), punaiset käsisoihdut (hätäsoihtu), laskuvarjolliset punaiset valopistoolin ammukset, punaiset kynäraketit sekä oranssit hätäsavut. Jokainen ampuja käyttää omia hätämerkinantovälineitään, joiden valmistuspäiväleiman on oltava vuonna 2015 tai sitä uudempi. Kostuneita tai muuten huonokuntoisia välineitä ei saa käyttää. Järjestäjät tarkastavat kaikki harjoituksessa käytettävät hätämerkinantovälineet ja antavat osallistujille niiden käyttökoulutuksen.
Tapahtumaan voi tuoda maksutta vanhentuneita tai muuten käytettäväksi soveltumattomia hätämerkinantovälineitä asianmukaisesti hävitettäväksi.
Ilmoittautuminen ja osallistumismaksuHarjoitukseen tulee ilmoittautua etukäteen torstaihin 3.3.2022 mennessä Helsingin Meripelastusyhdistyksen verkkosivuilla.
Meripelastusseuran jäsenyhdistysten Trossi- ja muille henkilöjäsenille harjoitus on maksuton. Myös perheenjäsenet voivat osallistua harjoitukseen maksutta. Muille osallistuminen maksaa 37 euroa/perhe.
Harjoitus voidaan joutua perumaan sopimattomien sääolojen vuoksi, ja sen toteutumiseen saattavat vaikuttaa myös mahdolliset koronarajoitukset. Helsingin meripelastusyhdistys tiedottaa tilaisuuden peruuntumisesta tai ajankohdan muuttumisesta verkkosivuillaan www.meripelastus.fi/helsinki.
Harjoituksen järjestävät Helsingin Meripelastusyhdistys, Espoon Meripelastajat sekä Laajasalon VPK.
The post Tule harjoittelemaan hätämerkinantoa Helsingin Matosaareen 5.3. appeared first on Suomen Meripelastusseura.
Uusi jäsenpalvelu- ja toimistokoordinaattori
Annan työtehtäviin kuuluu muun muassa jäsenpalvelu, jäsenrekisterin ylläpito ja jäsenmaksulaskujen käsittely sekä taloushallinnon tehtäviä. Häneltä voi myös tilata esitteitä sekä messu- ja muita seuran materiaaleja. Anna palvelee sekä suomeksi että ruotsiksi.
Annan tavoittaa s-postilla anna.koponen@meripelastus.fi ja puhelimitse numerosta 044 553 3000.
Anna kertoo itsestään näin:
Olen aiemmin työskennellyt muun muassa varhaiskasvatus-, vähittäiskauppa- ja matkailualalla. Olen tottunut palvelemaan asiakkaita ihan pienestä pitäen ja asiakaspalvelu onkin aina ollut osana työtehtäviäni.
Meri on itselleni tärkeä elementti, vaikka kesämökki sijaitseekin Päijänteen rannalla. Omaa venettä minulla ei ole, mutta onneksi olen saanut tutustua Naispurjehtijoiden kautta uusiin purjehtiviin ystäviin. Meripelastusseuran toiminnasta olen kuullut purjehduskaverin kautta ja tästä eteenpäin opin koko ajan lisää ja innolla odotan mitä tulevaisuus tuo tulleessaan.
Olen erittäin iloinen saadessani liittyä tähän upeaan porukkaan ja ilolla teen työtä hyvän asian puolesta!
The post Uusi jäsenpalvelu- ja toimistokoordinaattori appeared first on Suomen Meripelastusseura.
21 pelastettiin hengenvaarasta – yli 4000 sai apua
Vapaaehtoiset meripelastajat hälytettiin viime vuonna kiireelliseen pelastustehtävään 501 kertaa. Loput tehtävät olivat eriasteisia avustustehtäviä, joista 625 oli Meripelastusseuran Trossi-jäsenpalveluun kuuluvia kiireettömiä avustuksia. Meripelastusseuran Trossi-palvelunumero vastasi 1700 puheluun.
– Avustustehtävien merkitystä ei pidä aliarvioida. Niiden avulla voidaan ehkäistä joka vuosi sadoissa tapauksissa kiireettömän ongelmatilanteen kehittyminen hätätilanteeksi, sanoo Meripelastusseuran turvallisuus- ja valmiuspäällikkö Marko Stenberg.
Meripelastusseuran tilastojen mukaan avuntarpeessa vesillä on useimmiten alle 15-metrinen moottorilla kulkeva huvivene. Suurimmassa osassa tapauksia veneilijä joutuu pulaan aluksen teknisen vian tai huollon laiminlyönnin vuoksi.
– Meripelastajien näkökulmasta viime kesä muistutti paljon edeltäjäänsä. Koronapandemia ja lämmin sää lisäsivät vesilläliikkujien määrää, ja liikkeellä oli paljon uusia kokemattomampia veneilijöitä. Tämä näkyi merimiestaitojen puutteesta ja erilaisista virhearvioinneista johtuvina ongelmina, Stenberg kertoo.
Kiireisin kausi 2021 oli Suomenlahden vapaaehtoisilla, jotka hoitivat 30 prosenttia kaikista Meripelastusseuran tehtävistä. Tapahtumia riitti myös Päijänteen ja Kokemäenjoen vesistöissä (24 prosenttia tehtävistä). Saaristomeren osuus oli 21 ja Vuoksen vesistön 18 prosenttia. Pohjanlahden ja Pohjois-Suomen alueen yhteenlaskettu osuus oli noin 7 prosenttia.
– Merkittävin muutos alueellisissa tilastoissa on, että Saaristomerellä tehtävämäärä kasvoi edellisvuoteen nähden, vaikka muilla alueilla tehtävämäärät jäivät vuotta 2021 pienemmiksi. Turun Meripelastusyhdistys nousikin viime vuonna lähes tasoihin jo vuosia Meripelastusseuran tehtävätilastoa johtaneen Helsingin Meripelastusyhdistyksen kanssa, Marko Stenberg toteaa.
Meripelastusseuran yksiköt hoitavat noin neljänneksen kaikista rannikon ja lähes kolmanneksen sisävesien meripelastustehtävistä. Pelastusalusten ympärivuorokautinen päivystys avovesikaudella ylläpidetään kokonaan palkatta tehtävällä vapaaehtoistyöllä. Päivystyskausi 2022 alkaa vaiheittain huhti-toukokuussa.
Vesillä saa ympäri vuoden apua hätänumerosta 112 ja meripelastuksen hälytysnumerosta 0294 1000.
The post 21 pelastettiin hengenvaarasta – yli 4000 sai apua appeared first on Suomen Meripelastusseura.
Hiljennymme jouluun
Meripelastusseuran toimisto on joululomalla 23.12.-6.1. Palvelemme jälleen 7.1. alkaen.
The post Hiljennymme jouluun appeared first on Suomen Meripelastusseura.
Äidin kiitokset
Sanna ja Petri sekä perheen 7- ja 5-vuotiaat lapset Alma ja Oiva lähtivät vesille syyskuisena maanantaina vielä päivällisen jälkeen, kun sää oli niin kaunis.
– Oli hyvä tyyni keli ja päätettiin lähteä ilta-aurinkoa ihmettelemään. Olimme myös kuulleet, että Suomenlinnan edustalla on näkynyt hylkeitä ja haluttiin mennä lasten kanssa niitä katsomaan, kertoo Petri.
Hylkeiden bongauksen jälkeen perhe ankkuroitui saaren rantaan kalastelemaan ja syömään eväitä. Kun piti lähteä kotimatkalle, moottori ei käynnistynyt.
– Akku oli tyhjentynyt eikä ollut tehtävissä muuta kuin soittaa apua. Sinänsä ei ollut hätää, mutta pimeä oli tulossa ja veneessä pari pientä lasta, Petri jatkaa.
Espoon Meripelastajien pelastusvene Emmi tuli apuun. Apuvirran avulla vene saatiin käynnistymään ja pääsi matkaan. Emmi seurasi mukana jonkin aikaa varmistaakseen, että kaikki on hyvin.
– Kovin pitkälle ei päästy. Umpipimeällä merellä keskellä ei mitään kone sammui uudelleen. Myöhemmin selvisi, että moottori ei ladannut akkua ja siksi apuvirta ei riittänyt, Petri kertoo. – Nähtiin Emmin valot, mutta ei oltu varmoja, näkevätkö he enää meitä. Ainoa valo veneessämme oli otsalamppu, jota heiluttamalla yritin kiinnittää pelastusveneen huomion. Soitin myös uudelleen meripelastuskeskukseen.
Emmi tavoitti Petrin ja Sannan veneen nopeasti ja otti sen hinaukseen. Päällikkö päätti hinata veneen Tervasaaren kotisatamaan asti.
– Koska aurinko oli jo laskenut, tarjottiin minulle ja lapsille mahdollisuus tulla hinauksen ajaksi Emmin hyttiin lämpimään. Lapset saivat sänkypaikat ja heille tarjottiin myös pientä iltapalaa. Äitinä ihan liikutuin tavasta, jolla aluksen miehistö huomioi pienet lapset, Sanna kertoo. – Upea kuutamo valaisi matkaamme ja yhdessä miehistön kanssa ihailimme Helsingin kaunista silhuettia. Miehistö kertoi toiminnastaan ja vastaili kysymyksiimme.
Vaaratilanne muuttui lapsille kivaksi seikkailuksi ja Alman mukaan Emmin kyydissä oli ”parempaa kuin Lintsillä”. Alma harkitsee vielä, tuleeko hänestä isona meripelastaja.
Perheen yhteinen harrastusOma vene oli Petrin ja Sannan pitkäaikainen haave, joka toteutui vuonna 2017. Vesillä ja saaristossa viihtyy koko perhe.
– Käydään päiväretkillä saarissa ja iskän kanssa myös yönyliretkillä. Me kaikki tykätään liikkua luonnossa, kertoo Alma.
– Haluamme näyttää lapsille laajemmin kaupunkia ympäröivää luontoa sekä opettaa myös ympäristönsuojelua. Olemme muun muassa keränneet rannoilta roskia ja lasia. Meren muovaamat lasinpalat ovat lapsille suuria aarteita, Sanna jatkaa.
Tänä syksynä perhe tarvitsi ensimmäistä kertaa apua vesillä, mutta Sanna korostaa, että jo meripelastajien läsnäolo lisää turvallisuudentunnetta.
– Mahtavaa tietää, että jos jotain tapahtuu, saa apua. Suurkiitos, että olette turvaamassa selustamme merellä.
Sinäkin voit auttaa pitämään vapaaehtoiset meripelastajat vesillä kaikkien turvana. Lahjoita helposti MobilePaylla lyhytnumerolla 62700 tai keräystilillemme FI35 1572 3000 0270 11. Jokainen lahjoitus on tärkeä. Lämmin kiitos tuestasi!
Lue lisää tavoista tukea toimintaamme täältä.
The post Äidin kiitokset appeared first on Suomen Meripelastusseura.
Tule meille töihin: jäsenpalvelu- ja toimistokoordinaattoriksi
Jäsenpalvelu- ja toimistokoordinaattorina tehtäviäsi ovat
• jäsen- ja asiakaspalvelu
• yhteydenottojen ja palautteiden seuranta ja käsittely
• jäsenyyksien käsittely ja hoito
• jäsenmaksulaskutus ja laskujen käsittely
• koulutusten talousselvitykset ja palautteet
• osto- ja matkalaskujen käsittely sekä muut taloushallinnon avustavat tehtävät
• esite- ja materiaalitoimitukset
• toimiston ylläpidon tehtäviä.
Toimenkuva on uusi ja se on osittain muokattavissa osaamisesi ja kiinnostuksesi mukaisesti. Tärkeimpinä tehtävinäsi on kuitenkin käsitellä Meripelastusseuran toimistoon eri kanavista tulevia yhteydenottoja, hoitaa taloushallinnon päivittäisiä tehtäviä sekä pitää huolta toimistomme ylläpidosta.
Odotamme sinulta aikaisempaa kokemusta asiakaspalvelun ja taloushallinnon tehtävistä sekä mieluusti niihin soveltuvaa koulutusta. Hallitset O365-ympäristön ja sen yleisimmät ohjelmistot (erityisesti Outlook, Word, Teams ja Excel). Tehtävässä onnistuminen edellyttää palveluhenkisyyttä, itsenäistä työotetta, huolellisuutta ja vastuuntuntoa. Jäsenistömme koostuu suomen- ja ruotsinkielisistä jäsenistä, joten molempien kotimaisten kielten osaaminen auttaa työtehtävissä suoriutumisessa.
Eduksi katsomme järjestötoiminnan ja/tai vapaaehtoisen meripelastustoiminnan tuntemisen. Etua on myös Meripelastusseuran toiminnanohjausjärjestelmä Messin tai käytössämme olevan taloushallinnon ohjelmiston Fennoan hallitsemisesta.
Olemme matalahierarkkinen asiantuntijaorganisaatio, joka koostuu noin kymmenestä oman alansa ammattilaisesta. Tarjoamme vaihtelevan ja mielenkiintoisen työn ainutlaatuisessa vapaaehtoisjärjestössä. Pääset työskentelemään viihtyisässä työympäristössä Kaivopuistossa, lähellä Helsingin ydinkeskustaa. Toimistotyöskentelyn ohessa osan viikon työpäivistä voi suorittaa etänä (hybridimalli). Tarjoamme myös työntekijöillemme lounas- ja virike-edun.
Kiinnostuitko? Lähetä ansioluettelosi sekä vapaamuotoinen hakemus palkkatoiveineen viimeistään 9.12.2021 sähköpostitse tiia-maria.tykka@meripelastus.fi.
Lisätietoja tehtävästä antavat:
Tiia-Maria Tykkä, jäsenpalvelu- ja hallintopäällikkö, puh. 040 584 5222,
tiia-maria.tykka@meripelastus.fi.
Jori Nordström, toimitusjohtaja, puh. 0400 656 171, jori.nordstom@meripelastus.fi.
The post Tule meille töihin: jäsenpalvelu- ja toimistokoordinaattoriksi appeared first on Suomen Meripelastusseura.