Seuran tiedotteet

Tilaa syöte syöte Seuran tiedotteet
Me tulemme apuun!
Syötteen kokonainen osoite. 1 tunti 18 min sitten

Illat pimenevät – kulkuvalot kuntoon!

Pe, 08/31/2018 - 16:27
Kesä on vaihtumassa syksyksi ja illat pimenevät. Monilla veneilykausi kuitenkin jatkuu pitkälle syksyyn. Hämärässä, pimeässä tai huonon näkyvyyden vallitessa on tärkeää, että vesilläliikkujat näkevät toisensa ja pystyvät tunnistamaan, mihin suuntaan toinen on matkalla. Ilman kulkuvaloja se on lähes mahdotonta.

Kulkuvalot, vihreä ja punainen sivuvalo, mastovalot ja perävalo, antavat kulkusuunnan ohella vinkkiä myös toisen aluksen koosta. Erilaiset lisävalot kertovat muun muassa aluksen kyvystä väistää esimerkiksi syväyksen, hinauksen, kalastuksen tai jonkin muun syyn vuoksi.

– Pienveneilläkin on velvollisuus käyttää kulkuvaloja, muistuttaa vapaaehtoinen meripelastaja ja pelastusalus Rautauoman päällikkö Markku Tamminen Helsingin Meripelastusyhdistyksestä. – Yksinkertaisimmillaan pienen ja hitaan moottorialuksen kulkuvalo on valkoinen ”ympäri näköpiirin” näkyvä valo. Tuo pieni maston nokassa oleva valo on tärkeä veneen havaittavuuden kannalta.

Helsingin Meripelastusyhdistyksen pelastusalusten miehistöt ovat tämän vuoden ensimmäisillä pimeillä havainneet useita ongelmia kulkuvalojen käytössä.

– Kesällä valoisaan aikaan valoja ei ole tarvittu. Ne on testattu mahdollisen katsastuksen yhteydessä, tai niitä on käytetty edellisen pimeäajon yhteydessä noin vuosi sitten. Siksi iltojen pimetessä onkin tärkeää tarkistaa kulkuvalojen toiminta jo ennen vesille lähtöä, Markku Tamminen jatkaa. – Ne kannattaa kytkeä päälle ja kiertää vene katsoen, että kaikki valot syttyvät.

Valottomat alukset riski omalle ja muiden turvallisuudelle

Aluksen kaikkien valojen pitää toimia. Loppukesän aikaan vapaaehtoiset meripelastajat ovat havainneet vesillä jopa täysin pimeitä aluksia.

– Osa niistä on vesiskoottereita, joissa ei välttämättä ole valoa ollenkaan. Sellaisilla ei pitäisi pimeällä ajaa lainkaan, Markku Tamminen sanoo.

Ainoana kulkuvalona käytettävä ”ympäri näköpiirin” näkyvä valkoinen valo tai samanlainen valo, jota käytetään sivuvalojen lisäksi yhdistettynä masto- ja perävalona, on haasteellinen, jos veneen masto on kovin matala.

– Joitain sellaisia aluksia on tullut pimeällä vastaan, joissa valo jää veneessä seisovan kuljettajan selän taakse eikä näy ollenkaan eteenpäin, Tamminen kertoo. – Pahimmassa tapauksessa tilanne on vastaava kuin veneessä ei olisi valoa ollenkaan.

Purjeveneen valot

Purjeveneessä on erityisen tärkeää tietää, miten kytketään oikeat, käyttötarkoituksenmukaiset valot. Purjeveneessä voi käyttää purjehtiessa maston huipussa olevaa yhdistettyä lyhtyä, trikoloria, jossa on kaikki kolme valoa samassa lyhdyssä, punainen sivuvalo, vihreä sivuvalo ja perävalo. Tuota valoa ei kuitenkaan voi käyttää silloin, kun purjevene kulkee koneella, koska purjevene ei ole enää purjevene, vaan moottorilla kulkeva alus. Silloin veneessä pitää olla sivuvalot, mastovalo ja perävalo.

– Vesillä näkee pimeän aikaan koneella liikkuvia purjeveneitä, jotka ajavat käyttäen trikoloria ja niitä, joilla on sivuvalot, mastovalo, perävalo ja samanaikaisesti trikolori, Markku Tamminen kertoo. – Onpa sellaisiakin aluksia havaittu, joilla on erillisen mastovalon ja perävalon lisäksi ollut ankkurivalo samaan aikaan päällä.

Tähystä!

Oikein käytettynä tutka on paras väline toisten alusten havaitsemiseen erityisesti silloin, kun näkyvyys on huonontunut. Tutkan käyttö ei kuitenkaan saa viedä huomiota navigoinnista ja tähystämisestä.

Pimeässä liikuttaessa tulee erityisesti panostaa tähystämiseen. Kulkuvalojen havaitseminen ei ole niin helppoa kuin veneen näkeminen päivänvalossa. Veneessä on myös syytä välttää kaiken tarpeettoman näkyvyyttä heikentävän valon käyttöä.

– Samalla kun tarkistaa kulkuvalot on hyvä katsoa, miten esimerkiksi karttaplotteri ja muut navigointilaitteet himmennetään ja mitkä veneen sisävaloista voi himmentää tai sammuttaa kokonaan, Markku Tamminen neuvoo. – Ikkunoiden puhtaana pitäminen sekä lasinpyyhkijöiden ja ikkunapuhaltimien toiminnan tarkistaminen on myös hyödyksi.

Pidetään valot kunnossa, oikeat valot kytkettynä, ja käytetään navigointilaitteita oikein ja tehokkaasti, niin yhteentörmäyksen riski pienenee!

Kaikki valot ja merkkikuviot määritellään kansainvälisissä säännöissä, ns. meriteiden säännöissä.

The post Illat pimenevät – kulkuvalot kuntoon! appeared first on Suomen Meripelastusseura.

Lämmin veneilykesä täytti Uivan laiturit

Ma, 08/20/2018 - 12:00

Helsingin Uivassa venenäyttelyssä Lauttasaaren HSK:lla 16.-19.8. vieraili 12 623 veneilystä kiinnostunutta kävijää. Kasvua edellisvuoteen verrattuna oli 12 %. Loppuunmyydyllä alueella esittäytyi 150 näytteilleasettajaa ja 260 venettä.

Suomen Meripelastusseuralta Uivassa oli esillä Helsingin Meripelastusyhdistyksen PV5-luokan pelastusalus Rautauoma sekä Espoon Meripelastajien PV4-luokan alus Emmi ja PV1-luokan Westhouse. Esittelijöinä toimivat pääkaupunkiseudun vapaaehtoiset miehistönjäsenet.

Paikalla olleet pääkaupunkiseudun meripelastusyhdistykset kuuluvat Meripelastusseuran eniten pelastus- ja avunantotehtäviä vuosittain suorittaviin paikallisyhdistyksiin. Pääkaupunkiseudulla tehtäviä on kertynyt tähän mennessä yhteensä 168 ja niissä 443 henkilöä on saanut avun. Koko maassa Meripelastusseuran vapaaehtoiset ovat kuluvalla kaudella hoitaneet 58 yhdistyksessä yhteensä 1492 tehtävää, joissa eriasteista apua on saanut 3053 ihmistä.

Lauantai-iltapäivällä Meripelastusseuran laituri oli Uivassa osan aikaa tyhjillään, sillä PV Rautauoma joutui hoitamaan viisi pelastus- ja avustustehtävää oman Uiva-esittelyvuoronsa aikana. Vastaavasti PV Emmi lähti lauantaina kerran Uiva-vuoronsa aikana avustustehtävään. Vapaaehtoiset meripelastajat tekevät meripelastustyötä pyyteettömästi ilman mitään taloudellista korvausta.

Vesijettien rekisteröinnit kasvoivat lähes 50 prosenttia ja moottoriveneiden kasvussa pieni pudotus

Finnboatin mukaan vesijettien suosion huima nousu on vienyt kotimaan venemarkkinat seitsemän prosentin kasvuun alkuvuonna. Vesijettejä rekisteröitiin Suomeen heinäkuun loppuun mennessä yli 900 kappaletta, joka oli lähes 300 jettiä edellisvuotta enemmän.

Rekisteröintitilastojen suosikki on yhä viisimetrinen ja 30-60 hevosvoiman perämoottorilla varustettu pulpettivene. Alumiiniveneiden osuus rekisteröidyistä perämoottoriveneistä on huomattava. Moottoriveneitä rekisteröitiin alkuvuoden aikana reilut 2200 kappaletta ja määrä jäi 4 % edellisvuotta pienemmäksi. Vastaavana aikana on rekisteröity 12 purjevenettä ja moottoripurjehtijaa.

Meripelastajien tilastojen mukaan tänä vuonna on autettu 1186 kertaa huvivenettä ja 16 vesijettiä. Vesijettien kasvu ei näy erityisenä piikkinä meripelastajien pelastustilastoissa.

Trossi-palvelunumero auttaa

Veneilijöiden kiireettömien avunpyyntöjen välittämiseen perustettu Trossi-palvelunumero 0800 302230 palvelee ympärivuorokautisesti 30.10.2018 saakka.

Vaaratilanteissa sisävesillä tulee soittaa hätänumeroon 112 ja merialueella meripelastuskeskuksen hälytysnumeroon 0294 1000.

Turvallista veneilysyksyä!

The post Lämmin veneilykesä täytti Uivan laiturit appeared first on Suomen Meripelastusseura.

Lämmin kesä on pitänyt vapaaehtoiset meripelastajat kiireisinä

Ke, 08/08/2018 - 12:17
Meripelastusseuran vapaaehtoiset ovat auttaneet vesillämme elokuun alkuun mennessä 2728 henkilöä. Kaikkiaan vapaaehtoismiehistöt ovat suorittaneet 1327 eriasteista pelastus- ja avunantotehtävää.

Meripelastusseuran vilkkaimmat toiminta-alueet ovat tähän mennessä olleet Päijänteen ja Kokemäenjoen vesistöt, missä on suoritettu 26 % koko maan tehtävistä. Suomenlahdella on hoidettu 24 % ja Saimaalla 23 % tehtävistä. Saaristomerelle tehtäviä on kertynyt 18 % kokonaismäärästä. Pohjanlahden osuus on ollut 8 %.

Kiireellisiin meripelastustehtäviin vapaaehtoiset on hälytetty 177 kertaa: näissä on pelastettu 38 alusta ja 32 henkeä todennäköiseltä menehtymiseltä. Meripelastustehtävät sisälsivät etsintöjä, sairaankuljetus- ja ensivastetehtäviä, sammutuksia sekä vaativuudeltaan eriasteisista avunanto- ja vahingontorjuntatehtäviä.

Trossi-jäsenpalvelutehtäviä kertyi edellisvuotta enemmän. Trossi-palvelunumero soi touko-heinäkuussa 879 kertaa – kasvua edellisvuoteen verrattuna oli 56 %.

Avuntarpeessa vesillä on useimmiten alle 15-metrinen moottorivoimalla kulkeva huvivene. Useimmissa tapauksissa veneilijä on joutunut pulaan teknisen vian, aluksen huollon laiminlyönnin taikka merimiestaidollisen virheen vuoksi.

Meripelastusseuran yksiköt hoitavat yhteistyössä viranomaisten kanssa noin neljänneksen kaikista rannikkomme meripelastustehtävistä, ja sisävesillä osuus on vieläkin suurempi. Pelastusalusten ympärivuorokautinen päivystys avovesikaudella ylläpidetään kokonaan palkatta tehtävällä vapaaehtoistyöllä.

Lisäksi meripelastusyhdistysten vapaaehtoisia meripelastajia kohtaa erilaisissa turvavene-, valistus- ja esittelytehtävissä kesätapahtumissa.

Trossi-palvelunumero auttaa

Veneilijöiden kiireettömien avunpyyntöjen välittämiseen perustettu Trossi-palvelunumero 0800 302230 palvelee ympärivuorokautisesti 30.10.2018 saakka.

Vaaratilanteissa sisävesillä tulee soittaa hätänumeroon 112 ja merialueella meripelastuskeskuksen hälytysnumeroon 0294 1000.

The post Lämmin kesä on pitänyt vapaaehtoiset meripelastajat kiireisinä appeared first on Suomen Meripelastusseura.

Vapaaehtoiset meripelastajat esittäytyvät Helsingin Uivassa

Ti, 08/07/2018 - 15:09
Meripelastusseura esittelee vapaaehtoista meripelastustoimintaa Helsingin Uivassa venenäyttelyssä Lauttasaaren HSK:lla 16.-19. elokuuta.
Aluksemme löydät viranomaislaiturista C.

Uivassa vuorottelevat Helsingin Meripelastusyhdistyksen PV5-luokan pelastusalus Rautauoma sekä Espoon Meripelastajien PV4-luokan alus Emmi ja PV1-luokan Westhouse. Aluksemme esittäytyvät viranomaislaiturissa C, ja niiden esittelijöinä toimivat vapaaehtoiset miehistönjäsenet.

Pääkaupunkiseudun meripelastusyhdistykset kuuluvat Meripelastusseuran eniten pelastus- ja avunantotehtäviä vuosittain suorittaviin yhdistyksiin. Tänä vuonna tehtäviä on kertynyt tähän mennessä yhteensä 135. Koko maassa Seuran vapaaehtoiset ovat kuluvalla kaudella hoitaneet 1300 tehtävää, joissa apua on saanut 2500 ihmistä. Vapaaehtoiset meripelastajat tekevät työtään ilman mitään taloudellista korvausta.

Uiva on avoinna to-pe klo 12-20 ja la-su klo 10-18 osoitteessa Vattuniemen puistotie 1. Huomioithan, että kaikki pelastusalukset ovat myös näyttelyn aikana hälytysvalmiudessa. Jos vene ei ole paikalla käyntisi aikaan, on se joutunut lähtemään hälytystehtävään.

Tervetuloa tapaamaan vesien vapaaehtoisia sekä kuulemaan lisää meripelastusharrastuksesta ja Meripelastusseuran Trossi-jäsenpalvelusta!

Lisätietoja antaa markkinointipäällikkö Sari Leppävuori, puh. 050 572 4881 tai sari.leppavuori@meripelastus.fi.

The post Vapaaehtoiset meripelastajat esittäytyvät Helsingin Uivassa appeared first on Suomen Meripelastusseura.

Sivut

Tekninen toteutus: W3 Group