Seuran tiedotteet

Tilaa syöte syöte Seuran tiedotteet
Me tulemme apuun!
Syötteen kokonainen osoite. 1 tunti 20 min sitten

Etelä-Saimaalle uusi apuvene

Ma, 11/12/2018 - 17:45
Lappeenrannassa asemapaikkaansa pitävä Etelä-Saimaan yhdistys sai keskiviikkona uuden apuvene-luokan pelastusaluksen. Veneen nimeksi tulee Kaukas alueen vapaaehtoisen meripelastustoiminnan pitkäaikaisen ja merkittävän tukijan, UPM Kaukaan mukaan.

Uusi apuvene on Rapasaaressa jo valmiudessa, mutta sen varsinainen ensimmäinen päivystyskausi alkaa keväällä 2019. Vene korvaa aiemmin Lappeenrannassa käytössä olleen, vuosimallia 1989 olevan AV Lähiveneen, josta luovutaan tämän kauden päätyttyä.

Kuva Oliver Kuustonen.

SMPS Etelä-Saimaa operoi Lappeenrannasta käsin kahdella aluksella. Alukset ovat PV Willimies ja ensi kauden alusta uusi AV Kaukas. Lisäksi yhdistyksellä on harjoitusalus Jopi. Eri tyyppiset alukset mahdollistavat pelastustoiminnan hyvinkin erilaisissa olosuhteissa täydentäen näin toisiaan.

Kausi 2018 on ollut Etelä-Saimaan yhdistyksen 49-vuotisen historian kiireisin. Pelastus- ja avunantotehtäviä on ollut 75, jonka lisäksi yhdistys on hoitanut 28 erilaista valistus- ja ennaltaehkäisevää tehtävää.

Meripelastusseuran vuonna 2016 Oy Petor Ab:lta tilaamien yhdeksän apuveneen kaikki veneet on nyt vastaanotettu. Veneiden rahoitukseen voi vielä osallistua liittymällä Meripelastajaheimoon. Lue lisää ja tule mukaan!

Meripelastajaheimo

The post Etelä-Saimaalle uusi apuvene appeared first on Suomen Meripelastusseura.

Perämerellä harjoitellaan etsintää ja pelastusta pimeässä

Pe, 11/09/2018 - 14:27
Länsi-Suomen merivartiosto järjestää PIMIÄ 2018 -meripelastusharjoituksen Perämerellä, Kemin ja Tornion edustalla tänään klo 17.00 alkaen

Harjoitukseen osallistuu viranomaisia ja vapaaehtoisia meripelastajia Perämeren rannikolta laajasti. Mukana on meripelastajia Oulusta, Kiviniemestä ja Meri-Lapista. Viranomaisia harjoitukseen osallistuu Oulun ja Lapin poliisilaitoksista sekä Lapin pelastuslaitoksesta. Järjestävältä puolelta osallistuvat yksiköt Virpiniemen ja Kemin merivartioasemilta. Yhteensä harjoittelemassa on noin 40 henkilöä.

Etsintää pimiässä

Harjoituksen aiheena ovat merialueella tapahtuva etsintä pimeän aikaan ja siihen liittyvät pelastustoimet. Harjoituksen aikana on mahdollista, että etsintäalueella käytetään valkoisia valaistusraketteja tai muita valkoisia valonlähteitä. Oikeita hätämerkinantovälineitä, kuten punaisia laskuvarjoraketteja, joiden käyttö on sallittua vain hätätilanteessa, ei harjoituksessa käytetä.

Kuvat Markku Tamminen

The post Perämerellä harjoitellaan etsintää ja pelastusta pimeässä appeared first on Suomen Meripelastusseura.

Muista isää Trossilla 11.11.

To, 11/08/2018 - 12:19
Ilahduta veneilevää isää hankkimalla Trossi isänpäivälahjaksi!

Varmista isän huolettomampi veneilykausi 2019 ja aloita aineettoman lahjan hankkiminen osoitteesta meripelastus.fi/trossilahjaksi

Täytä lomake ja maksa 80 euron Trossi-maksu verkkopankissa. Saat sähköpostiisi pdf-muotoisen lahjakortin, jonka voit joko tulostaa tai toimittaa sähköisesti lahjansaajalle. Halutessasi lähetämme lahjakortin puolestasi sähköpostitse. Lahjakortti on voimassa vuoden. Trossi-jäsenpalvelu takaa isälle maksuttoman veneen hinausavun kiireettömissäkin tilanteissa. Keskimääräinen hinaus ilman Trossia oli 306 €.
Trossi-maksuilla ja lahjoituksilla pidämme yllä maamme vapaaehtoista meripelastustoimintaa.

Trossi-tehtäviä 409

Tänä veneilykautena vapaaehtoiset meripelastajat ovat rientäneet apuun 1913 kertaa ja auttaneet 3664 ihmistä. Näistä kiireettömiä Trossi-tehtäviä on ollut 409. Trossi-tehtävien määrä on kasvanut 13 prosenttia edelliskauteen verrattuna. Kaikista Trossi-tehtävistä 35 prosenttia on tapahtunut Suomenlahden alueella, 23 prosenttia Vuoksen ja 22 prosenttia Saaristomeren alueella. Trossi-tehtäviä kertyi 14 % Päijänteelle ja 6 % Pohjanlahden alueelle. Eniten Trossi-avustustehtäviä on ollut Helsingin, Espoon, Porkkalan ja Porvoon meripelastusasemilla.

Lue lisää Trossi-lahjasta

Trossi lahjaksi

 

The post Muista isää Trossilla 11.11. appeared first on Suomen Meripelastusseura.

Toimitusjohtajan sijaiseksi 4.12. alkaen valmiuspäällikkö Jori Nordström

To, 11/08/2018 - 10:42
6.11.2018 pidetyssä Meripelastusseuran hallituksen ylimääräisessä kokouksessa päätettiin vapauttaa Seuran nykyinen toimitusjohtaja Jari Piirainen toimitusjohtajan tehtävistä 4.12.2018 alkaen.

Toimitusjohtajan sijaisena toimii Jari Piiraisen viralliseen työsuhteen päättymispäivään 11.3.2019 asti Seuran valmiuspäällikkö Jori Nordström.

Täksi ajaksi valmiuspäällikön tehtävät siirtyvät Seuran turvallisuuspäällikön Marko Stenbergin hoidettavaksi.

Suomen Meripelastusseura ry

Pekka Mölsä

puheenjohtaja

The post Toimitusjohtajan sijaiseksi 4.12. alkaen valmiuspäällikkö Jori Nordström appeared first on Suomen Meripelastusseura.

Meripelastajien 50. alusparaati merellä menehtyneiden muistoksi

Ti, 10/30/2018 - 17:42
Vapaaehtoiset meripelastajat kunnioittavat merellä menehtyneiden merenkulkijoiden muistoa alusparaatilla jo 50:ttä kertaa Helsingissä pyhäinpäivänä 3. marraskuuta klo 12. Mukana on myös Finnpilotin luotsivene. Paraatin jälkeen alukset ovat avoinna yleisölle Eteläsatamassa.

Yhteensä 11 alusta lähtee ohimarssille Hernesaaren kärjestä ja tekee merenkulkijoiden muistomerkin kohdalla Eiran rannassa lipputervehdyksen klo 12.10. Paraatia johtaa tänä vuonna poikkeuksellisesti Finnpilotin luotsivene viimetalvisen luotsiveneonnettomuuden muistoa kunnioittaen.

Samanaikaisesti merenkulkujärjestöjen edustajat laskevat seppeleen muistomerkille Ursinin kalliolla. Kunniakäynti ja meripelastusalusten paraati järjestetään tänä vuonna 50:ttä kertaa.

Alukset jatkavat matkaansa Eteläsatamaan ja kiinnittyvät Kolera-altaaseen Kauppatorin edustalle, missä kaikilla kiinnostuneilla on mahdollisuus tutustua niihin klo 13.00-14.30. Laiturialueella on myös Meripelastusseuran esittelyteltta, jossa on myynnissä kannatustuotteitamme. Tervetuloa tapaamaan vapaaehtoisia meripelastajia sekä hankkimaan samalla joulukortit ja Meripelastuskoira Köpi joulupukin konttiin!

Paraatiin osallistuvat ohimarssijärjestyksessä Finnpilotin luotsivene, PR Jenny Wihuri (Helsinki), PV Emmi (Espoo), PV Aktia (Porkkala), PV Degerby (Loviisa), PV Mikrolog III (Helsinki), PV Securitas (Porvoo), PV Barona (Porkkala), PV Westhouse (Espoo), PV Furuno (Espoo) ja PV Kotka (Kotka).

 

The post Meripelastajien 50. alusparaati merellä menehtyneiden muistoksi appeared first on Suomen Meripelastusseura.

Meripelastusseuran Trossi-palvelunumeron päivystys päättyy huomenna

Ti, 10/30/2018 - 12:37
Meripelastusseuran Trossi-palvelunumeron päivystyskausi päättyy kuluvan vuoden osalta 31.10. Vaaratilanteessa vesillä saa edelleen apua merialueella meripelastuksen hälytysnumerosta 0294 1000 ja sisävesillä hätänumerosta 112.

Meripelastusseuran Trossi-palvelunumero on tarkoitettu veneilijöiden kiireettömien avunpyyntöjen välittämiseen Seuran yksiköille. Kaudella 2018 numeron kautta tuli 493 hälytystä tehtävään.

Palvelunumero päivystää ympäri vuorokauden 1.5.-31.10., ja siihen soittaminen on maksutonta. Palvelun Meripelastusseuralle tuottaa Falck Oy.

Myös Meripelastusseuran vapaaehtoisten pelastusalusten päivystyskausi päättyy asteittain marraskuun aikana paikallisyhdistyksestä riippuen. Seuran miehistöt ovat tänä vuonna suorittaneet vesillämme yhteensä 1893 pelastus- ja avunantotehtävää, joissa apua on saanut 3628 ihmistä ja 1578 alusta. Kasvua edellisestä vuodesta on lähes 30 prosenttia. Lopulliset tarkistetut tilastot julkaistaan ensi vuoden alussa.

Suomen Meripelastusseuran jäsenyhdistyksillä on yhteensä 60 pelastusasemaa ympäri maata, ja niissä 134 pelastusalusta. Kaikki alusten miehistöissä toimivat ovat vapaaehtoisia, jotka eivät saa mitään taloudellista korvausta työstään.

Trossi lahjaksi isälle!

Tiesithän, että Trossi-jäsenpalvelun voi ostaa myös lahjaksi? Lue lisää!

Trossi lahjaksi

The post Meripelastusseuran Trossi-palvelunumeron päivystys päättyy huomenna appeared first on Suomen Meripelastusseura.

Tue meripelastajia MobilePay-lahjoituksella

Pe, 10/26/2018 - 16:04
Haluatko auttaa meripelastajia auttamaan? Tämän helpommaksi ei lahjoittaminen enää tule: MobilePay-koodilla 62700 autat meitä hankkimaan uusia pelastustarvikkeita vapaaehtoisille meripelastajille.

Pienikin summa ilahduttaa! Lahjoita MobilePaylla Meripelastukselle

Liity Meripelastajaheimoon ja anna 50 euron tukesi apuveneiden rakentamiseen Mobile Paylla tästä

Naantalin apuvene vastaanotettiin 23.10. Lappeenrannan ja Kouvolan veneet rakentuvat vauhdilla. Tutustu Naantaliin uuteen apuveneeseen tästä

Lue lisää Meripelastajaheimosta

Kiitos avustasi!

Rahankeräyslupa nro RA/2018/33. Lupa on voimassa 12.1.2018-14.9.2019 koko maassa Ahvenanmaata lukuun ottamatta.

The post Tue meripelastajia MobilePay-lahjoituksella appeared first on Suomen Meripelastusseura.

Uusi apuvene Naantaliin

To, 10/25/2018 - 12:06
Uusi Naantalin AV66-apuvene on vastaanotettu ja ensimmäinen käyttäjäkoulutus pidetty Naantalin Seudun Meripelastajien Lammasluodon tukikohdassa.

Meripelastusseuran tekninen päällikkö Lasse Kämäräinen perehdytti alusvastaavia ja miehistön jäseniä apuveneen varusteisiin, tekniikkaan ja turvallisuuteen. Koulutusajot tehtiin kohtalaisen tuulisessa, mutta aurinkoisessa säässä.

Syyskauden aikana aloitetaan päällystön ja miehistöjen perehdyttäminen alukseen.

Apuvene tulee todelliseen tarpeeseen: Manner-Naantalin lähialueen lahdet ovat matalia ja apuveneellä pääsee tehtäviin ketterämmin ja turvallisemmin kuin isommilla aluksilla. Päättymässä oleva kausi oli Naantalissa erityisen kiireinen, tehtäviä on tähän mennessä kertynyt liki 90.

Tule mukaan Meripelastajaheimoon ja auta meitä rahoittamaan uusia apuveneitä. Lappeenrannan ja Kouvolan apuveneitä rakennetaan kiivaasti. Merkitse osuutesi nyt!

Kuvat Mika Koskinen ja Kristiina Sunell.

The post Uusi apuvene Naantaliin appeared first on Suomen Meripelastusseura.

Seurasaaren ainutlaatuinen meripelastusvaja kunnostettu

Ti, 10/23/2018 - 20:40
Helsingin Seurasaaressa sijaitseva historiallinen meripelastusvaja on kunnostettu, ja 1900-luvun alun asussaan oleva vaja luovutettiin Meripelastusseuralle tänään. Seurasaaren kunnostettu meripelastusvaja.

Meripelastusvajan kunnostuksen teki Helsingin Meripelastusyhdistyksen jäsenistä koostuva ryhmä kevään ja kesän aikana kokonaan vapaaehtoistyönä. Vajan seinät hiottiin ja maalattiin useampaan kertaan perinteisellä punamultamaalilla, ja seinien tekstit ja logo uusittiin alkuperäisen mallin mukaan. Kunnostustöihin kului kaikkiaan lähes tuhat työtuntia. Hanketta konsultoivat Helsingin kaupunginmuseo ja Seurasaarisäätiö.

Helsingin Meripelastusyhdistys antoi meripelastusvajan kunnostuksen viime syksynä 120 vuotta täyttäneelle Suomen Meripelastusseuralle lahjaksi, joka nyt luovutettiin saajalle.

– Olemme vaikuttuneita ja kiitollisia tästä lahjasta, sanoo Meripelastusseuran toimitusjohtaja Jari Piirainen. – Vaja on tärkeä osa vapaaehtoisen meripelastustoiminnan historiaa, ja kunnostettuna se säilyy tulevienkin sulkupolvien nähtäväksi.

1900-luvun alussa pääkaupunkiseudun rannikolla oli kymmenkunta Meripelastusseuran ylläpitämää meripelastusvajaa, jotka oli tarkoitettu ensisijaisesti hengenpelastukseen. Vajat oli varustettu soutuveneellä ja pelastusvälineillä. Nyt kunnostettu Seurasaaren entisen höyrylaivalaiturin vieressä sijaitseva vaja on ainoa säilynyt.

 

The post Seurasaaren ainutlaatuinen meripelastusvaja kunnostettu appeared first on Suomen Meripelastusseura.

Meripelastajien ”kesäleiri”

Ma, 10/15/2018 - 15:09
Lukuisia toisilleen ennestään tuntemattomia meripelastajia lähti syyskuussa viikoksi eri maihin meripelastamaan.

Alkujännitys kesti ehkä puolisen tuntia, jonka jälkeen elimme viikon omassa kuplassamme muodostaen tiiviin ja hyvin yhteen pelaavan pelastusmiehistön. Meidän kaikkien vaihdossa olleiden meripelastusperhe kasvoi usealla uudella jäsenellä. Tulevien lomien matkakohteet on päätetty ja yhteisiä jälleennäkemisiä sovittu.

Kirjoittaja Anni Muukkonen vaihdossa Ruotsissa.

Meripelastajat ovat samanlaisia ympäri maailman. Tässäkään vapaaehtoistyössä ei ole mitään merkitystä mistä tulet, miltä näytät, mitä sukupuolta edustat tai yleensäkään kuka olet. Kun me meripelastajat kokoonnumme yhteen, me olemme yhtä ja samaa perhettä. Meillä on sama tarve saada auttaa ihmisiä ja meillä on sama rakkaus ja kunnioitus merta kohtaan.

Tämä kaikki tuli selväksi International Maritime Rescue Federationin (IMRF) järjestämän kansainvälisen meripelastajavaihtoviikon ensimmäisinä tunteina. Lähes jokainen osallistuva maa ottaa vastaan meripelastajia muista vaihtoon osallistuvista maista eli vaihdon aikana pääsee isäntämaan lisäksi tutustumaan myös monen muun maan toimintatapoihin tai vähintäänkin kuulemaan, miten niissä toimitaan. Jokainen oli valmistellut oman maansa meripelastuksesta esityksen, joita viikon aikana käytiin läpi aina kun sille aikaa muulta toiminnalta oli. Lisäksi lounastauot, kahvitauot ja illalliset täyttyivät nopeasti pulinasta, jonka pääasiallisena aiheena oli mikäpä muu kuin meripelastus: ”millaisia aluksia teillä on?”, ”kuinka monta miehistön jäsentä?”, ”miten rahoitatte toimintaanne?”, ”miten olette järjestäneet päivystyksen?”.

Vaikka jokainen meistä varmasti oppi paljon uusia asioita, tuntui hyvältä huomata, että perusasiat ovat samoja riippumatta missä meripelastusta tehdään. Paikalliset olosuhteet vaikuttavat tietenkin paljon siihen, miten varsinainen tehtävä suoritetaan, kuten esimerkiksi meillä Suomessa tiheä saaristo ja matalat vedet. Muualla mm. vuorovesi, avomereltä puskeva aallokko tai tuore huvivenekulttuuri muokkaavat toimintamalleja tarvittavaan suuntaan. Perusasiat ovat kuitenkin samat joka paikassa: ihmisten pelastaminen on etusijalla kaikkialla ja tästä syystä vedestä pelastaminen ja ensiavun antaminen ovat isossa roolissa harjoituksissa jokaisessa maassa.

Meripelastajavaihtareita Portugalissa.

Täällä Suomessa puhumme paljon meripelastuksen harrastamisesta, vaikka oikea nimitys onkin vapaaehtoistyö. Ennen ajattelin, että meillä Suomessa vapaaehtoinen meripelastaminen tosiaan on enemmän harrastelua verrattuna muihin maihin. Muiden vaihtareiden kanssa jutellessani selvisi, että suuri osa heistä oli lähtiessään ajatellut samaa oman maansa meripelastuksesta ja miettinyt, että miten kukaan voi olla kiinnostunut kyseisen maan tehtävistä ja tavoista toimia. Nyt tiedämme paremmin ja voimme olla valtavan ylpeitä omien maidemme meripelastustoiminnasta ja omasta panoksestamme siihen.

Pyysin muilta vaihtareilta lausetta kuvaamaan omia tunteitaan vaihtoviikosta. Hieman eri tavoin sanottuna, kaikkien viesti oli sama: unohtumaton viikko, unohtumattomien ihmisten kanssa.

Anni Muukkonen

Vapaaehtoinen meripelastaja Espoosta

Kansainvälisen meripelastusjärjestö IMRF:n koordinoima meripelastajavaihto järjestettiin tänä vuonna jo seitsemättä kertaa. Vaihto-ohjelman tavoitteena on meripelastukseen liittyvän tiedon, taidon ja osaamisen jakaminen osallistujien kesken sekä osallistujien välityksellä edelleen heidän edustamiensa organisaatioiden käyttöön.

The post Meripelastajien ”kesäleiri” appeared first on Suomen Meripelastusseura.

Caritas-ensivastetoiminnalle kunniamaininta

To, 10/11/2018 - 09:40
Suomen Punaisen Ristin ja Turun Meripelastusyhdistyksen Caritas-ensivastetoiminta Saaristomerellä on eilen saanut kunniamaininnan Turvallisuusalan vapaaehtoinen -kategoriassa Finnish Security Awards 2018 -kisassa.

– Caritas-ensivastetoiminta on nostanut Turun Meripelastusyhdistyksen toiminnan uudelle tasolle ja lisännyt aktiivisuutta merkittävästi. Caritas on avannut oven suurelle joukolle uusia ja korkeasti motivoituneita toimijoita eri puolilta Suomea. Jatkuvassa päivystysvalmiudessa huippusesongin aikana ollut pelastusalus on hyödyttänyt paikallisia asukkaita ja veneilijöitä sekä kerännyt kiitosta Saaristomeren kulkijoilta laajasti. Positiivisena yllätyksenä saatu tunnustus lämmittää kovasti vapaaehtoisen miehistön mieltä ja kannustaa jatkamaan, Turun Meripelastusyhdistyksen puheenjohtaja Heikki Laurila kiittää.

Onnittelut kaikille Caritas-vapaaehtoisille!

Lue lisää Caritas-toiminnasta

Vapaaehtoiset edistävät turvallisuutta saaristossa

The post Caritas-ensivastetoiminnalle kunniamaininta appeared first on Suomen Meripelastusseura.

Merinaarissa Arktista taloutta ja älyliikennettä

Ke, 10/03/2018 - 10:45

Suomen Meripelastusseuran ensimmäisessä Merinaarissa 2.10.2018 käsiteltiin taajasti Arktisen alueen taloutta, älyliikennettä ja liikenteen lainsäädännön muutoksia. Meripelastusseuran toimitusjohtaja Jari Piirainen avasi varainhankintakampanjan uusien pelastusalusten omarahoitusosuuden rahoittamiseksi. Tilaisuus jatkui Allas Sea Poolilta tutustumisella pelastusristeilijä Jenny Wihurilla.

Merinaarin alkusanat from Suomen Meripelastusseura on Vimeo.

Puheenvuorossaan Protektionismi lämmittää Arktista kuvasi Arktisen talousneuvoston puheenjohtajana ja Arctia Oy:n toimitusjohtajana toimiva Tero Vauraste laajasti alueen 1 000 miljardin euron liiketoimintapotentiaalia. Potentiaalista viidennes on lähialueellamme. Vaikka alueelliset erot ovat suuret, on Suomessa hyvää arktista erityisosaamista. Arktisen alueen haasteena on se, että lisääntyvän protektionismin vaikutukset tuntuvat alueella muuta markkinaa voimakkaammin ja kestävän kehityksen hidastuminen nopeuttaa ilmastonmuutosta.

Tero Vauraste from Suomen Meripelastusseura on Vimeo.

Volvo Car Finlandin toimitusjohtaja Lasse Ahlstedt avasi puheenvuorossaan Miten älyliikenne muuttaa liikkumistamme? kiinnostavasti tulevaisuudennäkymiä autonomisesta liikenteestä. Mahdollisuus muuttua kuljettajista matkustajiksi on lähempänä kuin arvaammekaan. Autonominen liikenne ja jakamistalous saattavat muuttaa kaupunkikuvaamme merkittävästi tulevaisuudessa.

Lasse Ahlstedt – Tulevaisuuden liikenne from Suomen Meripelastusseura on Vimeo.

Trafin merenkulkujohtaja Tuomas Routa kuvasi liikenteen lainsäädännössä valmisteilla olevia muutoksia laajasti. Digitalisaatio ja automaatio tuovat muutoksia myös meriliikenteeseen. Näillä alueilla Suomella on merkittävä rooli kansainvälisen lainsäädännön valmistelussa. Vesiliikennelakiin on tulossa lähinnä päällikön velvollisuuksia koskevia tarkennuksia.

Suomen Meripelastusseuran toimitusjohtaja Jari Piirainen kertoi yrityksille ja yhteisöille suunnatusta Laivanvarustaja-varainhankintakampanjasta, jonka tarkoituksena on löytää rahoittajia seuran uusille PV2-luokan pelastusaluksille. Rakenteilla olevaan Helsingin pelastusalukseen ensimmäiseksi Kommodori-luokan laivanvarustajaksi on lupautunut Reijo Rautauoma. Lisäksi Meripelastajaheimo-joukkorahoituskampanja kerää lahjoituksia uusien apuveneiden hankintaan 50 euron osuuksina.

Jari Tiirainen from Suomen Meripelastusseura on Vimeo.

 

The post Merinaarissa Arktista taloutta ja älyliikennettä appeared first on Suomen Meripelastusseura.

Meripelastusseura etsii rahoittajia uusille pelastusaluksille

Ti, 10/02/2018 - 11:41
Suomen Meripelastusseura on lanseerannut yrityksille ja yhteisöille suunnatun Laivanvarustaja-varainhankintakampanjan, jonka tarkoituksena on löytää rahoittajia seuran uusille PV2-luokan pelastusaluksille. Suurelle yleisölle suunnattu Meripelastajaheimo-joukkorahoituskampanja kerää lahjoituksia uusien apuveneiden hankintaan.

Pelastusveneiden hankinta on Meripelastusseuralle iso taloudellinen ponnistus. Seuran toiminnan päärahoittajan, STEAn veikkausvoittovaroista myöntämä avustus kattaa noin 70 prosenttia alusten hankintakustannuksesta. Jäljelle jäävä omarahoitusosuus on seuran ja sen jäsenyhdistysten hankittava itse.

– Tarjoamme nyt yrityksille mahdollisuuden alkaa yhteiskuntavastuullisiksi laivanvarustajiksi lähtemällä mukaan uusien PV2-luokan pelastusveneiden rahoitukseen, kertoo Meripelastusseuran toimitusjohtaja Jari Piirainen. – Lahjoitustasoja on neljä: Kansimies, Perämies, Päällikkö ja Kommodori. Jo 1000 euron lahjoituksella pääsee mukaan, ja lahjoittaja voi valita, minkä paikkakunnan pelastusalukseen tukensa kohdistaa.

Meripelastusseura on tehnyt sopimuksen Kewatecin kanssa kymmenen uuden PV 2- luokan pelastusveneen hankinnasta. Ensimmäinen, Helsinkiin tuleva vene vastaanotetaan joulukuun puolivälissä. Sen jälkeen lähtevät rakenteille seuraavat veneet, jotka sijoitetaan Kemiönsaarelle, Konnevedelle ja Meri-Lapin Meripelastajien asemalle Tornioon. Veneet valmistuvat vuosina 2019-2020.

– PV2 -luokan uudet pelastusveneet soveltuvat kokonsa ja ominaisuuksiensa puolesta meripelastustehtäviin monenlaisissa toimintaympäristöissä ja olosuhteissa, sekä rannikolla että sisävesillä, Jari Piirainen kertoo. – Alusluokan veneet tulevat jatkossa muodostamaan Meripelastusseuran kaluston tehokkaan rungon.

Ryhdy Laivanvarustajaksi.

Meripelastajaheimoon voi liittyä jokainen

Meripelastajaheimo-joukkorahoituskampanjaan pääsee mukaan jo 50 euron lahjoituksella. Lahjoittaja saa Meripelastajaheimon kunniakirjan, halutessaan nimensä lahjoittajalistaan sekä hyvän mielen.

– Kertyneet varat käytetään uusien apuveneiden hankintaan, Jari Piirainen kertoo. – Pienet ja ketterät apuveneet ovat tärkeä työväline vapaaehtoisille meripelastajille.

Apuvene on usein pelastustehtävien tukitoimissa käytettävä vene, mutta se toimii myös itsenäisesti niissä tehtävissä, joihin se soveltuu kokonsa puolesta. Apuvene palvelee mainiosti myös koulutuskäytössä.

Liity Meripelastajaheimoon.

Vapaaehtoisen meripelastustoiminnan yhteiskunnallinen vaikutus on huomattava. Rannikolla vapaaehtoismiehistöt suorittavat noin neljänneksen kaikista meripelastustehtävistä ja sisävesillä osuus on vielä suurempi. Tänä vuonna vapaaehtoisille on kertynyt jo lähes 1800 eriasteista pelastus- ja avunantotehtävää vesillämme. Miehistöt eivät saa mitään taloudellista korvausta työstään.

The post Meripelastusseura etsii rahoittajia uusille pelastusaluksille appeared first on Suomen Meripelastusseura.

Tappokytkin – tiedätkö miksi?

Ma, 10/01/2018 - 14:42
Oletko joskus ihmetellyt, mikä on tuo perämoottorin mukana tullut kierteinen ”muovinaru”? Jos et ole siihen vielä tutustunut lähemmin, niin nyt kannattaisi. Alla kuvattu tapahtui tuttavalleni viime kesänä ja on vain suunnaton onni, että hän on vielä keskuudessamme kertomassa tapahtuneesta. Otetaan siis opiksi ja varmistetaan, ettei näin pääse käymään enää ikinä – kenellekään.

Tämä veneilevä tuttavani oli siis kesällä pienellä avoveneellä verkkoja laskemassa ja tehtävän hoidettuaan nykäisi perämoottorin käyntiin. Moottorissa oli ollut haasteena, että käynnistyäkseen se vaati melko paljon kaasua. Kun kone viimein lähti käyntiin, vaihde meni samalla päälle ja kaveri lensi perälaudan kautta pää edellä veteen (jälkitesteissä on havaittu, että tuossa moottorissa vaihde menee käynnistäessä usein itsestään päälle vaikkei saisi).

Vene alkoi sitten kovalla vauhdilla kiertää ympyrää ja kaksi kertaa kaverini sai sukellettua alta pois mutta kolmannella kerralla ei enää jaksanut ja vene kolahti päähän. Tajunta ei mennyt, mutta hämmennys oli suuri, kun hän seuraavaksi huomasi tuijottavansa perämoottorin potkuria senttien päässä silmiensä edessä. Potkuri oli kuitenkin pysähtynyt – ylikokoinen T-paita oli helmastaan tarttunut ja kiertynyt potkuriin ja sammuttanut moottorin.

Pää edelleen veden alla kaveri taisteli veneen perälaudasta jaloilla tukien moottorin sen verran ylös, että sai henkeä ja huudettua apua. T-paita kuristi kovaa kaulan ympärillä ja hengittäminen oli hyvin vaikeaa… Onneksi rannalla kuultiin, apu ehti ajoissa paikalle ja tuttavani kiidätettiin pikavauhtia ambulanssilla sairaalaan… Henki säilyi ja uusi elämä alkoi, tuorein ja turvallisin ajatuksin…

Tappokytkin (viralliselta nimeltään hätäkatkaisin tai turvakytkin) on erityisesti avoveneissä tarpeellinen laite. Tässäkin tapauksessa sen käyttäminen olisi sammuttanut moottorin heti kaverin pudottua veteen. Tappokytkimen käytöstä on puhuttu iät ja ajat, huonolla ja hyvällä menestyksellä.

Omassa seurassani on esimerkiksi valmentajilla ehdoton määräys pitää tappokytkin kytkettynä aina kun liikutaan vesillä. Miten sinun lähipiirissäsi? Kannattaa suoda tälle toiminnolle ajatus…

Harri Sane

Kirjoittaja on turvallisuuskouluttaja, SPV:n veneily- ja purjehduskouluttaja, Espoon Meripelastajien hallituksen jäsen ja Espoon Veneilyturvallisuusyhdistyksen puheenjohtaja.

 

 

 

 

The post Tappokytkin – tiedätkö miksi? appeared first on Suomen Meripelastusseura.

Suomen Meripelastusseuran toimitusjohtaja vaihtuu

Ke, 09/26/2018 - 15:24

Suomen Meripelastusseuran toimitusjohtaja Jari Piirainen on irtisanoutunut tehtävästään 12.9.2018 omasta aloitteestaan. ”Eroon ei liity mitään dramatiikkaa, on vain tullut aika antaa viestikapula seuraavalle kuuden vuoden hienon kokemuksen jälkeen. Jatkan irtisanomisajan (6 kk) toimitusjohtajan tehtäviä, joskin irtisanomisajan lopussa pidän kertyneet lomat pois. Näin ollen varsinainen työ jatkuu suunnilleen vuodenvaihteeseen saakka”, sanoo Piirainen.

Meripelastusseuran hallitus aloittaa uuden toimitusjohtajan hakuprosessin välittömästi ja kertoo asiasta aikanaan lisää valintaprosessin tultua julkaisukelpoiseksi.

Jari Piirainen on toiminut Meripelastusseuran toimitusjohtajana kuusi vuotta.

”Haluan kiittää kaikkia tahoja erinomaisesta yhteistyöstä kuluneiden kuuden vuoden aikana. Erityisen paljon olen nauttinut yhteistyöstä Meripelastusseuran kenttäväen kanssa ja toivonkin, että seuraajani jaksaa myös kenttää kiertää. Se on paras tapa pitää tuntuma itsellään kentän toimintaan ja sen haasteisiin”, sanoo Piirainen.

Lisätietoja tarvittaessa toimitusjohtaja Jari Piiraiselta (p. 040-5862006 tai jari.piirainen@meripelastus.fi) ja puheenjohtaja Pekka Mölsältä (p. 050-3389739 tai molsapekka@gmail.com).

The post Suomen Meripelastusseuran toimitusjohtaja vaihtuu appeared first on Suomen Meripelastusseura.

Kansainvälinen miehistövaihtoviikko käyntiin

Ma, 09/24/2018 - 10:35
Kansainvälinen meripelastajavaihtoviikko alkoi lauantaina. Vaihto järjestetään jo seitsemättä kertaa.

Lähes 50 suomalaista meripelastajaa on vuodesta 2012 lähtien saanut mahdollisuuden tutustua meripelastukseen toisessa maassa, oppia uusia toimintatapoja ja solmia koko elämän kestäviä ystävyyksiä. Vaihto-ohjelmaa koordinoi kansainvälinen meripelastusjärjestö IMRF.

Suomesta vaihtoon lähti jälleen seitsemän meripelastajaa eri puolilta maata. Vastaavasti Suomeen saapui vaihtomiehistöä Virosta, Ruotsista, Norjasta, Saksasta, Ranskasta, Hollannista ja Englannista. Ryhmä tutustuu viikon aikana Helsingin meripelastuslohkokeskukseen, Porkkalan merivartioasemaan, Vartiolentolaivueeseen, Etelä-Karjalan pelastuslaitokseen, Merenkulun turvallisuuskoulutuskeskus Meriturvaan, Meripelastusseuran toiminta- ja koulutuskeskukseen, pelastusristeilijä Jenny Wihuriin sekä Espoon, Helsingin ja Lappeenrannan meri- ja järvipelastusyhdistyksiin. Ryhmän isännöintiin Suomessa osallistuu laaja joukko vapaaehtoisia meri- ja järvipelastajia.

Vaihtoviikon tunnelmia kansainvälisesti voi seurata esimerkiksi Facebookin IMRF Exchange -ryhmässä.

Kuvassa meripelastajien vaihtomiehistöä 2018.

The post Kansainvälinen miehistövaihtoviikko käyntiin appeared first on Suomen Meripelastusseura.

Tänään on Legacy Day

To, 09/13/2018 - 08:25

Kansanvälinen testamenttilahjoittamisen päivä 13.9. kannustaa keskustelemaan omaan omaisuuteen kohdistuvista toiveista.

Valtio on edelleen merkittävä perintöjen vastaanottaja. Hyvä testamentti -kampanja muistuttaa, että testamentti antaa tekijälleen päätösvallan, kenelle hänen omaisuutensa jaetaan poismenon jälkeen. Kansainvälinen tutkimuskatsaus osoittaa, että ikä on merkittävin testamenttaamiseen aktivoiva tekijä. Seuraavaksi eniten testamenttaamiseen aktivoi varallisuus ja terveydentila.

”Kansainvälinen testamenttilahjoittamisen päivä, Legacy Day, on muodostunut perinteeksi, ja tuolloin maailmalla järjestetään erilaisia tempauksia. Meillä on syksyllä tarjolla monenlaisia testamenttaamisesta kertovia tilaisuuksia”, kertoo Hyvä testamentti -kampanjan koordinaattori Pia Tornikoski. ”Syitä testamenttaamiseen on monia ja kiinnostus on tasaista. Kampanjasivuillamme vieraillaan tasaiseen tahtiin, ja lakiasiantuntijamme saa jopa parikymmentä yhteydenottoa kuukaudessa.”

Isossa-Britanniassa kolmasosa väestöstä on ilmaissut tehneensä testamentin, Ruotsissa yli 20 prosentilla ja Suomessa noin kymmenellä prosentilla on testamentti. Tutkimuskatsauksen mukaan ikä on merkittävin testamenttaamiseen vaikuttava tekijä. Usein testamentti tehdään keski-iässä. Muutoksia kerran laadittuun testamenttiin tehdään harvoin, vaikka se olisi käytännössä mahdollista.

Yleisimmät syyt tehdä testamentti ovat muutos perhesuhteissa. Seuraavaksi yleisimmät syyt ovat muutos varallisuudessa ja terveydessä. Suurin syy (58 %) testamentin puuttumiseen on, että ihminen ei ole ajatellut asiaa. 20 prosenttia kokee, että he ovat liian nuoria tekemään testamentin. 17 prosenttia puolestaan kokee, että heillä ei ole mitä testamentata. Vuoden 2012 British Social Attitudes Survey -tutkimuksen mukaan 70 % brittiläisistä kokee voivansa helposti puhua kuolemasta, mutta kuitenkin vain 45 % on keskustellut heidän kuoleman jälkeisistä toiveistaan.

Järjestöille osoitettujen testamenttien syynä on usein itselle tärkeän asian tukeminen. Talouden suunnittelu ja verohyöty seuraavat henkilökohtaisia motiiveja. Meripelastusseuralle tehdystä testamenttilahjoituksesta et maksa lahja- tai perintöveroa, sillä olemme yleishyödyllinen järjestö.

Testamenttilahjoittaminen Meripelastusseuralle

Suomen Meripelastusseura on mukana Hyvä testamentti -kampanjassa, joka tarjoaa käytännön tietoa testamenttilahjoittamisesta.

Tervetuloa Hyvän tahdon iltaan kuulemaan, kuinka laatia elämäsi tärkeät asiakirjat. Lainopillisia ohjeita tilaisuudessa antaa asianajaja Piia Jeremejeff. Testamenttilahjoittamisesta hyväntekeväisyyteen kertoo Vastuullinen Lahjoittaminen ry:n pääsihteeri Pia Tornikoski.

Hyvän tahdon illat

24.10. klo 17.30-18.30 Nooa Säästöpankin Tikkurilan toimipiste, Tikkuraitti 11, 01300 Vantaa
14.11. klo 17.30-18.30 Nooa Säästöpankin Tapiolan toimipiste,  Leppävaarankatu 3-9, 02600 Espoo
28.11. klo 17.30-18.30 Nooa Säästöpankin Järvenpään toimipiste, Sibeliuksenkatu 16, 04400 Järvenpää

Meripelastusseuran toimitusjohtaja Jari Piirainen on tavattavissa Espoon tilaisuudessa 14.11.

Ilmoittaudu mukaan sähköpostilla nooa.asiakastilaisuus@saastopankki.fi tai
soita 010 436 6410 / ma-pe klo 8-22 (8,35 snt/puhelu + 16,69 snt/min.)

Hyvä testamentti -kampanjan lakiasiantuntija Piia Jeremejeff vastaa kaikkiin kysymyksiin myös yksityisesti: puhelin 040 350 4100, lakimies@hyvatestamentti.fi.

Tutustu Meripelastusseuran testamenttilahjoittamiseen tästä.

The post Tänään on Legacy Day appeared first on Suomen Meripelastusseura.

Porkkalaan uusi ainutlaatuinen hylkypuisto

To, 09/06/2018 - 23:45
Kirkkonummelle Porkkalanniemen edustalle avautui maanantaina 3.9. vapaaehtoisvoimin rakennettu vanhojen uponneiden alusten hylkypuisto. Kansainvälisestikin ainutlaatuisen puiston alueella on yli 50 vanhaa hylkyä. Porkkalan vapaaehtoiset meripelastajat olivat mukana hylkypuiston toteuttamisessa.

Hylkypuisto on suunnattu niin suomalaisille kuin ulkomaalaisillekin hylkysukelluksen ja meriarkeologian harrastajille. Se on maksuton ja vapaasti sukellettavissa. Samalla, kun arkeologiset tutkimukset ja puiston rakentaminen etenevät pinnan alla, työn etenemistä ja löydöksiä esitellään verkossa kaikille hylyistä ja merenkulun historiasta kiinnostuneille. Hylkypuisto sijaitsee Stor Träskön saaren kupeessa, lyhyen venematkan päässä Porkkalan merikylästä.

Porkkalanniemen eteläpuoleinen alue on kiinnostavuudessaan ja kauneudessaan erityislaatuinen koko maailmassa. Metsähallituksen hallinnoimalle Stor Träskön saarelle on tulossa kallio- ja peräkiinnityspoijuja hylkyjen ja harvinaisen vesikasvillisuuden suojelemiseksi veneiden peräankkureilta. Saarella on Metsähallituksen edustajan mukaan jo rakenteilla muutakin infrastruktuuria, kuten merkitty reitti ja opaskylttejä virkistyskäyttöä varten.

Vaikka Kirkkonummi on merellinen kunta, on veneily alueella vähentynyt ja veneilijöille tarkoitetut palvelut heikentyneet viimeisten vuosikymmenten aikana. Nyt suunta on kääntynyt. Porkkalan Merikylän toiminta on uuden yrittäjän myötä virkistynyt. Vierasvenesatama on ollut kesän ajan täynnä lähes koko ajan, ja meno on ollut kuin pari vuosikymmentä sitten ”Porkkalan kaupan” kulta-aikoina. Kirkkonummen Kantvikin pienvenesatamassa aloitti kaksi vuotta sitten toimintansa uusi kahvila, Cafe-Purje, ja myös siellä vierailijamäärät ovat kasvaneet.

Porkkalan Meripelastajat verkostoituu mielellään muiden paikallisten toimijoiden kanssa, luoden uutta ”kyläyhteisöä”, missä kaikki toimivat toinen toisensa tuntien ja toisiaan auttaen. Uskon, että hylkypuisto kasvattaa alueen positiivista kehitystä!

Aki Kaisla

Porkkalan Meripelastajien puheenjohtaja

Hylkypuiston kotisivut.

 

The post Porkkalaan uusi ainutlaatuinen hylkypuisto appeared first on Suomen Meripelastusseura.

Vapaaehtoisilla meripelastajilla poikkeuksellisen kiireinen kesä

To, 09/06/2018 - 12:06
Vapaaehtoisilla meripelastajilla on ollut poikkeuksellisen kiireinen kesä. Toukokuun alusta elokuun loppuun Meripelastusseuran vapaaehtoiset miehistöt suorittivat vesillämme yhteensä 1582 eriasteista pelastus- ja avunantotehtävää, mikä on yli 100 tehtävää enemmän kuin koko viime vuonna. Syyskuun alkupäivinä on kertynyt jo 22 tehtävää.

Kesän kiireisin meripelastuskuukausi oli heinäkuu, kuten aiempinakin vuosina (579 tehtävää), mutta alku- ja loppukesän lämpimät säät kasvattivat erityisesti touko- ja elokuun tehtävämääriä. Toukokuussa hoidettiin 58 ja elokuussa 74 tehtävää enemmän kuin vuonna 2017 samalla aikajaksolla.

Kiireisin kausi on ollut Päijänteen ja Kokemäenjoen alueen vapaaehtoisilla ja eniten tehtäviä on kertynyt Pirkanmaan yhdistykselle (109). Pelastusveneistä eniten tehtäviä on suorittanut Turun Meripelastusyhdistyksen ABSO (97).

Useimmissa tapauksissa pulassa on ollut huviveneilijä jonkinlaisen teknisen vian tai veneen huollon laiminlyönnin vuoksi (761 tehtävää). Yleisiä ovat tilanteet, joissa polttoaine on loppunut kesken matkan tai veneen akku tyhjentynyt yön aikana mökkisaaren rannassa. Myös monen veneilijän merimiestaidoissa on puutteita. Merimiestaidollinen virhe aiheutti avuntarpeen 195 tapauksessa.

Vapaaehtoiset meripelastajat hoitavat noin neljänneksen kaikista rannikkomme meripelastustehtävistä, ja sisävesillä osuus on vielä suurempi. Pelastusalusten ympärivuorokautinen päivystys avovesikaudella ylläpidetään kokonaan palkatta tehtävällä vapaaehtoistyöllä. Päivystyskausi jatkuu loka-marraskuun vaihteeseen ja paikoin pitempäänkin.

The post Vapaaehtoisilla meripelastajilla poikkeuksellisen kiireinen kesä appeared first on Suomen Meripelastusseura.

Merialueen alle 10-metrisille pelastusveneille verovapaus

Ti, 09/04/2018 - 09:53
Korkein hallinto-oikeus on eilen 3.9.2018 antanut päätöksen, jonka mukaan merialueelle sijoitettavat alle 10-metriset pelastusveneet on vapautettu arvonlisäverosta. – Tämä on historiallinen ja vapaaehtoiselle meripelastustoiminnalle erittäin merkittävä päätös, sanoo Suomen Meripelastusseuran toimitusjohtaja Jari Piirainen.

EU-lainsäädännössä kaikki meripelastustoiminnassa käytettäväksi rakennettavat alukset on vapautettu arvonlisäverosta. Suomessa on tähän mennessä arvonlisäverovapauden piiriin sisällytetty ainoastaan vähintään 10 metriä pitkät alukset.

Suomen Meripelastusseuralle pelastusveneitä toimittava Oy Petor Ab teki 28.6.2017 Keskusverolautakunnan tulkinnasta valituksen Korkeimpaan hallinto-oikeuteen (KHO) yhteistyössä Meripelastusseuran kanssa. KHO katsoo lopullisessa päätöksessään, että Petor on oikeutettu myymään Meripelastusseuralle alle 10-metrisiä pelastusaluksia ilman arvonlisäveroa siinä tapauksessa, että alukset sijoitetaan merialueelle meripelastuskäyttöön. Nyt annettu päätös on lopullinen ja toimii jatkossa ennakkopäätöksenä.

Uusista PV2-luokan veneistä merialueelle sijoitettavat ovat jatkossa arvonlisäverovapaita.

– Meripelastusseuran aluksista valtaosa on alle 10-metrisiä, joten tämä päätös tuo meille huomattavan kustannussäästön uusia aluksia hankittaessa, toimitusjohtaja Jari Piirainen kertoo. – Vuosien 2018 ja 2019 alushankinnoissa puhutaan noin 200-300 tuhannen euron säästöstä.

KHO:n nyt antama päätös koskee ainoastaan merialueelle sijoitettavia meripelastusaluksia. Sisävesillä säilyvät ennallaan aiemmat määräykset, joiden mukaan vain yli 10 metriä pitkät pelastusveneet on vapautettu arvonlisäverosta.

– Puolet vapaaehtoista meripelastustyötä tekevistä yhdistyksistämme sijaitsee sisävesillä, Jari Piirainen jatkaa. – Seuraava askel, jonka eteen tulemme ponnistelemaan, on että verovapaus voitaisiin tavalla tai toisella laajentaa koskemaan myös sisävesiä.

Linkki KHO:n päätökseen.

The post Merialueen alle 10-metrisille pelastusveneille verovapaus appeared first on Suomen Meripelastusseura.

Sivut

Tekninen toteutus: W3 Group