Seuran tiedotteet

Tilaa syöte syöte Seuran tiedotteet
Me tulemme apuun!
Syötteen kokonainen osoite. 43 min 25 s sitten

Älä ota polttoainetta säästämällä turhia riskejä!

To, 06/30/2022 - 10:26
Vapaaehtoisilla meripelastajilla on ollut alkukesän aikana polttoaineen loppumisesta johtuvia avuntarpeita selvästi keskimääräistä enemmän. Meripelastajien neuvo on tankata 30 prosenttia enemmän kuin arvioi matkaan tarvittavan.

Polttoaineen yllättävä loppuminen kesken venematkan on jo vuosia kuulunut vapaaehtoisille meripelastajille tulevien avunpyyntöjen syihin. Tänä kesänä polttoaineen loppumisesta johtuvia tehtäviä on kuitenkin yli 10 prosenttia kaikista tehtävistä, kun niin sanottu normaali taso on 4-6 prosenttia.

Meripelastusseuran turvallisuus- ja valmiuspäällikkö Marko Stenberg ei suosittele tinkimään polttoaineen määrästä, vaikka se onkin viime aikoina merkittävästi kallistunut.

– Polttoaineen loppuminen kesken matkan on täysin turha vaaran aiheuttaja. Tankissa hyvä olla 30 prosenttia enemmän tavaraa kuin matkan kulutukseksi on arvioitu, koska matkaan voi tulla mutkia. Sääolot voivat muuttua tai joudutaan jostain syystä ajamaan nopeudella, jolla kulutus suurempi.

Oman veneen kulutusominaisuudet on myös hyvä tuntea.

– Esimerkiksi liukuvilla veneillä matkanopeuden laskeminen liukukynnyksen tuntumaan tai sen alapuolelle kuluttaa enemmän polttoainetta kuin liu’ussa ajaminen, Stenberg sanoo.

Vesillä avun saapuminen voi kestää kauan.

– Kannattaa varautua siihen, että apua ei välttämättä saa heti, vaan sen saapuminen voi kestää tunteja. Sen lisäksi, että tankki on täynnä, pitää myös veneen moottorin ja varusteiden olla kunnossa, puhelimessa tulee olla virtaa ja lisäksi kannattaa varata mukaan riittävästi juotavaa ja syötävää, Marko Stenberg muistuttaa.

Ja ne pelastusliivit.

– Helteellä pelastusliivit voivat tuntua tukalilta, mutta niistä on hyötyä vain päälle puettuna. Onnettomuuden sattuessa ei useimmiten ole enää aikaa liivien hakemiseen ja pukemiseen.

The post Älä ota polttoainetta säästämällä turhia riskejä! appeared first on Suomen Meripelastusseura.

Vesiturvallisuustyöhön tarvitaan lisää resursseja ja selkeämpää koordinointia

Ke, 06/29/2022 - 11:00
Onnettomuustutkintakeskus julkaisi juhannuksen alla tutkinnan vuoden 2021 tapaturmaisista hukkumisista. Vaikka hukkumiskuolemat ovat vähentyneet, hukkuu Suomessa edelleen väkilukuun suhteutettuna kaksi kertaa enemmän ihmisiä kuin Ruotsissa tai Norjassa. Meripelastusseura kaipaa vesiturvallisuustyöhön valtakunnallista koordinointia ja rahoitusta.

Onnettomuustutkintakeskuksen mukaan tapaturmaiset hukkumiset painottuvat iäkkäisiin. Päihtymisellä oli merkitystä 40 prosentissa tapauksista. Vesikulkuneuvolla tapahtuneista hukkumisista pääosa sattui soutuveneellä. Tutkinnan perusteella vaikuttaa siltä, että hukkumisalttius syntyy vuosien aikana omaksuttujen elin- ja toimintatapojen seurauksena.

Onnettomuustutkintakeskus antoi suosituksia niin kansalaisille kuin vesiturvallisuusvalistusta tekeville järjestöille ja muille toimijoille. Tiedotteessaan se toteaa myös, että vesiturvallisuustyötä tekevien tahojen työn painopisteet, työnjako, rahoitus ja jatkuvuus tulisi selvittää.

Suomen Meripelastusseuran perustehtäviin kuuluu vesillä hätään joutuneiden pelastamisen ja avustamisen lisäksi vesiliikenneonnettomuuksien ennaltaehkäisy ja turvallisuusvalistus. Meripelastusseura avasi keväällä 2020 erityisesti veneilijöille suunnatun, maksuttoman Veneilytaito.fi-verkkokoulutusympäristön, joka sisältää 15 verkkokurssia. Sivustolla on yli 10 000 käyttäjää. Lisäksi Meripelastusseura tekee aktiivisesti turvallisuusviestintää ja kampanjoi muun muassa pelastusliivien käytön ja hyvän merimiestavan puolesta.

– Ennaltaehkäisevä vesiturvallisuustyö on tällä hetkellä pitkälti järjestöjen ja vapaaehtoistoiminnan varassa, se on melko sirpaleista eikä sitä koordinoida riittävästi. Myöskään vesiturvallisuuskampanjoiden rahoitusta ei voi jättää kolmannen sektorin vastuulle, vaan valtion tulisi ohjata siihen riittävästi määrärahoja, sanoo Meripelastusseuran toimitusjohtaja Jori Nordström.

Meripelastusseura katsoo, että kaikkien alan toimijoiden ja viranomaisten yhteistyöllä voidaan tavoittaa entistä laajemmat kohderyhmät sekä päästä parhaisiin tuloksiin.

– Vesiturvallisuuskampanjoinnin sekä siihen liittyvän turvallisuusviestinnän edellytykset on varmistettava luomalla Liikenneturvallisuusstrategian osaksi erillinen vesiturvallisuusohjelma tavoitteineen, vastuineen ja rahoituksineen, Nordström jatkaa.

Pelastusliivien käyttö pakolliseksi kaikissa veneissä 

Meripelastusseuran näkemyksen mukaan hukkumiskuolemien määrän merkittävää vähenemistä ei voida saavuttaa pelkästään asennekasvatuksella ja turvallisuusviestinnällä, vaan tarvitaan myös normiohjausta.

Tutkimusten mukaan jopa 80 % vesiliikenteessä hukkuneista olisi pelastunut, jos heillä olisi ollut päällään oikein puetut pelastusliivit ja tilanteen nähneet olisivat osanneet auttaa.

– Onnettomuuden sattuessa ei liivien pukemiselle ole useimmiten enää aikaa. Pelastusliivien käyttöasteen lisääntyminen olisi yksi tehokkaimmista vesiliikenteen hukkumiskuolemia ehkäisevistä tekijöistä, Jori Nordström sanoo.

– Mielestämme pelastusliivien tai kelluntapukineiden käyttäminen tulisikin säätää pakolliseksi kaikissa vesikulkuneuvoissa. Myös pienissä rekisteröimättömissä veneissä.

Lue Onnettomuustutkintakeskuksen tutkintaseloste.

The post Vesiturvallisuustyöhön tarvitaan lisää resursseja ja selkeämpää koordinointia appeared first on Suomen Meripelastusseura.

Vapaaehtoisten meripelastajien Operaatio Meritähti turvaa juhannusta vesillä

Ti, 06/21/2022 - 10:16
Meripelastajat muistuttavat: vain puettu pelastusliivi pelastaa Vapaaehtoiset meripelastajat varautuvat jälleen kiireiseen juhannukseen. Vesilläliikkujien turvana päivystää lähes 140 pelastusalusta ja 1 000 meripelastajaa ympäri maata torstai-illasta sunnuntai-iltaan. Meripelastajat toivovat, että juhannusta vesillä viettävät pitäisivät mielessä myös turvallisuusasiat.

Viileä alkukesä on ollut vapaaehtoisille meripelastajille jonkin verran tavanomaista hiljaisempi, mutta Meripelastusseuran turvallisuus- ja valmiuspäällikkö Marko Stenberg uskoo, että juhannuksena ihmiset suuntaavat vesille.

– Jos veneilykauden aloitus on siirtynyt, kannattaa uhrata hetki veneen huoltoon ja varusteiden tarkistukseen. Siten voi välttää monta ongelmaa vesillä. Myös omat tiedot ja taidot on hyvä päivittää ajan tasalle. Toissa vuonna uudistettu vesiliikennelaki toi veneen päällikölle paljon lisää vastuuta, muistuttaa Marko Stenberg.

Lain mukaan veneessä on oltava pelastusliivit jokaiselle matkustajalle. Se ei kuitenkaan riitä. Liivien pitää myös olla päälle puettuna aina liikkeellä oltaessa.

– Tosiasia on, että vain puettu liivi pelastaa. Onnettomuus tapahtuu aina yllättäen, ja silloin ei useimmiten ole enää aikaa liivien hakemiseen ja pukemiseen, Stenberg sanoo.

Meripelastajien turvallisuusvinkkien lista on pitkä, mutta jo mainittujen lisäksi Marko Stenberg nostaa esiin muiden huomioon ottamisen.

– Vesillä kenelläkään ei ole etuajo-oikeutta, vaan kaikkia koskevat väistämisvelvollisuudet. Tähystämistä ei saa koskaan laiminlyödä eikä pelkkä eteenpäin katsominen riitä.

Vastuullisen veneilijän turvalliset toimintatavat ehtii vielä kerrata Meripelastusseuran Veneilytaito-verkkokursseilla osoitteessa veneilytaito.fi.

Avunpyynnöt

Vaara- tai hätätilanteessa vesillä soita aina hätänumeroon 112 tai meripelastuksen hälytysnumeroon 0294 1000 (merialueella).

Meripelastusseuran Trossi-palvelunumerosta 0800 30 22 30 saa apua vesillä niissä ongelmatilanteissa, joissa kyseessä ei ole vaaratilanne eikä avun saamisella ole kiire. Trossi-palvelunumero päivystää vuorokauden ympäri.

Jos olet epävarma, onko kyseessä kiireetön avustus vai vaaratilanne, soita aina hätänumeroon tai meripelastuksen hälytysnumeroon.

Vapaaehtoiset meripelastajat toivottavat hyvää ja turvallista juhannusta!

The post Vapaaehtoisten meripelastajien Operaatio Meritähti turvaa juhannusta vesillä appeared first on Suomen Meripelastusseura.

Uusi tehokas pelastusvene Inkooseen

Ke, 06/15/2022 - 21:21
Suomen Meripelastusseura on vastaanottanut kaksi uutta PV3-luokan pelastusvenettä, joista toinen sijoitettiin Inkooseen. Vene parantaa Inkoon Meripelastajien toimintaedellytyksiä merkittävästi. Asemapaikalleen uusi vene saapui 12.6.

Kymmenmetrinen, kahdella 300 hevosvoiman perämoottorilla varustettu pelastusvene yltää noin 41 solmun maksiminopeuteen. Siinä on meripelastusvarustus, joka sisältää myös kevyen palonsammutus- ja tyhjennyskaluston sekä ensiaputehtäviin tarvittavat varusteet. Lisäksi veneessä on hydraulisesti avattava keulaportti, joka parantaa mahdollisuuksia rantautua luonnonsatamiin ja helpottaa potilaan siirtoa veneeseen.

– Suomenlahti on Meripelastusseuran kiireisin toiminta-alue. Olemme iloisia voidessamme sijoittaa Inkooseen, keskeiselle paikalle uuden tehokkaan ja monenlaisiin tehtäviin soveltuvan pelastusveneen. Uskon, että se parantaa Inkoon Meripelastajien toimintaedellytyksiä ja alueen vesillä liikkuvien turvallisuutta merkittävästi, sanoo Meripelastusseuran toimitusjohtaja Jori Nordström.

Inkoon Meripelastajien uusi pelastusvene aloittaa päivystyksen miehistöjen perehdytyksen jälkeen vielä ennen juhannusta.

– Inkoon meripelastajat ovat kiitollisia ja innoissaan uudesta veneestä. Odotuksemme ovat todella korkealla uuden veneen suorituskyvystä meripelastustehtävissä. Uusi vene tulee mahdollistamaan tehokkaamman partioinnin Inkoon vesialueilla. Uskomme sen tuovan myös uusia aktiivisia jäseniä yhdistykseemme. Inkoon Meripelastajat suunnittelee päivystysasemaa pelastusveneen välittömään läheisyyteen. Asemahanke on erittäin tärkeä johtuen uuden veneen pienemmästä sisätilasta, jossa varusteiden huolto ei ole mahdollista. Hankkeen toivotaan valmistuvan mahdollisimman nopealla aikataululla, kertoo Inkoon Meripelastajien puheenjohtaja Juha-Matti Kahila.

Inkoon uusi pelastusvene on seitsemäs Kewatec Aluboatin Meripelastusseuralle rakentamassa PV3-luokan venesarjassa. Samaan aikaan vastaanotettiin myös toinen vene, joka sijoitettiin Kuopioon.

Inkoon Meripelastajat on vuonna 1986 perustettu meripelastusyhdistys, jonka toiminta-alue ylettyy Porkkalasta Tammissaareen.

The post Uusi tehokas pelastusvene Inkooseen appeared first on Suomen Meripelastusseura.

Rajavartiolaitoksen ja Meripelastusseuran välinen yhteistoimintamuistio allekirjoitettu

Ti, 06/14/2022 - 13:11
Rajavartiolaitoksen päällikkö kenraaliluutnantti Pasi Kostamovaara ja Suomen Meripelastusseuran toimitusjohtaja Jori Nordström allekirjoittivat yhteistoimintamuistion 14.6.2022. Yhteistoimintamuistiolla vahvistetaan Rajavartiolaitoksen ja Suomen Meripelastusseuran välisen yhteistyön perusteet ja yhteistyömuodot.

Rajavartiolaitoksen ja Suomen Meripelastusseuran välisellä merellisellä yhteistyöllä on pitkät perinteet. Meripelastusseura on meripelastustoimesta Suomessa vastaavalle Rajavartiolaitokselle äärimmäisen tärkeä voimavara erityisesti kesäkaudella. Suomen meripelastustoimen vastuualueella on vuosittain noin 2000 meripelastus- ja avustustehtävää. Suomen Meripelastusseura on näissä tehtävissä Rajavartiolaitoksen jälkeen merkittävin toimija.

Nyt ensimmäistä kertaa laadittuun yhteistoimintamuistioon on kirjattu tämän yhteiskunnallisesti merkittävän merellisen yhteistyön perusperiaatteet. Muistiolla vahvistetaan hyvät ja vakiintuneet yhteistyötavat valtakunnallisella ja alueellisella tasolla. Lisäksi yhteistoimintamuistio käsittelee muun muassa harjoitus- ja koulutusyhteistyötä sekä meripelastusta koskevan operatiivisen yhteistyön käytäntöjä. Yhteistyömuistiossa sovitun meripelastusyhteistyön keskeisimpiä operatiivisia toimijoita ovat Rajavartiolaitokseen kuuluvat Länsi-Suomen ja Suomenlahden merivartiostot sekä Suomen Meripelastusseuran jäsenyhdistykset.

Suomen Meripelastusseura pitää erittäin tärkeänä, että yhteistoiminnan periaatteista ja muodoista on nyt sovittu kirjallisesti. Se selkiyttää ja tehostaa yhteistyötä käytännön tasolla entisestään.

Meripelastusseura on toiminut vesillä liikkujien turvana jo 125 vuotta. Sen 60 asemasta puolet on rannikolla ja puolet sisävesillä. Kaikki Meripelastusseuran pelastusveneiden miehistöissä toimivat ovat vapaaehtoisia.

The post Rajavartiolaitoksen ja Meripelastusseuran välinen yhteistoimintamuistio allekirjoitettu appeared first on Suomen Meripelastusseura.

Uusi pelastusvene Kuopioon

Su, 06/12/2022 - 22:58
Meripelastusseura on vastaanottanut uuden PV3-luokan pelastusveneen, joka sijoitetaan Kuopioon. Vene parantaa Kuopion Järvipelastajien toimintaedellytyksiä merkittävästi. Asemapaikalleen uusi vene saapui 12.6.

Kymmenmetrinen, kahdella 300 hevosvoiman perämoottorilla varustettu pelastusvene yltää noin 42 solmun maksiminopeuteen. Siinä on meripelastusvarustus, joka sisältää myös kevyen palonsammutus- ja tyhjennyskaluston sekä ensiaputehtäviin tarvittavat varusteet. Lisäksi veneessä on hydraulisesti avattava keulaportti, joka parantaa mahdollisuuksia rantautua luonnonsatamiin ja helpottaa potilaan siirtoa veneeseen.

– Vuoksen vesistö on vilkasta veneilyaluetta ja myös vapaaehtoisilla meripelastajilla riittää seudulla töitä. Kuopion järvipelastajat suorittavat vuosittain noin sata pelastus- ja avustustehtävää toiminta-alueellaan. Olemme iloisia voidessamme sijoittaa Kuopioon uuden tehokkaan ja monenlaisiin tehtäviin soveltuvan pelastusveneen. Uskon, että se parantaa Kuopion Järvipelastajien toimintaedellytyksiä ja alueen vesillä liikkuvien turvallisuutta entisestään, sanoo Meripelastusseuran toimitusjohtaja Jori Nordström.

Kuopion Järvipelastajien uusi pelastusvene aloittaa päivystyksen miehistöjen perehdytyksen jälkeen vielä ennen juhannusta. Vene kastetaan 9.7. ja samalla juhlistetaan yhdistyksen 50. toimintakautta Kallaveden äärellä.

– Uusi nopeakulkuinen alus antaa runsaasti mahdollisuuksia toiminnan kehittämiseen sekä nopeuttaa avustettavien kohteiden saavuttamista. Uuden veneen myötä yhdistyksessä tullaan käynnistämään ensivastetoiminta. Jatkossa toimimme myös osana virallista ensihoitopalvelua ja näin parannamme veneilijöiden turvallisuutta Kallaveden ympäristössä, kertoo Kuopion Järvipelastajien puheenjohtaja Hanna Venäläinen.

Kuopion uusi pelastusvene on kuudes Kewatec Aluboatin Meripelastusseuralle rakentamassa PV3-luokan venesarjassa. Samaan aikaan vastaanotettiin myös sarjan seitsemäs vene, joka sijoitetaan Inkooseen.

Kuopion Järvipelastajat on vuonna 1971 perustettu meripelastusyhdistys. Yhdistyksellä on kaksi asemapaikkaa: Kuopion Pirttiniemessä Pursiseuran yhteydessä, sekä Iivarinsalon-saaressa eteläisellä Kallavedellä. Miehistön jäseniä on tällä hetkellä noin 20.

Artikkelin kuva Matias Turunen.

The post Uusi pelastusvene Kuopioon appeared first on Suomen Meripelastusseura.

Vapaaehtoiset meripelastajat jälleen turvana vesillä

To, 04/28/2022 - 16:45
Vapaaehtoisten meripelastajien päivystyskausi on alkanut tai alkaa asteittain toukokuussa. 1. toukokuuta lähtien vastaa myös Meripelastusseuran Trossi-palvelunumero 0800 30 22 30 veneilijöiden kiireettömiin avunpyyntöihin.

Suuri osa Meripelastusseuran vapaaehtoisia pelastusasemia siirtyy valmiuteen vappuviikonloppuna. Pohjoisempana sekä myöhäisen kevään vuoksi paikoin vielä jäässä olevilla sisävesillä pelastusveneet lasketaan vesille heti jäiden lähdettyä. Avovesikauden ensimmäisen tehtävän suoritti Porvoon Meripelastajien pelastusvene Aktia Porvoo jo 21.4. hinaten konerikkoisen moottoriveneen satamaan.

Vapaaehtoiset meripelastajat päivystävät ympäri vuorokauden keskimäärin alle puolen tunnin lähtövalmiudessa. Arki-iltaisin ja viikonloppuisin pelastusveneet partioivat usein vesillä valmiina auttamaan välittömästi.

Viime vuonna Meripelastusseuran vapaaehtoisten tehtävämäärä ylitti jo toista vuotta peräkkäin kahdentuhannen rajan. Miehistöt lähtivät hälytystehtävään yhteensä 2126 kertaa. Apua sai 4415 ihmistä, joista 21 pelastettiin välittömästä hengenvaarasta.

– Uskon, että veneilybuumi jatkuu, vaikka valtaosa koronarajoituksista onkin purettu. Paljon riippuu toki säistä, mutta varaudumme jälleen kiireiseen kesään, sanoo Meripelastusseuran turvallisuus- ja valmiuspäällikkö Marko Stenberg.

Meripelastusseuran 60 pelastusaseman verkosto rannikolla ja sisävesillä ulottuu Hangosta Inariin. Asemille on sijoitettuna 139 pelastusvenettä, joita operoi noin 1500 koulutettua vapaaehtoista.

Vastuullisesti vesille

Vapaaehtoisille meripelastajille tulevista avunpyynnöistä valtaosa tulee huviveneilijöiltä ja johtuu veneen teknisestä viasta, huollon laiminlyömisestä tai kuljettajan merimiestaidollisesta virheestä.

– Veneen keväthuoltoon ja varusteiden tarkistukseen panostamalla voi välttää monta ongelmaa vesillä. Myös omat tiedot ja taidot on hyvä päivittää ajan tasalle. Toissa vuonna uudistettu vesiliikennelaki toi veneen päällikölle paljon lisää vastuuta, muistuttaa Marko Stenberg.

Veneilytaidot voi päivittää helposti Meripelastusseuran maksuttomilla verkkokursseilla osoitteessa veneilytaito.fi.

Vesille lähtijän muistilista:

  • Tee reittisuunnitelma ja kerro se myös kotiin jääville
  • Tutustu säätiedotuksiin ja seuraa niitä matkan aikana
  • Varmista, että viestintävälineet toimivat ja pysyvät kuivina
  • Huolehdi siitä, että veneessäsi on riittävästi polttoainetta
  • Varaa mukaan moottorin tarvitsemia nesteitä ja varaosia
  • Opasta kaikille veneessä olijoille turvalliset toimintatavat
  • Muista, että vain päälle puettu pelastusliivi pelastaa
  • Varmista, että sinulla on voimassa oleva Trossi-jäsenpalvelu.
Mistä apua?

Hätä- tai vaaratilanteessa vesillä tulee aina soittaa hätänumeroon 112 tai merialueella meripelastuksen hälytysnumeroon on 0294 1000. Kiireettömissä ongelmatilanteissa apua saa Meripelastusseuran Trossi-palvelunumerosta 0800 30 22 30 (1.5.-31.10.).

The post Vapaaehtoiset meripelastajat jälleen turvana vesillä appeared first on Suomen Meripelastusseura.

Veneilyturvallisuutta verkossa 3.5.2022

Ke, 04/20/2022 - 20:02
Meripelastusseura, Fennia ja Motonet järjestävät yhteistyössä maksuttoman, kaikille avoimen veneilyturvallisuuswebinaarin tiistaina 3.5.2022 klo 18-19.30.

Illan aiheita ovat:

  • Mitkä ovat huviveneen päällikön vastuut ja velvollisuudet?
  • Miksi vene kannattaa katsastaa?
  • Mitä katsastusvälineitä tarvitaan?
  • Mitkä ovat veneilijöiden yleisimmät vakuutustapahtumat?

Aikaa on varattu myös kysymyksille ja keskustelulle.

Tervetuloa!

Ilmoittaudu tästä viimeistään 1.5.2022.

The post Veneilyturvallisuutta verkossa 3.5.2022 appeared first on Suomen Meripelastusseura.

Trossi-jäsenkortit ja venetarrat 2022 matkalla

Ti, 04/19/2022 - 19:18
Vuoden 2022 Trossi-jäsenkortit ja venetarrat saapuvat kaikille 8.4. mennessä laskun maksaneille Trossi-jäsenille huhtikuun viimeisellä viikolla jäsenlehden mukana tai kirjepostissa.

Jos siis saat Trossi-jäsenlehtesi kelmutettuna, löydät paketista myös jäsenkortin sisältävän kirjeen ja veneeseen liimattavan Trossi-tarran. Jos taas jäsenlehti kolahtaa postiluukusta ilman lisukkeita, tulevat kortti ja tarra omana lähetyksenään. Seuraava postitus 8.4. jälkeen maksaneille lähtee viikon 17 alussa ja on perillä loppuviikosta tai heti vapun jälkeen.

Toukokuun alusta lähtien postitamme Trossi-jäsenmateriaaleja vähintään kerran viikossa sitä mukaa kuin maksut kirjautuvat järjestelmäämme.

Jos materiaali ei jostain syystä saapuisi ennen kuin lähdet vesille, on Trossi joka tapauksessa voimassa, kun vuoden 2022 jäsenmaksu on maksettu. Trossin voi todentaa jäsennumerolla ja maksutositteella suoritetusta jäsenmaksusta (esim. kuvakaappaus maksukuitista). Kannattaa myös ladata Trossi-mobiilijäsenkortti, jolloin et tarvitse paperista jäsenkorttia lainkaan. Lue lisää täältä.

Jäsenpalvelumme on tähän aikaan keväästä ajoittain ruuhkautunut. Parhaiten saat meihin yhteyden kotisivujemme jäsentietojen päivityslomakkeella. Olethan kärsivällinen, vaikka et saisi vastausta saman tien. Vastaamme jokaiseen yhteydenottoon. Kiitos ymmärtäväisyydestä!

Trossi-palvelukausi alkaa 1.5., jolloin myös Trossi-palvelunumeron 0800 30 22 30  päivystys käynnistyy.

The post Trossi-jäsenkortit ja venetarrat 2022 matkalla appeared first on Suomen Meripelastusseura.

Verkkoluento 20.4: Kulkeminen kapeilla väylillä

Su, 04/17/2022 - 10:53
Meripelastusseura järjestää 20.4.2022 klo 18-20 veneilijöille suunnatun, kaikille avoimen verkkoluennon kapeilla väylillä liikkumisesta.

Luennoitsijana toimii HSEQ-päällikkö Pasi Paldanius FinnPilot Pilotage Oy:stä.

Tervetuloa mukaan oppimaan tärkeää turvallisuusasiaa!

Osallistumislinkki luennolle: https://us02web.zoom.us/j/85755717710.

The post Verkkoluento 20.4: Kulkeminen kapeilla väylillä appeared first on Suomen Meripelastusseura.

Meripelastusseura ei hyväksy minkäänlaista häirintää

To, 04/14/2022 - 13:26
Meripelastusseuran jäsenyhdistysten miehistönjäsenten ja muiden aktiivien keskuudessa toteutettiin helmikuussa 2022 kysely, jonka tarkoituksena oli kartoittaa seksuaalisen häirinnän esiintymistä vapaaehtoisessa meripelastustoiminnassa.

Häirintäkyselyn tulosten perusteella noin kymmenen prosenttia vastaajista on kokenut seksuaalista häirintää vapaaehtoisessa meripelastustoiminnassa. Häirintä koskettaa sekä naisia että miehiä. Lisäksi kyselystä ilmeni, että vaikka ilmoituskanavia ja toimintaohjeita häirintätapausten varalle on olemassa, niitä ei tunneta riittävästi.

Suomen Meripelastusseura ei hyväksy vapaaehtoisessa meripelastustoiminnassa minkäänlaista henkistä tai fyysistä väkivaltaa, seksuaalista tai muuta häirintää, kiusaamista tai syrjintää. Vapaaehtoisen meripelastuksen tulee olla kaikille hyvä ja turvallinen harrastus.

Meripelastusseuran tietoon tulleisiin häirintätapauksiin on puututtu ja puututaan jatkossakin. Ilmoituskanavia ja toimintatapoja sekä viestintää kehitetään edelleen. Ehdottomana tavoitteena on nollatoleranssi.

Tarvittaessa lisätietoja antaa turvallisuus- ja valmiuspäällikkö Marko Stenberg, puh. 040 536 5661.

The post Meripelastusseura ei hyväksy minkäänlaista häirintää appeared first on Suomen Meripelastusseura.

Vuoden meripelastajat Porvoosta – pelastustehtävä poikkeuksellisen haastavissa olosuhteissa

Pe, 03/25/2022 - 07:59

Meripelastusseura on nimittänyt Vuoden 2021 meripelastajiksi porvoolaisten pelastusveneiden Aktia Porvoon ja Securitaksen miehistöt, jotka pelastivat kahden hengen venekunnan erittäin vaikeissa olosuhteissa viime syksynä.

Moottorivene ajoi rysään ja menetti ohjailtavuutensa huonossa säässä Pellingin länsipuolella illalla 22.10.2021. Merenkäynti oli kovaa, satoi ja oli pimeää. Porvoon Meripelastajien partioajosta palaamassa ollut pelastusvene Aktia Porvoo ehti 20 minuutissa apuun.

Haveriveneen moottori toimi edelleen ja vene peruutti vasta-aaltoon. Aktian saapuessa paikalle vene oli noin 200 metrin päässä saaresta ja vaarassa ajautua rantakivikkoon.

Kovan merenkäynnin vuoksi Aktia ei yrityksistä huolimatta päässyt turvallisesti avustettavan viereen. Lopulta hinausköysi saatiin pelastusveneeseen sitomalla se pelastusliiviin, jonka miehistö sai poimittua vedestä. Merenkäynnistä ja rannan läheisyydestä johtuen jouduttiin hinaus tekemään peruuttamalla.

Myös Porvoon Meripelastajien toinen pelastusvene Securitas oli onnettomuuden sattuessa lähistöllä ja tuli apuun varmistamaan hinauksen kulkua ja rysäpaikan ohittamista. Miehistö opasti Aktia Porvoota peruuttamaan oikeaan suuntaan, koska näkyvyyttä ei ollut ja ranta oli hyvin lähellä. Kun päästiin tuulensuojaan Pellingin pohjoispuolelle, hinausvuoron otti Securitas, joka kuljetti avustettavan veneen loppumatkan Tirmoon.

Tehtävä kesti yhteensä reilun tunnin. Rajavartiolaitoksen helikopteri seurasi varmistamassa tilannetta ilmasta käsin Pellingin pohjoispuolelle saakka.

– Hinaustehtävät ovat vapaaehtoisille meripelastajille tuttuja. Tässä tapauksessa pimeys, 15 metriä sekunnissa puhaltava tuuli ja parimetrinen aallokko tekivät muuten tavanomaisesta tehtävästä erittäin vaikean. Tehtävän onnistuneeseen suoritukseen tarvittiin molempia pelastusveneitä ja miehistöjen saumatonta yhteistyötä, sanoo Meripelastusseuran turvallisuus- ja valmiuspäällikkö Marko Stenberg.

Kuvassa vasemmalta oikealle Mika Mastomäki, Sebastian Nilsson-Ollandt, Meeri Dahlberg, Jari Salonen ja Jan Haapoja. Mikko Aroniitty puuttuu kuvasta.

Aktia Porvoon päällikkönä toimi Mikko Aroniitty ja miehistössä Jari Salonen, Meeri Dahlberg ja Mika Mastomäki. Securitaksen päällikkönä toimi Sebastian Nilsson-Ollandt ja kansimiehenä Jan Haapoja.

Miehistöt palkitaan Vuoden meripelastaja -nimityksellä, Meripelastajan malja -kiertopalkinnolla ja Meripelastusseuran ansiomerkeillä. Huomionosoitukset jaetaan Meripelastusseuran koulutuspäivillä MS Silja Serenadella 25.3.

Meripelastusseura on jo vuodesta 1992 lähtien palkinnut vuosittain ansioituneen vapaaehtoisen meripelastajan tai miehistön Vuoden meripelastaja -nimityksellä.

The post Vuoden meripelastajat Porvoosta – pelastustehtävä poikkeuksellisen haastavissa olosuhteissa appeared first on Suomen Meripelastusseura.

Turvallisuusraportoinnin edistäminen Vuoden 2021 turvallisuusteko

Pe, 03/25/2022 - 07:58

Meripelastusseura on myöntänyt Vuoden 2021 turvallisuusteko -nimityksen Tampereen pelastusaseman turvallisuusvastaava Tero Isotalolle. Isotalon vahva sitoutuminen raportointikulttuurin kehittämiseen on vaikuttanut merkittävästi vapaaehtoisten miehistöjen turvallisuuden parantumiseen.

Meripelastusseuran Pirkanmaan jäsenyhdistyksen Tampereen pelastusaseman turvallisuusvastaavana vuonna 2021 toiminut Tero Isotalo on sitoutunut vahvasti vapaaehtoisen meripelastustoiminnan turvallisuuden kehittämiseen. Vuonna 2021 Tampereen aseman turvallisuushavaintojen määrä kasvoi merkittävästi ja myös tehtyjen havaintojen laatu parani nopeasti kauden aikana.

Turvallisuuskulttuurin kehittäminen on pitkäkestoista, jatkuvaa toimintaa. Se edellyttää yhteistyötä ja vaatii aseman kaikkien vapaaehtoisten sitoutumista. Tuloksia ei kuitenkaan voida saavuttaa ilman ”moottorina” toimivaa henkilöä. Tero Isotalo on onnistunut sitouttamaan aseman toimihenkilöistä koostuvan ydinryhmän kehittämään aseman turvallisuusraportointia.

– Turvallisuusraportoinnin onnistunut käyttöönotto ja raportoinnin esteiden voittaminen ei ole yksinkertainen tehtävä: uusien toimintatapojen jalkauttaminen, raportointikulttuurin luominen ja muutosvastarinnan hallinta edellyttävät sitoutumista, sitkeyttä ja uskoa asiaan, sanoo Meripelastusseuran turvallisuus- ja valmiuspäällikkö Marko Stenberg.

Turvallisuushavaintojen sekä havaittujen ongelmien laadukas käsittely on parantanut selkeästi turvallisuuskulttuuria Tampereen asemalla. Lisäksi Isotalon työn tuloksia voidaan hyödyntää valtakunnallisesti Meripelastusseuran 60 pelastusasemalla.

The post Turvallisuusraportoinnin edistäminen Vuoden 2021 turvallisuusteko appeared first on Suomen Meripelastusseura.

Vuoden alusvastaavat pitävät huolta Pietarsaaren meripelastajien kalustosta

Pe, 03/25/2022 - 07:58

Meripelastusseura on nimittänyt Vuoden alusvastaaviksi Kari Nybergin ja Tor-Björn Lundin, jotka ovat huolehtineet esimerkillisesti Pietarsaaren meripelastusyhdistyksen pelastusveneistä jo neljännesvuosisadan.

Kari Nyberg ja Tor-Björn Lund ovat toimineet Pietarsaaren Meripelastajien alusvastaavina yhdistyksen pelastusveneen, Otto Malmin koko 25-vuotisen historian ajan ja pitäneet aluksen sekä sen apuveneen erittäin hyvässä kunnossa. Pitkän kokemuksen ansiosta kaksikolta onnistuvat korjaustoimenpiteet ammattitaidolla aina lasikuitu- tai hypalonkorjauksista moottoreiden korjauksiin asti.

Nyberg ja Lund eivät juurikaan toimi pelastusmiehistöissä, vaan käyttävät aikansa erityisesti kaluston ylläpitoon. Näin mahdollistetaan se, että pelastusveneet ovat hyvässä toimintakunnossa aina, kun niitä tarvitaan.

– Miesten yhteistyö on vuosien varrella hioutunut saumattomaksi ja he muodostavat loistavan tiimin. Olisi ollut mahdoton ajatus palkita heistä vain toinen. Niinpä molemmat saavat Vuoden alusvastaava -kunnianimityksen, kertoo Meripelastusseuran tekninen päällikkö Taneli Mauno.

The post Vuoden alusvastaavat pitävät huolta Pietarsaaren meripelastajien kalustosta appeared first on Suomen Meripelastusseura.

Tulokas vuodelta 2021: Henri Ahonen Ala-Keiteleeltä

Ke, 03/23/2022 - 20:15
Oletko harkinnut meripelastusharrastuksen aloittamista? Vapaaehtoisina meripelastajina toimii eri-ikäisiä miehiä ja naisia hyvin erilaisista taustoista. Joillakin on aiempaa veneilykokemusta, mutta suurella osalla ei. Esittelemme kevään aikana muutamia viime vuosien tulokkaita. Vuorossa on Henri Ahonen (33) Ala-Keiteleeltä.

Henri Ahoselle vapaaehtoinen meripelastustoiminta oli tuttua jo vanhastaan sopimuspalokuntaharrastuksen kautta.

– Myös työpaikan pomo sattui olemaan vapaaehtoinen meripelastaja, ja olin seurannut toimintaa somessa jo pitkään. Viime keväänä päätin sitten lähteä kokeilemaan, Henri kertoo.

Henri pääsi heti viikkoharjoituksiin mukaan, ja viikonlopun kestävä tulokaskurssi pidettiin Suonenjoella. Ala-Keiteleeltä uusia tulokkaita oli kaksi.

– Opeteltiin muun muassa solmuja, vedestä pelastamista ja ensiapua. Paljon oli jo tuttua VPK:n puolelta, mutta toimintatavat pelastusaluksella olivat uusia. Veneen käsittelyn ja solmujen opetteluun meni eniten aikaa, muistelee Henri.

Henri tulee omien sanojensa mukaan toimeen kaikkien kanssa. Myös meripelastajien joukkoon hän solahti kuin kala veteen.

– Meillä on mahtava porukka! Olen saanut monta uutta ystävää.

Kun päivystyskausi taas reilun kuukauden päästä alkaa, toimii Henri kansimiehenä Ala-Keiteleen järvipelastajien pelastusvene Baronalla ja päällikkönä apuvene Kuutinkarilla. Lisäksi hän kuuluu yhdistyksen hallitukseen ja toimii uusien miehistöjäsenten rekrytoinnista vastaavana. Kolmen lapsen isä ja pientilallinen jatkaa edelleen myös VPK-harrastusta. Miten ihmeessä aika riittää kaikkeen?

– Helposti, vastaa Henri. – Se on vain järjestelykysymys.

Aloita maailman paras harrastus!

Meri- ja järvipelastusyhdistykset eri puolilla maata hakevat uusia vapaaehtoisia miehistöihinsä. Lue lisää ja täytä yhteydenottolomake.

The post Tulokas vuodelta 2021: Henri Ahonen Ala-Keiteleeltä appeared first on Suomen Meripelastusseura.

Meripelastusseura 125 vuotta turvana vesillä – juhlavuoden suojelijana tasavallan presidentti Sauli Niinistö

To, 03/03/2022 - 09:38
Suomen Meripelastusseura on toiminut vesillä liikkujien turvana jo 125 vuotta. Nykyisin vapaaehtoiset meripelastajat tulevat apuun yli kaksituhatta kertaa joka vuosi. Tasavallan presidentti Sauli Niinistö toimii Meripelastusseuran juhlavuoden suojelijana.

Maamme ensimmäinen vapaaehtoinen meripelastusasema perustettiin Suursaareen vuonna 1857. Suomen Meripelastusseura perustettiin 40 vuotta myöhemmin 27.3.1897. Aluksi vapaaehtoiset meripelastajat liikkuivat soutaen ja purjeilla. Vuonna 1913 hankittiin ensimmäinen moottoripelastusvene Hangon meripelastusasemalle.

Marraskuussa 1929 Utön edustalla tapahtunut Drakenin haaksirikko vauhditti meripelastustoiminnan organisointia ja rahoituksen kehittämistä. Meripelastusseura käynnisti 1930-luvulla raha-automaattitoiminnan ja oli yksi Raha-automaattiyhdistyksen perustajajäsenistä.

Keväällä 1937 laskettiin vesille ensimmäinen Meripelastusseuran rakennuttama pelastusristeilijä, Outoori. Lähes kaksi vuosikymmentä myöhemmin, vuonna 1956 valmistui ensimmäinen teräsristeilijä. Harmaja palveli yli 40 vuotta. Sen korvasi edelleen käytössä oleva pelastusristeilijä Jenny Wihuri vuonna 1999.

Tänään Meripelastusseuraan kuuluu 58 jäsenyhdistystä, jotka ylläpitävät 60 pelastusasemaa rannikolla ja sisävesillä. Asemille sijoitettuna on 131 pelastusalusta, joiden miehistöissä toimii lähes 1 500 koulutettua vapaaehtoista meripelastajaa. Meripelastustoiminnan lisäksi Meripelastusseura parantaa turvallisuutta vesillä veneilyturvallisuuskoulutuksen ja valistuksen avulla.

”Jokainen voi vaikuttaa veneilyturvallisuuteen toimimalla vastuullisesti vesillä. Asenteella on merkitystä. Suomen Meripelastusseura on tehnyt ansiokasta ennaltaehkäisevää työtä jakamalla tietoa meriturvallisuudesta sekä kouluttamalla veneilijöitä”, kirjoittaa tasavallan presidentti Sauli Niinistö Meripelastusseuralle osoittamassaan tervehdyksessä.

Meripelastusseuran vapaaehtoismiehistöjen tehtävämäärä on yli kaksinkertaistunut kahdessa vuosikymmenessä. Vuonna 2002 suoritettiin 844 tehtävää ja vuonna 2020 ylittyi ensimmäistä kertaa 2 000 tehtävän raja. Viime vuonna vapaaehtoiset meripelastajat tulivat vesillä apuun 2 126 kertaa ja apua sai yhteensä 4 413 ihmistä. 21 heistä pelastettiin välittömästä hengenvaarasta.

Pelastusveneiden miehistöt eivät saa mitään taloudellista korvausta työstään. Vuonna 2021 he tekivät pelastus- ja avustustehtävillä vapaaehtoistyötä yhteensä yli 14 000 henkilötyötuntia.

”Kiitän kaikkia Suomen Meripelastusseuran toimintaan osallistuneita arvokkaasta vapaaehtoistyöstänne vesillä liikkujien hyväksi. Vapaaehtoisten meripelastajien työpanoksen arvo yhteiskunnalle on mittaamattoman suuri”, kirjoittaa tasavallan presidentti.

Tasavallan presidentin tervehdyksen voi lukea kokonaisuudessaan täältä.

The post Meripelastusseura 125 vuotta turvana vesillä – juhlavuoden suojelijana tasavallan presidentti Sauli Niinistö appeared first on Suomen Meripelastusseura.

Tasavallan presidentin tervehdys

To, 03/03/2022 - 09:16
Meripelastusseuran 125-vuotisjuhlavuoden suojelijan, tasavallan presidentti Sauli Niinistön tervehdys.

Suomen Meripelastusseura täyttää tänä vuonna kunnioitettavat 125 vuotta. Vapaaehtoinen meripelastustoiminta sai alkunsa, kun ensimmäinen vapaaehtoinen meripelastusasema perustettiin Suursaareen vuonna 1857. Suomen Meripelastusseura perustettiin 40 vuotta myöhemmin.

Suomen Meripelastusseuran jäsenyhdistykset ylläpitävät tänä päivänä 60 pelastusasemaa rannikolla ja sisävesillä Hangosta Inariin. Mukana toiminnassa on noin 1500 koulutettua vapaaehtoista meripelastajaa.

Vapaaehtoisten meripelastajien tehtävät ovat kasvaneet tasaisesti viimeisen kymmenen vuoden aikana. Toimintaan kuuluu pelastus- ja avustustehtäviä, partioajoa, päivystystä ja koulutusta. Vapaaehtoistoiminnalla on autettu lukemattomia pulaan joutuneita. Aivan viime vuosina pandemian ja lämpimien säiden myötä veneilyn suosio on kasvanut entisestään ja meripelastustehtäviä on ollut historiallisen paljon, yli 2000 vuodessa. Osa tehtävistä koskee välitöntä hengenvaaraa.

Jokainen voi vaikuttaa veneilyturvallisuuteen toimimalla vastuullisesti vesillä. Asenteella on merkitystä. Suomen Meripelastusseura on tehnyt ansiokasta ennaltaehkäisevää työtä jakamalla tietoa meriturvallisuudesta sekä kouluttamalla veneilijöitä.

Kiitän kaikkia Suomen Meripelastusseuran toimintaan osallistuneita arvokkaasta vapaaehtoistyöstänne vesillä liikkujien hyväksi. Vapaaehtoisten meripelastajien työpanoksen arvo yhteiskunnalle on mittaamattoman suuri.

Onnittelen Suomen Meripelastusseuraa 125-vuotisjuhlavuodesta ja toivotan menestystä tärkeälle toiminnallenne!

Sauli Niinistö
Tasavallan presidentti
Suomen Meripelastusseuran 125-vuotisjuhlavuoden suojelija

Tasavallan presidentin tervehdys, FI

Tasavallan presidentin tervehdys, SV

Tasavallan presidentin tervehdys, EN

The post Tasavallan presidentin tervehdys appeared first on Suomen Meripelastusseura.

Tulokkaat vuodelta 2020: Marjo ja Tommi Vanhala Lahdesta

Ti, 03/01/2022 - 13:20
Oletko harkinnut meripelastusharrastuksen aloittamista? Mietitkö, riittääkö kunto, aika ja osaaminen? Vapaaehtoisina meripelastajina toimii eri-ikäisiä miehiä ja naisia erilaisista taustoista. Joillakin on aiempaa veneilykokemusta, mutta suurella osalla ei. Esittelemme kevään aikana muutamia viime vuosien tulokkaita. Sarjan toisessa osassa harrastuksen aloittamisesta kertovat Marjo ja Tommi Vanhala Lahdesta.

Vapaaehtoinen meripelastus voi olla myös puolisoiden yhteinen harrastus. Marjo (38) ja Tommi (44) Vanhala lähtivät katsomaan Lahden Järvipelastajien infotilaisuutta syksyllä 2020.

– Olin hankkinut kesällä Meripelastusseuran Trossi-jäsenpalvelun. Huomasin somessa ilmoituksen esittelytapahtumasta. Ehdotin Marjolle, että lähdetään katsomaan, Tommi kertoo.

Seuraavalla viikolla alkoi jo tulokaskoulutus viikkotreeneissä.

– Meitä oli vain kolme tulokasta ja kouluttajat. Muita ei tavattu pitkään aikaan. Luultiin ensin, että toimintaa pyörittää tosi pieni porukka, mutta se johtuikin koronan takia tehdyistä järjestelyistä, joiden tarkoitus oli ehkäistä miehistöjen altistumista tartunnalle.

Tommi on liikkunut vesillä pienestä pitäen. Marjon ensimmäinen kosketus veneilyyn tapahtui, kun pariskunta hankki yhdessä 8,5-metrisen teräsveneen kesällä 2020.

– Meripelastustreeneissä jotkut asiat tuntuivat alkuun vaikeilta, mutta kyllä ne oppi, kun sitkeästi harjoitteli, Marjo kertoo.

– Todella hyvin meidät otettiin vastaan. Avoimesti kerrottiin kaikesta ja heti pääsi tekemään asioita, jatkaa Tommi.

Syksyn aikana Marjo ja Tommi pääsivät molemmat harjoittelijoiksi ja kesällä 2021 kansimiehiksi pelastusveneeseen.

Meripelastusharrastuksen ja muun elämän yhteensovittaminen onnistuu Marjon ja Tommin mukaan hyvin.

– Viime kesänä meni ”mepeilyyn” keskimäärin yksi päivä viikossa. Lisäksi päivystettiin pari viikonloppua. Viikoittaiset koulutusillat olivat heinäkuun ajan tauolla.

Molemmilla on miehistöön kuulumisen lisäksi myös muita tehtäviä yhdistyksessä. Marjo on hallituksen jäsen ja sihteeri sekä maaliskuun alusta lähtien myös yhdistyksen talousvastaava. Tommi toimii tukikohtavastaavana.

– Meillä on kolme päivystystukikohtaa, yksi Vesijärvellä ja kaksi Päijänteen puolella, sekä Niemen satamassa sijaitseva koulutus- ja toimistotila. Tukikohtavastaavana käyn keväällä laittamassa vesipumput paikoilleen ja sähköt päälle. Ja syksyllä taas vastaavasti laittamassa paikat kiinni. Myös pieniä korjaustöitä teen tarvittaessa itse.

Tommilla on tavoitteena edetä tulevana kesänä tai viimeistään kaudella 2023 perämieheksi yhdistyksen PV1-luokan pelastusvene Jouseen.

– Toivottavasti saan kerättyä kesän aikana riittävästi kokemusta. Kaikki perämiehen koulutuksen verkkoluennot olen kuunnellut nyt kevättalvella. Kuun vaihteessa menen tutkakurssille ja huhtikuussa mennään Marjon kanssa molemmat VHF-radiokurssille Hämeenlinnaan.

Kun kysyy, mikä meripelastusharrastuksessa on parasta, vastaavat Marjo ja Tommi kuin yhdestä suusta: vesillä oleminen. Harrastusta he suosittelevat yhteistyökykyisille ja erilaisten ihmisten kanssa hyvin toimeen tuleville ihmisille.

– Rauhallinen luonne olisi hyvä olla. Sellainen, joka pystyy rauhoittamaan omalla olemuksellaan hätääntyneitä ihmisiä.

Aloita maailman paras harrastus!

Lahden Järvipelastajien kevään rekrytointipäivä Niemen satamassa, Lahdessa lauantaina 19.3.2022 klo 14-16. Tervetuloa!

Pääkaupunkiseudun miehistöhaku on parhaillaan käynnissä ja jatkuu 13.3. asti. Lue lisää ja tule mukaan.

Myös monet muut meri- ja järvipelastusyhdistykset eri puolilla maata hakevat uusia vapaaehtoisia miehistöihinsä. Täytä yhteydenottolomake.

The post Tulokkaat vuodelta 2020: Marjo ja Tommi Vanhala Lahdesta appeared first on Suomen Meripelastusseura.

Tulokas vuodelta 2019: Rami Kujanpää Espoosta

Ti, 02/15/2022 - 23:03
Oletko harkinnut meripelastusharrastuksen aloittamista? Mietitkö, riittääkö kunto, aika ja osaaminen? Vapaaehtoisina meripelastajina toimii eri-ikäisiä miehiä ja naisia hyvin erilaisista taustoista. Toisilla on aiempaa veneilykokemusta, mutta suurella osalla ei. Esittelemme kevään aikana muutamia viime vuosien tulokkaita. Sarjan aloittaa Rami Kujanpää (50) Espoosta.

Rami Kujanpää oli miettinyt vapaaehtoiseen meripelastustoimintaan mukaan lähtemistä aiemminkin, mutta tuumasta toimeen hän ryhtyi keväällä 2019.

– Silloisen kollegan kanssa juteltiin aiheesta. Ikäni merellä liikkuneena ajattelin, että tämähän kuulostaa hyvältä. Ajankohtakin oli mitä mainioin, koska pääkaupunkiseudun yhdistysten miehistöhaku oli juuri käynnissä.

Rami täytti hakulomakkeen netissä ja sai kutsun haastatteluun.

– Se pidettiin Espoon Meripelastajien asemalla Melstenissä ja kesti noin 15-20 minuuttia. Parin viikon päästä tuli kutsu Espoon ja Helsingin yhteiseen infotilaisuuteen. Infon jälkeen kysyttiin, olenko edelleen varma, että haluan mukaan toimintaan. Olin entistäkin varmempi.

Huhti-toukokuun vaihteessa järjestettiin Helsingin Meripelastusyhdistyksen tukikohdassa Matosaaressa yhden päivän ”bootcamp”, jonka perusteella hakijoista karsittiin vielä puolet.

– Tiesin, etten kohta viisikymppisenä ole porukan nuorimmasta päästä, ja arvelin, ettei päivä tule olemaan helppo. Suoritimme erilaisia turvallisuuteen ja meripelastukseen liittyviä rasteja maalla ja merellä. Sattui olemaan hieno sää, aika kului nopeasti ja kaikkiaan päivä oli upea kokemus. Ja ilmeisesti myös suoriuduin ihan hyvin, koska jonkin ajan päästä sain tietää tulleeni valituksi Espoon Meripelastajien miehistöön.

 

Tulokaskurssi pidettiin toukokuisena viikonloppuna yhdistyksen saaritukikohdassa Anturissa.

– Ohjelmassa oli perusasioita, kuten solmuja, heittoliinan heittoa, pelastautumista, pelastamista ja ensiapua. Ehdottomasti kiinnostavinta oli alusten käsittely ja ajaminen. Etukäteen hiukan jännitti, kuinka saan nukuttua vieraiden ihmisten kanssa, mutta lopulta uni maistui hyvin.

Rami viihtyi heti vapaaehtoisten meripelastajien joukossa.

– Porukassa on mahtava yhteishenki ja sopivan hurttia huumoria. Tulokkaat otettiin hienosti vastaan.

Kesän aikana Ramille kertyi noin 15 meripäivää. Keväällä 2020 hän sai kansimiehen nimityksen ensimmäisenä omasta tulokasjoukostaan.

Koronavuonna 2020 vapaaehtoisten meripelastajien toimintaan toivat lisää haasteita erilaiset rajoitukset ja suojautumisohjeet, joilla turvattiin miehistöjen terveyttä ja asemien toimintakykyä.

– Korona ei varsinaisesti pelottanut, mutta toki se mietitytti. Toimimme rajatuissa miehistöryhmissä ja suojauduimme hyvin.

Tällä hetkellä Rami toimii kansimiehenä Espoon molemmissa pelastusveneissä, Emmissä ja Resmedissä. Lisäksi hän on turvallisuusvastaava yhdistyksen operatiivisessa toimikunnassa. Onko suunnitelmissa myös eteneminen perämieheksi ja päälliköksi?

– Olen aina ollut kunnianhimoinen, joten totta kai. Toisaalta myös pursimiehen tehtävä kiinnostaa. Siinä pääsisin hyödyntämään parhaiten omia vahvimpia alueitani, ensiapu- ja ensivasteosaamista.

Meripelastusharrastus vie aikaa ja vaatii sitoutumista. Rami on löytänyt omien sanojensa mukaan kultaisen keskitien, jonka mukaan jakaa aikansa työn, perheen, toisen harrastuksen ja meripelastuksen kesken.

– En elä enää ruuhkavuosia, lapset ovat jo aikuisia, joten ei tule huono omatunto, että laiminlöisin heitä. Toinen harrastukseni SPR:n Kehä-Espoon osaston EA-ryhmän vararyhmänjohtajana ja ensiapukouluttajana painottuu taas enemmän talvikaudelle.

Ramille vapaaehtoisessa meripelastustoiminnassa ehdottomasti tärkeintä on muiden ihmisten auttaminen. Vahvoina kakkosina tulevat vesi elementtinä ja merellinen luonto.

Rami suosittelee meripelastusharrastusta auttamishaluisille ihmisille, jotka haluavat ja osaavat toimia ryhmässä.

– Meripelastus on tiimipeliä, ei yksilölaji!

Aloita maailman paras harrastus!

Pääkaupunkiseudun miehistöhaku on parhaillaan käynnissä ja jatkuu 13.3. asti. Lue lisää ja tule mukaan.

Myös monet muut meri- ja järvipelastusyhdistykset eri puolilla maata hakevat uusia vapaaehtoisia miehistöihinsä. Täytä yhteydenottolomake täällä.

The post Tulokas vuodelta 2019: Rami Kujanpää Espoosta appeared first on Suomen Meripelastusseura.

Tule harjoittelemaan hätämerkinantoa Helsingin Matosaareen 5.3.

To, 02/03/2022 - 11:11
Pääkaupunkiseudun meripelastusyhdistykset järjestävät yhteistyössä Laajasalon VPK:n kanssa hätämerkinantoharjoituksen veneilijöille lauantaina 5.3.2022 kello 10-17 Matosaaren meripelastusasemalla Helsingin Jollaksessa.

Tapahtumassa veneilijät voivat harjoitella turvallisesti hätämerkinantoa omilla hätämerkinantovälineillään. Harjoittelu on tärkeää, jotta hätätilanteessa osaa toimia oikein eikä aiheuta vaaraa itselleen tai muille. Hätämerkinantovälineiden tulisi olla tuttuja koko veneen miehistölle ja kaikkien tulisi tietää missä niitä säilytetään. Harjoitukseen osallistuvien on oltava 18 vuotta täyttäneitä.

Harjoituksessa käytettävät hätämerkinantovälineet ovat punaiset laskuvarjoraketit (ns. hätäraketit), punaiset käsisoihdut (hätäsoihtu), laskuvarjolliset punaiset valopistoolin ammukset, punaiset kynäraketit sekä oranssit hätäsavut. Jokainen ampuja käyttää omia hätämerkinantovälineitään, joiden valmistuspäiväleiman on oltava vuonna 2015 tai sitä uudempi. Kostuneita tai muuten huonokuntoisia välineitä ei saa käyttää. Järjestäjät tarkastavat kaikki harjoituksessa käytettävät hätämerkinantovälineet ja antavat osallistujille niiden käyttökoulutuksen.

Tapahtumaan voi tuoda maksutta vanhentuneita tai muuten käytettäväksi soveltumattomia hätämerkinantovälineitä asianmukaisesti hävitettäväksi.

Ilmoittautuminen ja osallistumismaksu

Harjoitukseen tulee ilmoittautua etukäteen torstaihin 3.3.2022 mennessä Helsingin Meripelastusyhdistyksen verkkosivuilla.

Meripelastusseuran jäsenyhdistysten Trossi- ja muille henkilöjäsenille harjoitus on maksuton. Myös perheenjäsenet voivat osallistua harjoitukseen maksutta. Muille osallistuminen maksaa 37 euroa/perhe.

Harjoitus voidaan joutua perumaan sopimattomien sääolojen vuoksi, ja sen toteutumiseen saattavat vaikuttaa myös mahdolliset koronarajoitukset. Helsingin meripelastusyhdistys tiedottaa tilaisuuden peruuntumisesta tai ajankohdan muuttumisesta verkkosivuillaan www.meripelastus.fi/helsinki.

Harjoituksen järjestävät Helsingin Meripelastusyhdistys, Espoon Meripelastajat sekä Laajasalon VPK.

The post Tule harjoittelemaan hätämerkinantoa Helsingin Matosaareen 5.3. appeared first on Suomen Meripelastusseura.

Sivut

Tekninen toteutus: W3 Group